7437000ZP669LKUTZ738-2023-12-31-fi

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu.

Stora Enso – esittely

Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali- ja puutuoteteollisuuden uusiutuvien tuotteiden toimittaja osana globaalia biotaloutta.

Stora Enso on myös yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson

liiketoimintastrategiaa ja se on toimintamme ydintä. Stora Enso edistää muutosta kohti biopohjaista kiertotaloutta kolmella

alueella, joilla meillä on suurin vaikutus ja mahdollisuudet: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous.

Luomme arvoa vähähiilisillä ja kierrätettävillä kuitupohjaisilla tuotteillamme, joiden avulla tuemme asiakkaitamme

vastaamaan uusiutuvien ja vastuullisten tuotteiden kysyntään.

Stora Enson palveluksessa oli 20 822 henkilöä vuonna 2023. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 9,4 miljardia euroa ja

operatiivinen liiketulos 342 miljoonaa euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä (STEAV, STERV) ja Nasdaq

Tukholmassa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson ADR‑todistuksilla ja osakkeilla (SEOAY, SEOFF, SEOJF) käydään kauppaa

OTCQX-markkinalla Yhdysvalloissa.

Markkinatilanne ja toimitukset

Kartongin kysyntä väheni vuonna 2023 joitakin alueellisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Markkinaolosuhteet muuttuivat

huonoiksi, kun vuoden 2022 noususuhdanteesta johtuvia ylimääräisiä varastoja purettiin ja peruskulutus oli heikkoa talouden

vastatuulesta johtuen. Aasian alueella kysyntä oli vaimeaa, mutta silti vahvempaa kuin kypsemmillä Euroopan ja Pohjois-

Amerikan markkinoilla.

Aaltopahvin pintakartongin kysyntä jatkui heikkona vuonna 2023. Koko talouden laajuinen varastojen purkamissykli jatkui

ennakoitua pidempään, vähittäismyynti polki paikallaan ja maailmanlaajuinen teollisuuden heikkous rasitti pakkausalaa.

Aaltopahvin pintakartongin kysyntä laski kaikilla alueilla lukuun ottamatta Aasiaa, jossa kysyntää vauhdittivat Kiina ja Intia.

Euroopassa kysyntä supistui pandemiaa edeltävälle tasolle.

Paperin kysyntä Euroopassa laski edelleen merkittävästi, mikä johtui rakenteellisesta kysynnän heikkenemisestä ja varastojen

purkamisesta koko arvoketjussa.

Euroopan aaltopahvimarkkinoilla oli haasteita, jotka johtuivat osittain vähittäiskaupan heikosta kysynnästä erityisesti

elintarvike-, juoma- ja sähköisen kaupankäynnin segmenteillä. Euroopan teollisuuden heikkous hidasti edelleen

aaltopahvipakkausten kysyntää. Kaiken kaikkiaan Euroopan aaltopahvin kysynnän arvioidaan laskeneen 5 % vuonna 2023.

Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kysyntä elpyi 3 %:iin vuonna 2023. Lehtipuusellun kysyntä kasvoi 5 %, kun

taas havusellun kysyntä kasvoi 0,5 %. Valkaisemattoman sellun (UKP) kysyntä laski, kun taas revinnäissellun kysyntä jatkui

vahvana. Suurin osa kasvusta keskittyi Aasiaan, erityisesti Kiinaan, jossa sellun ostajat täydensivät markkinaselluvarastojaan

sellulla, jonka hinta oli alhaisella tasolla. Sellun todellinen kulutus jatkojalostusmarkkinoilla ei kuitenkaan välttämättä heijastanut

kysynnän kasvua. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa kysyntä oli vaimeaa hidastuneen talouden ja korkean inflaation vuoksi.

Kemiallisen sellun markkinoiden maailmanlaajuinen kapasiteetti kasvoi 2 % vuonna 2023. Lehtipuusellun kapasiteetti kasvoi

5 % Etelä-Amerikassa käynnistyvän uuden kapasiteetin ansiosta. Tilapäisten ja pysyvien kapasiteetin sulkemisten vuoksi

havupuusellun kapasiteetti väheni 1,5 % ja valkaisemattoman sellun kapasiteetti 9 %. Lähetysten ja kapasiteetin välinen

kokonaistasapaino oli 91 %, mikä on 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022.

Maailman selluvarastot olivat koholla vuoden alkupuoliskolla, mutta loppuvuodesta ne katsottiin tasapainoisiksi.

Havupuusellun varastot saavuttivat kaikkien aikojen korkeimman lukemansa ennen kuin ne tasaantuivat vuoden loppuun

mennessä. Lehtipuusellun varastot pienenivät voimakkaasti keväällä Kiinan kysynnän lisäännyttyä.

Vuosina 2021–2022 vallinneiden vahvojen markkinoiden jälkeen sahatavaran maailmanlaajuinen kulutus laski FEA:n (Forest

Economic Advisors) mukaan 3 %. Vuonna 2023 Euroopassa ja Yhdysvalloissa kulutus laski keskimääräistä enemmän. Koko

vuoden 2023 ajan markkinoiden tarjonta ylitti kysynnän, mikä lisäsi hintapaineita kaikilla markkinoilla. Korkea inflaatio ja

korkotaso aiheuttivat epävarmuutta markkinoilla ja heikensivät asiakkaiden luottamusta, mikä johti rakennuslupien ja asuntojen

aloitusten määrän vähenemiseen. Markkinoiden tasapaino alkoi parantua vuoden 2023 jälkipuoliskolla tarjonnan supistusten

vuoksi. Tätä kehitystä tukivat alhaisemmat varastotasot.

Arvioitu paperin, kartongin, sellun ja havusahatavaran kulutus vuonna 2023


Milj. tonnia	Eurooppa	Pohjois-Amerikka	Aasia ja Tyynenmeren alue
Kuluttajapakkauskartonki	9,1	8,8	32,7
Aaltopahvin pintakartonki	33,9	31,8	94,9
Aaltopahvi (mrd. m2)1	10,5	n/a	n/a
Kemiallinen markkinasellu	15,3	7,5	40,2
Havusahatavara (milj. m3)	82,0	97,0	74,9
Sanomalehtipaperi	2,7	1,1	5,2
Päällystämätön aikakauslehtipaperi	1,5	0,7	0,1

1 Keskeiset Euroopan markkinat (Baltian maat, Benelux-maat, Suomi, Puola, Ruotsi)

Lähde: Afry, CEPI, Numera, PPPC, Stora Enso, Forest Economic Advisors (FEA)


Tilintarkastamaton		1

Tuotanto ja ulkoiset toimitukset


	2023	2022	Muutos % 2023–2022
Kartongin toimitukset1, 1 000 tonnia	3 927	4 294	-8,6 %
Kartongin tuotanto1, 1 000 tonnia	4 185	4 682	-10,6 %
Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m2	1 167	741	57,5 %
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m2	1 094	771	41,9 %
Markkinasellun toimitukset, 1 000 tonnia	2 220	2 374	-6,5 %
Puutuotteiden toimitukset, 1 000 m3	3 897	4 397	-11,4 %
Puun toimitukset, 1 000 m3	13 667	13 304	2,7 %
Paperin toimitukset, 1 000 tonnia	761	1 924	-60,5 %
Paperin tuotanto, 1 000 tonnia	752	1 926	-60,9 %

1 Sisältää kuluttajapakkauskartongin ja aaltopahvin pintakartongin.

Konsernin kartonkitoimitukset olivat yhteensä 3 927 000 tonnia, mikä on 368 000 tonnia eli 8,6 % vähemmän kuin edellisenä

vuonna. Aaltopahvitoimitukset Euroopassa kasvoivat 426 milj. m2 eli 57,5 % 1 167 milj. m2:iin De Jong Packaging Groupin oston

vuoksi. Markkinasellun toimitukset vähenivät 153 000 tonnia, eli 6,5 %, 2 220 000 tonniin. Puutuotteiden toimitukset vähenivät

499 000 m3 eli 11,4 % 3 897 000 m3:iin. Puun toimitukset kasvoivat 363 000 m3 eli 2,7 % 13 667 000 m3:iin. Paperin toimitukset

olivat yhteensä 761 000 tonnia, mikä oli 1 163 000 tonnia eli 60,5 % vähemmän kuin vuonna 2022, mikä johtui rakenteellisista

muutoksista.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Stora Enson käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut on selitetty kohdassa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Tulos – konserni

Liikevaihto pieneni 20 % ja oli 9 396 (11 680) milj. euroa johtuen pääasiassa alhaisemmista myyntihinnoista ja -määristä sekä

yritysmyynneistä, joita De Jong Packaging Groupin hankinta osittain tasoitti. Operatiivinen liiketulos oli 342 (1 891) milj. euroa ja

operatiivinen liiketulosmarginaali oli 3,6 %. Operatiivinen liiketulos laski pääasiassa myyntihintojen ja -määrien laskun sekä

muuttuvien kustannusten, erityisesti puukustannusten, nousun vuoksi. Osakekohtainen tulos pieneni 123 % ja oli -0,45 (1,97)

euroa. Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia pieneni 147 % ja oli -0,73 (1,55) euroa.

IFRS-liiketulos sisältää positiivisen 194 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 195 milj. euroa), joka aiheutui tytäryhtiöiden

ja yhteisten toimintojen biologisten hyödykkeiden arvostuksesta. Positiivinen vaikutus johtui pääasiassa Stora Enson Ruotsissa

sijaitsevan metsäomaisuuden käyvän arvon noususta, mikä liittyi pääasiassa markkinahintojen kasvuun. IFRS-liiketulos sisältää

myös positiivisen 56 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 168 milj. euroa), joka koostuu osakkuusyhtiöiden rahoituseristä,

veroista ja biologisten hyödykkeiden arvostuksesta. Positiivinen vaikutus johtuu pääasiassa käyvän arvon noususta Stora Enson

41-prosenttisesti omistaman Tornatorin osalta.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden (sisältäen liikearvo) arvonalentumiset olivat yhteensä 776 (114) milj. euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 895 (245) milj. euron negatiivinen vaikutus IFRS-liiketulokseen. Vuonna 2023

merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät arvonalentumisiin Packaging Materials-, Biomaterials- ja Wood

Products -divisioonissa ja Muut-segmentissä, uudelleenjärjestelyihin Sunilan, De Hoopin, Anjalan ja Kvarnsvedenin tehtailla ja

konsernitoiminnoissa ja Packaging Materials -divisioonassa, sekä Nymöllan, Maxaun ja Hylten tehtaiden ja Wood Productsin

DIY-toimipaikan ja biokomposiittiliiketoiminnan myynteihin. Vuonna 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät

pääasiassa Venäjän toimintojen myyntiin sekä tuleviin paperitehtaiden myynteihin liittyviin arvonalennuksiin ja muihin kuluihin.

Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät vaikuttivat IFRS-liiketulokseen 231 (363) milj. euroa positiivisesti.

Tärkeimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja käyvän arvon muutokset on esitetty kohdassa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

IFRS-liiketulos oli -322 (2 009) milj. euroa.

Liikevaihto ja operatiivinen

liiketulos

Nettovelka/operatiivinen

käyttökate

Operatiivinen sijoitetun

pääoman tuotto ilman Forest-

divisioonaa


Tilintarkastamaton		2

Tunnusluvut


	2023	2022	2021
Liikevaihto, milj. euroa	9 396	11 680	10 164
Operatiivinen liiketulos, milj. euroa	342	1 891	1 528
Operatiivinen liiketulos, %	3,6 %	16,2 %	15,0 %
Liikevoitto (IFRS), milj. euroa	-322	2 009	1 568
Liiketulos (IFRS), %	-3,4 %	17,2 %	15,4 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %	-3,8 %	13,3 %	13,0 %
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	2,4 %	13,7 %	12,5 %
ROCE ilman Forest-divisioonaa, %	1,0 %	20,4 %	17,7 %
Nettovelkaantumisaste	0,29	0,15	0,22
Tulos/osake, euroa	-0,45	1,97	1,61
Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia, euroa	-0,73	1,55	1,19
Osinko/varojenjako osaketta kohti1, euroa	0,10	0,60	0,55
Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia, %	-13,7 %	38,6 %	46,3 %
Osinkosuhde (IFRS), %	-22,1 %	30,5 %	34,3 %
Efektiivinen osinkotuotto (R-osake), %	0,8 %	4,6 %	3,4 %
Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman käyvän arvon muutoksia	-17,17	8,46	13,60
Oma pääoma/osake, euroa	13,93	15,89	13,55
Markkina-arvo 31.12., milj. euroa	9 864	10 503	12 809
Päätöskurssi 31.12., A-osake, euroa	12,45	13,90	16,60
Päätöskurssi 31.12., R-osake, euroa	12,53	13,15	16,14
Keskikurssi, A-osake, euroa	12,82	16,58	16,68
Keskikurssi, R-osake, euroa	11,93	16,12	15,70
Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta)	788 620	788 620	788 620
Osakevaihto, A-osake (tuhatta)	968	1 174	1 750
% A-osakkeiden määrästä	0,5 %	0,7 %	1,0 %
Osakevaihto, R-osake (tuhatta)	476 654	455 952	422 493
% R-osakkeiden määrästä	77,8 %	74,5 %	69,0 %
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta)	788 620	788 620	788 620
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta)	789 714	789 391	789 126

1 Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen lisäksi päättämään harkintansa mukaan ylimääräisen osingon maksamisesta enintään 0,20 euroa osakkeelta. Valtuutus olisi

voimassa 31.12.2024 saakka. Ks. hallituksen ehdotus osingonjaosta.

Nettorahoituskulut 173 (151) milj. euroa olivat 23 milj. euroa korkeammat kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokulut kasvoivat 8 milj.

euroa ja olivat 113 milj. euroa. Kasvu johtui lainojen korkeammista koroista ja suuremmasta bruttovelan määrästä. Muut

nettorahoituskulut, 38 milj. euroa, olivat 6 milj. euroa alhaisemmat kuin vuotta aiemmin johtuen pääasiassa Venäjään liittyvien

lainojen suuremmista alaskirjauksista ja luottotappiovarauksista vertailujaksolla. Nettovaluuttakurssivaikutus rahavarojen,

korollisten saamisten ja velkojen sekä niihin liittyvien valuuttariskisuojausten osalta oli 22 milj. euroa tappiollinen (1 milj. euroa

tappiollinen) ja johtui pääasiassa valuuttamääräisen nettovelan uudelleenarvostamisesta tytäryrityksissä Kiinassa.

Nettoverot olivat yhteensä 64 (-322) milj. euroa, mikä vastaa 13,0 % (17,3 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on

yksityiskohtaisempaa tietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.5 Tuloverot.

Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 74 (tappio 13) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva tappio

oli 357 (voitto 1 550) milj. euroa.

Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli -0,73 (1,55) euroa. Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto oli 2,4 %

(13,7 %).

Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2023 oli 14 056 milj. euroa, mikä on 300 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku

oli pääasiassa seurausta arvonalentumisista ja energiaomaisuuden käyvän arvonmuutoksesta (PVO), jota osittain tasoitti

metsäomaisuuden käyvän arvon nousu.

Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma


Milj. euroa	Sijoitettu pääoma
31.12.2022	14 356
Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä poistoilla	521
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä aktivoitujen metsänkäsittelykustannusten arvonalentumisella	-5
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-770
Metsäomaisuuden käyvän arvon muutos	241
Noteeraamattomat arvopaperit (pääasiassa PVO:n osakkeet)	-627
Osakkuusyhtiöt	94
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka	-31
Operatiivinen käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto	-344
Päästöoikeudet	-85
Nettoverovelka	170
Tytäryritysten hankinta	818
Tytäryritysten myynti	-227
Muuntoerot	-60
Muut muutokset	4
31.12.2023	14 056


Tilintarkastamaton		3

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 954 (1 873) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen -40 (1 162) milj. euroa. Käyttöpääoma

pieneni 300 (kasvoi 461) milj. euroa, varastot pienenivät 328 milj. euroa ja lyhytaikaiset saamiset 389 milj. euroa. Ostovelat

vähenivät 352 milj. euroa, millä oli negatiivinen vaikutus käyttöpääomaan. Aiemmin taseeseen kirjattuihin varauksiin liittyvät

maksut olivat 53 milj. euroa.

Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta


Milj. euroa	2023	2022
Operatiivinen käyttökate	989	2 529
Operatiivisen käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-126	-133
Muut oikaisut	-210	-62
Käyttöpääoman muutos	300	-461
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	954	1 873
Aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin investoidut rahavarat	-989	-705
Osakkuusyhtiöiden hankinnat	-5	-7
Rahavirta investointien jälkeen	-40	1 162

Konsernin korolliset nettovelat 31.12.2023 olivat 3 167 (1 853) milj. euroa. Korollisten nettovelkojen kasvun taustalla olivat

pääasiassa De Jong Packaging Groupin osto ja muut merkittävät investoinnit kuten Oulun tehtaan kuluttajapakkauskartonki-

investointi. Rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä kasvoivat 2 464 (1 917) milj. euroon. Nettovelkaantumisaste 31.12.2023

nousi 0,29:een (0,15). Nettovelan suhde edellisen 12 kuukauden operatiiviseen käyttökatteeseen nousi 3,2:een (0,7) suuremman

nettovelan ja alhaisemman operatiivisen käyttökatteen vuoksi. Velkojen keskimääräinen korko koko vuoden 2023 osalta nousi

3,7 %:iin (3,3 %) ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 4,0 %.

Toukokuussa 2023 Stora Enso laski liikkeeseen kaksi 500 milj. euron vihreää joukkovelkakirjalainaa, joiden maturiteetit olivat

3 ja 6,25 vuotta. Marraskuussa 2023 Stora Enso laski liikkeeseen uusia Ruotsin kruunun määräisiä vihreitä

joukkovelkakirjalainoja, joiden nimellisarvo oli 6 100 milj. Ruotsin kruunua, mikä vastaa 524 milj. euroa kaupantekopäivän

valuuttakurssilla. Marraskuussa liikkeeseen lasketuissa vihreissä joukkovelkakirjalainoissa on useita eriä, joiden maturiteetit

vaihtelevat vuosien 2025 ja 2028 välillä. Joulukuussa 2023 yhtiö toteutti myös 425 milj. Ruotsin kruunun suunnatun

joukkovelkakirjalainan, jonka maturiteetti on vuonna 2033. Tämä vastaa 38 milj. euroa transaktiopäivän valuuttakurssilla.

Lisäksi yhtiö rahoitti vuoden aikana uudelleen yhteensä 550 milj. euroa kahdenvälisiä lainojaan ja sitovaa luottolimiittiään ja

nosti myös yhteensä 200 milj. euron kahdenväliset lainat, jotka olivat nostamatta vuoden 2022 lopussa. Olemassa olevia lainoja

pidennettiin yhdestä kahteen vuotta, ja uusiin ehtoihin sisältyy myös jatko-optioita. Yhtiö järjesti toisella vuosineljänneksellä myös

uuden 100 milj. euron kahdenvälisen lainan, jonka laina-aika on 1,5 vuotta ja jolla on yhden vuoden jatko-optio. Viimeisellä

vuosineljänneksellä allekirjoitettiin 700 milj. euron valmiusluottolimiitin vuoden jatkoaika, jolla sen maturiteettia pidennettiin

vuoteen 2028.

Stora Ensolla oli 31.12.2023 yhteensä 800 milj. euroa sitovia, käyttämättömiä luottolimiittejä. Lisäksi yhtiöllä on

käytettävissään 1 100 milj. euroa lakisääteisiä eläkelainoja Suomessa.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahavirran suojausten ja oman pääoman ehtoisten

sijoitusten käyvän arvon muutokset pienensivät omaa pääomaa 647 milj. euroa (563 milj. euron kasvu). Pieneneminen oli

seurausta muihin laajan tuloksen eriin kirjatusta konsernin Pohjolan Voima Oy -osakeomistuksen käyvän arvon laskusta, joka

johtui pääasiassa sähkön hinnan alhaisemmista ennusteita.

Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat:


Luottoluokituslaitos	Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus	Voimassa alkaen
Fitch Ratings	BBB- (vakaa)	4.8.2023
Moody’s	Baa3 (vakaa) / P-3	17.11.2023

Tulos – segmentit

Packaging Materials -divisioona

Packaging Materials -divisioona on maailmanlaajuinen johtaja ja asiantuntija kierrätettävien pakkausten alalla, ja se tarjoaa

ensiluokkaisia pakkausmateriaaleja, jotka perustuvat neitseelliseen ja kierrätettyyn kuituun. Stora Enso auttaa asiakkaitaan

korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla elintarvike-, juoma- ja

kuljetuspakkauksissa. Divisioonalla on laaja valikoima pohjakartonkeja ja barrier-päällysteitä.


Tilintarkastamaton		4


Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	4 557	5 496
Operatiivinen käyttökate	267	993
Operatiivinen käyttökate, %	5,9 %	18,1 %
Operatiivinen liiketulos	-57	655
Operatiivinen liiketulos, %	-1,3 %	11,9 %
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	12	7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-597	-9
Liiketulos (IFRS)	-642	653
Operatiivinen pääoma, keskiarvo	3 580	3 512
Operatiivinen ROOC	-1,6 %	18,6 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	370	823
Rahavirta investointien jälkeen	-235	488
Kartongin ja paperin toimitukset, 1 000 tonnia	4 963	5 425
Kartongin ja paperin tuotanto, 1 000 tonnia	4 843	5 502

1 Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät käyttöomaisuuden arvonalentumisia -228 milj. euroa Oulun tehtaan aaltopahvin pintakartongin osalta, -202 milj. euroa

Kiinan toimintojen osalta, -12 milj. euroa Anjalan tehtaan paperikoneiden osalta, -26 milj. euroa Anjalan ja De Hoopin tehtaisiin liittyviä liikearvon arvonalentumisia, De Hoopin tehtaan

sulkemiseen liittyvät uudelleenjärjestelykulut -79 milj. euroa, Anjalan tehtaan paperilinjan sulkemiseen liittyvät uudelleenjärjestelykulut -26 milj. euroa, divisioonan johto- ja

tukitoimintojen uudelleenjärjestelyohjelma -12 milj. euroa ja muut uudelleenjärjestelykulut -9 milj. euroa sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -3 milj. euroa. Vuoden 2022

vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi -4 milj. euroa Venäjän toimintojen myynnistä aiheutuneita kuluja, -5 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja ja -1 milj. euroa muita eriä.

Vuoden 2023 käyvän arvon muutoksiin sisältyi 12 (7) milj. euroa biologisten hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomia käyvän arvon muutoksia.

Vertailuluvut on oikaistu 29.3.2023 julkaistussa tiedotteessa kuvatulla tavalla.

Packaging Materials -divisioona kärsi ennennäkemättömistä markkinaolosuhteista, ja sen myynti laski 17,1 % 4 557 (5 496) milj.

euroon. Lasku johtui aaltopahvin pintakartongin ja paperin alhaisemmista hinnoista ja volyymeista sekä

kuluttajapakkauskartongin alhaisemmista volyymeista. Aaltopahvin pintakartongin markkinat pysyivät heikkona koko vuoden, kun

taas kuluttajapakkauskartongin markkinat alkoivat heikentyä ensimmäisellä neljänneksellä ja vakiintuivat alhaiselle tasolle

viimeisellä neljänneksellä.

Operatiivinen liiketulos laski kaikkien aikojen korkeimmalta tasolta -57 (655) milj. euroon, mikä johtui alhaisemmista

volyymeista ja hinnoista. Muuttuvat kustannukset laskivat monissa kategorioissa edellisvuoteen verrattuna, mutta

kokonaisuutena ne pysyivät korkeampina kuin vuotta aiemmin, mikä johtui puukustannusten noususta.

Liikevaihto ja operatiivinen liiketulos

Packaging Materials

Operatiivisen pääoman tuotto (ROOC)

Packaging Materials

Packaging Solutions -divisioona

Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy korkealaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja -palveluita. Stora Enson

pakkausratkaisuja käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten tuoretuotteissa, vähittäis- ja verkkokaupassa sekä

teollisuudessa. Divisioona tarjoaa asiakkailleen myös suunnittelu- ja vastuullisuuspalveluita ja tukee näin materiaalien käytön ja

logistiikan optimointia ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.


Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	1 077	727
Operatiivinen käyttökate	111	42
Operatiivinen käyttökate, %	10,3 %	5,7 %
Operatiivinen liiketulos	43	16
Operatiivinen liiketulos, %	4,0 %	2,2 %
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-26	-98
Liiketulos (IFRS)	17	-81
Operatiivinen pääoma, keskiarvo	874	204
Operatiivinen ROOC	4,9 %	7,9 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	145	11
Rahavirta investointien jälkeen	62	-14
Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m²	1 178	767
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m²	1 094	771

1 Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi -19 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja Kiinassa ja -16 milj. euroa De Jong Packaging Groupin hankintaan liittyviä kuluja

sekä -1 milj. euroa muita eriä. Vuoden 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -93 milj. euroa Venäjän toimintojen myyntiin liittyviä kustannuksia, -4 milj. euroa

uudelleenjärjestelykuluja, -2 milj. euroa käyttöomaisuuden arvonalennuksia ja -1 milj. euroa muita eriä.

2 Edelliset 12 kuukautta Vertailuluvut on oikaistu 29.3.2023 julkaistussa tiedotteessa kuvatulla tavalla.

Packaging Solutions -divisioonan liikevaihto oli ennätyksellisen korkea ja kasvoi 48 % 1 077 (727) milj. euroon, mikä johtui De

Jong Packaging Groupin ostosta.


Tilintarkastamaton		5

Operatiivinen liiketulos oli 43 (16) milj. euroa. Alhaisemmat raaka-ainehinnat vaikuttivat myönteisesti marginaaleihin. De Jong

Packaging Groupin integrointi eteni hyvin ja vaikutti myönteisesti tulokseen.

Liikevaihto ja operatiivinen liiketulos

Packaging Solutions

Operatiivisen pääoman tuotto (ROOC)

Packaging Solutions

Biomaterials-divisioona

Biomaterials-divisioonan liiketoimintamahdollisuudet perustuvat vahvasti tarpeeseen korvata fossiilipohjaisia ja muita

uusiutumattomia materiaaleja. Stora Enso hyödyntää kaikki puun jakeet kehittääkseen uusia biopohjaisia ratkaisuja erilaisiin

tuotesovelluksiin. Divisioonan pitkän aikavälin kasvu perustuu uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin, kun taas sellu on edelleen

divisioonan liiketoiminnan perusta.


Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	1 587	2 180
Operatiivinen käyttökate	256	822
Operatiivinen käyttökate, %	16,1 %	37,7 %
Operatiivinen liiketulos	118	687
Operatiivinen liiketulos, %	7,4 %	31,5 %
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	25	-17
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-224	-2
Liiketulos (IFRS)	-81	668
Operatiivinen pääoma, keskiarvo	2 625	2 715
Operatiivinen ROOC	4,5 %	25,3 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	431	682
Rahavirta investointien jälkeen	234	536
Sellun toimitukset, 1 000 tonnia	2 277	2 554

1 Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät Sunilan sellutuotannon sulkemisesta aiheutuneita rakennejärjestelykuluja -116 milj. euroa, Uimaharjun sellutehtaan

käyttöomaisuuden arvonalentumisia -59 milj. euroa, Nordic Mills -liiketoimintayksikön liikearvon arvonalentumisia -44 milj. euroa ja muita eriä -4 milj. euroa. Vuoden 2023 käyvän arvon

muutoksiin sisältyi 25 (-17) milj. euroa biologisten hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomia käyvän arvon muutoksia.

Biomaterials-divisioonan liikevaihto oli 1 587 (2 180) milj. euroa, mikä oli 27 % vähemmän kuin kaikkien aikojen paras liikevaihto

vuonna 2022. Taustalla olivat merkittävästi alhaisemmat sellun myyntihinnat kaikissa laaduissa ja alhaisemmat myyntimäärät,

jotka johtuivat markkinoihin liittyvistä tuotannon supistuksista ja syyskuussa 2023 ilmoitetusta Sunilan sellun tuotannon

sulkemisesta. Markkinaolosuhteet olivat haastavat kysynnän laskiessa.

Operatiivinen liiketulos 118 (687) milj. euroa laski 83 %, mikä johtui pääasiassa merkittävästi alhaisemmista myyntihinnoista ja

-määristä. Operatiiviseen liiketulokseen vaikuttivat negatiivisesti merkittävästi korkeammat muuttuvat kustannukset, pääasiassa

puun osalta.

Liikevaihto ja operatiivinen liiketulos

Biomaterials

Operatiivisen pääoman tuotto (ROOC)

Biomaterials


Tilintarkastamaton		6

Wood Products -divisioona

Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahatavaran valmistaja ja yksi johtavista maailmanlaajuista rakennusteollisuutta

palvelevista vastuullisten puupohjaisten ratkaisujen tuottajista. Divisioona tarjoaa myös ikkuna- ja ovikomponentteja sekä

tuotannon sivuvirroista valmistettuja tuotteita, kuten pellettejä lämmittämiseen.


Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	1 580	2 195
Operatiivinen käyttökate	-17	356
Operatiivinen käyttökate, %	-1,0 %	16,2 %
Operatiivinen liiketulos	-64	309
Operatiivinen liiketulos, %	-4,1 %	14,1 %
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-22	-56
Liiketulos (IFRS)	-86	253
Operatiivinen pääoma, keskiarvo	687	714
Operatiivinen ROOC	-9,3 %	43,2 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	43	346
Rahavirta investointien jälkeen	3	264
Puutuotetoimitukset, 1 000 m3	3 727	4 235

1 Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät käyttöomaisuuden arvonalentumisia -7 milj. euroa Veitsiluodon tehtaan osalta, -4 milj. euroa Launkalnen sahan osalta,

-5 milj. euroa Honkalahden sahan osalta sekä -4 milj. euron vaikutuksen Näpin sahan myynnistä ja -3 milj. euroa Wood Products divisioonan DIY-yksikön myynnistä sekä 1 milj. euroa

muita eriä. Vuoden 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät Venäjän toimintojen myyntiin.

Wood Products -divisioonan liikevaihto oli 1 580 (2 195) milj. euroa eli -28 % pienempi kuin edellisvuonna, mikä johtui

heikentyneestä markkinakysynnästä ja selvästi alhaisemmista myyntihinnoista. Rakennusteollisuuden heikkous johti

rakennuslupien ja hankkeiden käynnistämisen vähenemiseen ja vähensi divisioonan tuotteiden kysyntää koko vuoden ajan.

Tuotantoa supistettiin alhaisemman kysynnän tasapainottamiseksi.

Operatiivinen liiketulos oli heikko, -64 (309) milj. euroa, laskua 121 %. Myyntihintojen ja -määrien negatiivista vaikutusta ei

pystytty kompensoimaan divisioonan toimilla kiinteiden kustannusten alentamiseksi.

Liikevaihto ja operatiivinen liiketulos

Wood Products

Operatiivisen pääoman tuotto (ROOC)

Wood Products

Forest-divisioona

Forest-divisioona vastaa puunhankinnasta Stora Enson Pohjoismaiden ja Baltian toiminnoille ja yritysasiakkaille. Se myös

hallinnoi konsernin metsäomaisuutta Ruotsissa ja 41 prosentin omistusosuutta Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat valtaosin

Suomessa. Divisioonan toiminnot perustuvat kestävään metsänhoitoon suunnittelusta ja logistiikasta puunkorjuuseen ja metsän

uudistukseen.


Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	2 490	2 519
Operatiivinen käyttökate	305	256
Operatiivinen käyttökate, %	12,2 %	10,2 %
Operatiivinen liiketulos	253	204
Operatiivinen liiketulos, %	10,2 %	8,1 %
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	206	367
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	2	-48
Liiketulos (IFRS)	461	523
Sijoitettu pääoma, keskimäärin	5 740	5 518
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	4,4 %	3,7 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	70	146
Rahavirta investointien jälkeen	19	91
Puun toimitukset, 1 000 m3	32 401	38 217
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiivinen muutos	120	87

1 Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 5 milj. euron suuruisen maa-alueisiin liittyvän arvonalentumisen peruutuksen ja -3 milj. euron suuruiset muiden

varausten päivitykset. Vuoden 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -5 milj. euron arvonalentuminen maa-alueista ja -43 milj. euroa Venäjän toimintojen myyntiin

liittyen. Vuoden 2023 käyvän arvon muutoksiin sisältyi 156 (201) milj. euroa biologisten hyödykkeiden käypään arvoon liittyviä liiketoimintaan kuulumattomia muutoksia, 56 (169) milj.

euroa osakkuusyhtiöiden liiketoimintaan kuulumattomia eriä ja -5 (-3) milj. euroa metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon välisen erotuksen oikaisujen vaikutusta

luovutuksen yhteydessä.

Forest-divisioonan liikevaihto laski 1 % ja oli 2 490 (2 519) milj. euroa. Alhaisempi kysyntä kumosi korkeampien myyntihintojen

vaikutuksen.


Tilintarkastamaton		7

Operatiivinen liiketulos, 253 (204) milj. euroa, kasvoi 24 %. Kasvu johtui konsernin oman metsäomaisuuden vahvasta

operatiivisesta tuloksesta ja korkeammista myyntihinnoista.

Liikevaihto ja operatiivinen liiketulos

Forest

Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

Forest

Muut

Muut-segmentti sisältää myydyt paperiyksiköt myyntiprosessien loppuunsaattamiseen asti, uusien liiketoimintojen (mukaan

lukien Formed Fiber ja Selfly Stores) raportoinnin, Stora Enson omistusosuuden energiayhtiö Pohjolan Voimasta (PVO) sekä

konsernin jaetut palvelut ja hallinnon.


Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	964	2 150
Operatiivinen käyttökate	18	102
Operatiivinen käyttökate, %	1,9 %	4,7 %
Operatiivinen liiketulos	1	63
Operatiivinen liiketulos, %	0,1 %	2,9 %
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	-13	6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-28	-33
Liiketulos (IFRS)	-41	36
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	-105	-136
Rahavirta investointien jälkeen	-123	-203

1 Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 29 milj. euroa liittyen Kvarnsvedenin tehtaan uudelleenjärjestelyyn, 9 milj. euroa liittyen Veitsiluodon tehtaan

uudelleenjärjestelyyn ja -15 milj. euroa konsernitoimintojen uudelleenjärjestelyyn, 52 milj. euroa Maxaun tehtaan myyntiin, -30 milj. euroa Nymöllan tehtaan myyntiin, -45 milj. euroa

Hylten tehtaan myyntiin, -14 milj. euroa biokomposiittiliiketoiminnan myyntiin ja -6 milj. euroa yritysmyyntien transaktiokustannuksiin, -14 milj. euroa käyttöomaisuuden

arvonalentumisiin konsernitoiminnoissa ja 6 milj. euroa ympäristövarausten päivityksiin. Vuoden 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 13 milj. euroa Kvarnsvedenin

tehtaan uudelleenjärjestelykuluja, -10 milj. euroa Veitsiluodon tehtaan uudelleenjärjestelykuluja, -28 milj. euroa Nymöllan, Hylten ja Maxaun paperitehtaiden myynteihin liittyviä

arvonalentumisia, transaktiokustannuksia ja muita eriä, -13 milj. euroa ympäristövarausten päivityksiä, 8 milj. euroa Kvarnsvedenin tehtaan myyntiin liittyviä kuluja, -1 milj. euroa

Venäjän toimintojen myyntiin liittyviä kuluja ja -1 milj. euroa muita eriä. Vuoden 2023 käyvän arvon muutoksiin sisältyi hiilidioksidipäästöoikeuksiin ja velvoitteisiin liittyviä ei-

rahamääräisiä tuottoja ja kuluja -13 (6) milj. euroa.

Vertailuluvut on oikaistu 29.3.2023 julkaistussa tiedotteessa kuvatulla tavalla.

Muut-segmentin liikevaihto oli 964 (2 150) milj. euroa ja operatiivinen liiketulos 1 (63) milj. euroa. Lasku edelliseen vuoteen

verrattuna johtui pääasiassa paperitehtaiden myynneistä Ruotsissa ja Saksassa.

Investoinnit

Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin mukaan lukien aktivoidut sisäiset kustannukset olivat 1 125

(778) milj. euroa vuonna 2023. Kokonaisinvestoinnit sisältävät 71 (77) milj. euron lisäyksen biologisiin hyödykkeisiin.

Helmikuussa Stora Enso ilmoitti noin 30 miljoonan euron investoinnista Heinolan flutingtehtaalle yksikön energiankäytön ja

siihen liittyvän prosessilaitteiston uudistamiseen. Investoinnin jälkeen loputkin tehtaan energialähteenä käytetystä fossiilisesta

polttoaineesta on mahdollista korvata uusiutuvalla bioenergialla, mikä vähentää tehtaan kasvihuonepäästöjä yli 90 %.

Kesäkuussa Stora Enso ja Tetra Pak saivat päätökseen investoinnin juomakartonkien kierrätyskapasiteetin lisäämiseksi

Puolassa. Kokonaisinvestointi oli 29 miljoonaa euroa, josta Stora Enson osuus oli 17 miljoonaa euroa. Ostrołękan tehtaalle

rakennettiin uusi kartonkikuituja talteenottava pulpperointilinja.

Kesäkuussa 2021 ilmoitettu 21 miljoonan euron investointi Anjalankosken tehtaan kilpailukyvyn ja ympäristönsuojelun

parantamiseksi saatiin päätökseen vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Vuonna 2021 ilmoitettu kartongin tuotantokapasiteetin laajentaminen Skoghallin tehtaalla Ruotsissa saatiin päätökseen

marraskuussa. Investoinnin jälkeen pakkauskartongin vuosituotanto kasvoi noin 100 000 tonnilla yli 900 000 tonniin. Tehdas alkoi

toimittaa kaupallisen laadun nestepakkauskartonkia (LPB) ja päällystettyä valkaisematonta voimakartonkia (CUK) suunnitelmien

mukaisesti.

Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä saatiin päätökseen 10 miljoonan euron investointi, jolla vähennettiin Enocellin

sellutehtaan hiilidioksidipäästöjä 70 000 tonnilla. Päätös investoinnista tehtiin huhtikuussa 2022. Fossiilinen polttoöljy korvattiin

puusta saatavalla uusiutuvalla pikiöljyllä, joka on sataprosenttisesti bioenergiaa ja joka täydentää pääasiallisena energialähteenä

käytettävää sahanpurua.

Oulun tehtaalla käynnissä oleva miljardin euron investointi, jolla muunnetaan käytöstä poistettu paperikone suuren volyymin

kuluttajapakkauskartonkilinjaksi, etenee aikataulun mukaisesti. Tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2025 aikana.

Investointi tukee konsernin kasvustrategiaa uusiutuvissa pakkauksissa tarjoamalla uutta volyymia kasvaviin

pakkaussegmentteihin. Tavoitellut loppukäyttösegmentit ovat elintarvike- ja juomapakkaukset, erityisesti pakaste- ja

kylmätuotteiden sekä kuiva- ja pikaruokien segmenteissä, pääasiassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla.


Tilintarkastamaton		8

Vuoden 2023 aikana Stora Enso sai valmiiksi kannattavuustutkimuksen, joka koski tehtaan toisen paperilinjan muuntamista

suuren volyymin kierrätyskuitupohjaisen aaltopahvin raaka-aineenlinjaksi. Yhtiö päätti lykätä päätöstä mahdollisesta tulevasta

investoinnista siihen asti, kunnes kartongin markkinaolosuhteet ovat suotuisammat.

Muita tärkeitä vuoden 2023 lopussa käynnissä olevia hankkeita olivat De Lierin tuotantolaitoksen laajennus Alankomaissa ja

revinnäissellun tuotannon parantaminen Skutskärin sellutehtaalla Ruotsissa.

Muutokset konsernin rakenteessa

Hollantilaisen De Jong Packaging Groupin osto saatiin päätökseen tammikuussa 2023. Kaupan yritysarvo on 1 020 milj. euroa.

Paperitehtaiden myynti saatiin päätökseen vuoden 2023 aikana. Ruotsin Nymöllan yksikön myynti Sylvamolle saatiin

päätökseen tammikuussa, Saksan Maxaun yksikön myynti Schwarz Produktionille maaliskuussa ja Ruotsin Hylten yksikön

myynti Sweden Timberille huhtikuussa. Anjalan paperitehdas sekä Alankomaissa sijaitseva Langerbruggen paperitehdas säilyivät

konsernissa.

Vuoden 2023 aikana Stora Enso sulki pysyvästi sellutehtaan ja ligniinin erotusyksikön Sunilassa, Näpin sahan Virossa, De

Hoopin aaltopahvin pintakartonkitehtaan Alankomaissa sekä yhden aaltopahvin pintakartonkilinjan Ostrołękan tehtaalla

Puolassa.

Stora Enso käynnisti joulukuussa 2022 myyntiprosessin Kiinan Guangxissa sijaitsevan kuluttajapakkauskartonkitehtaansa

sekä metsätoimintojen myymiseksi.

Innovaatiot, tutkimus ja kehitys

Stora Enso käytti vuonna 2023 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen 114 (112) milj. euroa eli 1,2 % (1,0 %) yhtiön

liikevaihdosta.

Tutkimus- ja kehitystyö on keskeisen tärkeää konsernin merkittävyydelle ja kilpailukyvylle. Vuonna 2023, Stora Enson

innovaatioiden sekä tutkimuksen ja kehityksen parissa työskenteli noin 330 ihmistä. Liiketoimintadivisioonat vastaavat

tuoteinnovoinnista ja palveluiden kehityksestä.

Kasvun osalta Stora Enso keskittyy muovipohjaisia materiaaleja korvaavien vastuullisten pakkaussovellusten kehittämiseen,

biopohjaisiin pakkausten päällysteratkaisuihin, korkealaatuisiin innovatiivisiin biomateriaaleihin sekä hiiltä varastoivien ja

rakennusten energiatehokkuutta parantavien vastuullisten puumateriaalien ja -komponenttien kehittämiseen.

Stora Enson pitkän aikavälin tiede- ja tutkimuspainopisteenä on yliopistojen ja laitosten varhaisen vaiheen tutkimus, joka

mahdollistaa läpimurrot ja osaamisen lisäämisen toimialojen tarpeisiin. Konsernin innovaatio- ja tutkimus- ja kehitystoiminta

tekee tiivistä yhteistyötä strategisten kumppaniyliopistojen, tutkimuslaitosten ja huippuosaamiskeskusten kanssa saadakseen

vastauksia uusiutuviin materiaaleihin liittyviin keskeisiin tieteellisiin kysymyksiin.

Immateriaalioikeudet ovat tärkeä väline Stora Enson innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämisen tukemisessa ja

konsernin aineettoman pääoman turvaamisessa. Vuonna 2023 Stora Enso jatkoi patenttisalkkunsa vahvistamista hakemalla

patentteja 83 uudelle innovaatiolle. Uusien patenttihakemusten painopiste oli biomateriaaleissa, pakkausmateriaaleissa ja

pakkausratkaisuissa. Biomaterials-divisioonan uudet patenttihakemukset liittyvät Lignodeen, biosideaineisiin, biovaahtoon ja

biokemikaaleihin. Packaging Materials -divisioona jatkoi patenttisalkun vahvistamista barrier-päällysteisiin, kartonkiteknologiaan

ja kierrätettäviin pakkauksiin liittyvillä hakemuksilla. Packaging Solutions -divisioonan uudet patenttihakemukset liittyvät muun

muassa muotoon puristettuun kuituun (formed fiber) ja pakkaussuunnitteluun. Stora Enson patenttisalkku käsittää yli 3 500

hakemusta ja myönnettyä patenttia.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Alla raportoidaan Suomen kirjanpitolain mukaiset muut kuin taloudelliset tiedot. Raportointi kattaa konsernin suurimmiksi riskeiksi

tunnistettuihin liittyvät, muita kuin taloudellisia tietoja koskevat aiheet.

Näihin aiheisiin liittyviä riskejä ja toimintaperiaatteita sekä Stora Enson raportointia kuvataan myös kohdissa Riskienhallinta,

Ilmastoon liittyvien taloustietojen raportointi (TCFD) ja Luontoon liittyvien taloustietojen raportointi (TNFD).

Liiketoimintamalli

Stora Enso on yksi johtavista pakkaus‑, biomateriaali‑ ja puutuoteteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuisista

toimittajista. Stora Enso on myös yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Vastuullisuus on osa yhtiön

strategiaa ja liiketoimintakäytäntöjä. Stora Enso edistää muutosta kohti biopohjaista kiertotaloutta kolmella alueella, joilla sillä on

suurin vaikutus ja mahdollisuudet: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous. Stora Enson liiketoimintamallin

kuvaus on hallituksen toimintakertomuksen alussa.

Stora Enso tunnustaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeyden ja tukee kaikkia 17 kestävän kehityksen tavoitetta.

Konserni on tunnistanut tavoitteet 12 (Vastuullinen kuluttaminen), 13 (Ilmastoteot) ja 15 (Maanpäällinen elämä) yhtiön kannalta

olennaisimmiksi tavoitteiksi, joihin konsernilla on suurin vaikutus toiminnallaan ja tuotteillaan.

Vastuullisuuden hallinnointi

Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson konsernihallinnointia, ja siitä ovat vastuussa hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin

johtoryhmä. Lopullinen vastuu konsernin vastuullisuusagendan toimeenpanosta on toimitusjohtajalla. Vastuullisuustyötä johtaa

yritysvastuujohtaja, joka raportoi suoraan toimitusjohtajalle ja kuuluu konsernin johtoryhmään. Stora Enson vastuullisuusagendan

sekä yritysetiikkaa ja sääntöjen noudattamista koskevan strategian toimeenpanoa valvoo hallituksen vastuullisuus- ja

yritysetiikkavaliokunta. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2023.

Stora Enson vastuullisuuspolitiikka kuvaa yhtiön kokonaisvaltaisen lähestymistavan vastuullisuuteen ja siihen liittyvään

hallinnointimalliin. Myös yhtiön eettiset toimintaohjeet ja muut politiikat, ohjeistukset ja tiettyjä vastuullisuuden osa-alueita

koskevat lausunnot kirkastavat Stora Enson lähestymistapaa ja ohjaavat yhtiön työntekijöitä heidän päivittäisessä työssään.

Nämä asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa storaenso.com/sustainability.

Lisätietoa Stora Enson lähestymistavasta vastuullisuuteen on englanninkielisissä Our strategy, Our people ja Sustainability

reporting -osioissa.


Tilintarkastamaton		9

Ympäristöasiat

Ilmastonmuutos

Avainpolitiikka: Energia- ja ilmastonmuutospolitiikka

Stora Enson tieteeseen perustuva tavoite on vähentää toiminnan absoluuttisia hiilidioksidipäästöjä (luokka 1 ja 2) 50 % vuoteen

2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasoon verrattuna, 1,5 asteen skenaarion mukaisesti. Stora Enso on myös sitoutunut

vähentämään luokan 3 hiilidioksidipäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasoon verrattuna.

Vuonna 2023 Stora Enson absoluuttiset hiilidioksidipäästöt (luokat 1 ja 2) olivat 41 % alle viitearvon (27 % 1 alle viitearvon

vuonna 2022). Hiilidioksidipäästöt muualla arvoketjussa (luokka 3) olivat 34 % alhaisemmat lähtötasoon verrattuna (24 %

alhaisemmat vuonna 2022). Vuonna 2023 päästöt vähenivät kaikissa kolmessa luokassa pääasiassa alhaisempien

tuotantomäärien sekä tuotantolaitosten ja -linjojen sulkemisten seurauksena.

Vastuullinen metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus

Avainpolitiikka: Puun- ja kuidunhankintapolitiikka, Maankäyttöpolitiikka

Stora Enso on sitoutunut saavuttamaan nettopositiivisen vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen omissa metsissään ja

puuviljelmillään vuoteen 2050 mennessä. Yhtiö ohjaa toimiaan monimuotoisuusohjelmalla, jonka tavoitteena on lisätä lajien,

elinympäristöjen ja maisemien monimuotoisuutta. Edistymistä seurataan tieteeseen perustuvien vaikuttavuusmittareiden avulla,

jotka raportoidaan englanninkielisen Sustainability reporting -osion kohdassa Sustainable forestry and biodiversity.

Stora Enso käyttää Ruotsissa sijaitsevia omia metsiään alustana kehittäessään jatkuvasti uusia monimuotoisuuden

käytäntöjä, jotka mukautetaan paikallisiin olosuhteisiin ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan eri maantieteellisillä alueilla.

Yhtiön omissa metsissä Ruotsissa kehitettäviä, testattavia ja käytettäviä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat: digitaalisten

työkalujen käyttö suunnittelun ja toiminnan tarkkuuden parantamiseksi, lahopuun ja lehtipuiden, erityisesti koivun, määrän

lisääminen, jatkuvapeitteinen metsänhoito sopivilla alueilla ja valvotun kulotuksen käytön lisääminen metsänuudistamisessa.

Tällä hetkellä Stora Enso seuraa edistymistään kestävässä metsätaloudessa tunnusluvulla, joka mittaa sertifioitujen maa-

alueiden osuutta kaikista Stora Enson omistamista ja vuokraamista puuntuotanto ja -korjuumaista. Vuoden lopussa Stora Enson

omistamien tai vuokraamien maa-alueiden kokonaispinta-ala oli 2,02 milj. hehtaaria (2,01 milj. hehtaaria vuonna 2022). Suurin

osa näistä maa-alueista on Ruotsissa. Lisätietoja on liitteessä 4.2. Stora Enson tavoitteena on ylläpitää korkeaa 96 %:n

sertifiointitasoa. Vuonna 2023 sertifiointiosuus oli 99 % (99 % 2 vuonna 2022). Vuoden 2023 lopussa sertifiointiprosessi oli vielä

kesken osalla ostetuista alueista Stora Enson yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa.

Vuonna 2023 Stora Enson tehtaille toimitettiin puuta (mukaan lukien raakapuu, hake ja sahanpuru) yhteensä 28,1 milj. m3

(kuoreton kiintotilavuus) (35,1 milj. m3 vuonna 2022). Ulkopuolisten sertifioiman puun osuus Stora Enson koko puunhankinnasta

oli 81 % (80 %).

Kiertotalous

Avainpolitiikka: Kiertotalouden mukaiset suunnitteluperiaatteet

Stora Enso on sitoutunut kiertotalouden mukaisiin materiaalivirtoihin, jotka auttavat minimoimaan jätteen määrää ja torjumaan

ilmastonmuutosta. Tavoitteena on sataprosenttisesti kierrätettävät tuotteet vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2023 loppuun

mennessä 94 % (94 % vuonna 2022) yhtiön tuotteista oli teknisesti kierrätettäviä 3.

Veden käyttö

Avainpolitiikka: Stora Enson ympäristöperiaatteet

Stora Enso pyrkii jatkuvasti parantamaan vesitehokkuuttaan kohdennetuilla investoinneilla. Vuodesta 2023 alkaen yhtiön uusi

tavoite on vähentää prosessivesipäästöjä myytyä tonnia kohti (m3 tonnia) 17 % vuoden 2019 lähtötasosta (36 m3/tonni) vuoteen

2030 mennessä. Vuonna 2023 prosessivesipäästöt olivat 35 m3/tonni (34 m3 vuonna 2022), mikä vastaa 3 % vähennystä

lähtötasosta.

Kokonaisvedenoton osalta tavoitteena on säilyttää laskeva trendi vuoden 2016 lähtötasosta (60 m3/tonni). Vuonna 2023

veden kokonaiskulutus oli 61 m3 myytyä tonnia kohti (57 m3 vuonna 2022). Alhaisemmat tuotantomäärät vaikuttavat tällä hetkellä

negatiivisesti vesitehokkuuteen myytävää tonnia kohden, sillä säännöllinen veden virtaus on säilytettävä erityisesti jäteveden

käsittelyssä.

Yhteiskuntaan ja henkilöstöön liittyvät asiat

Työntekijät

Avainpolitiikat: HR:n vähimmäisvaatimukset työolosuhteille

Konsernissa oli 19 842 (20 879) työntekijää 31.12.2023. Henkilöstöä oli vuonna 2023 keskimäärin 20 822 eli 969 vähemmän

kuin edellisvuonna. Lukuihin sisältyvät Stora Enson 50 %:n osuudet Brasiliassa sijaitsevan Veracelin tehtaan ja Uruguayssa

sijaitsevan Montes del Platan tehtaan henkilöstöstä. Lisätietoja henkilöstöstä on englanninkielisessä Sustainability reporting

-osiossa, kohdassa Employees.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1 275 (1 315) milj. euroa eli 13,6 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 962 (996) milj.

euroa, eläkekulut 147 (152) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 162 (160) milj. euroa.

Vuoden 2023 lopussa konserni työllisti eniten ihmisiä seuraavissa neljässä maassa: Suomi, Ruotsi, Kiina ja Puola.

Työntekijöistä 25 % (25 %) oli naisia. Stora Enson tavoitteena on nostaa naisten osuus kaikista esihenkilöistä 25 %:iin vuoden

2024 loppuun mennessä. Vuoden 2023 lopussa 24 % (23 %) esihenkilöistä oli naisia.

Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2023 oli 11 % (14 %). Sairauksista johtuneet poissaolot olivat 3,7 % (4,1 %) teoreettisesta

kokonaistyöajasta. Konsernin palkkataso suhteessa paikallisiin vähimmäispalkkoihin on kuvattu englanninkielisessä


Tilintarkastamaton		10

1 Vertailuluvut on oikaistu rakenteellisten muutosten tai lisätietojen vuoksi edellisen vuosikertomuksen jälkeen.

2 Kokonaispinta-alaa ja metsäsertifioinnin kattavuutta koskeva raportointi yhdenmukaistetaan metsäomaisuutta koskevan taloudellisen raportoinnin kanssa. Lisätietoja on liitteessä 4.2.

3 Perustuu tuotteiden tekniseen kierrätettävyyteen ja niiden tuotantomääriin tonneiksi konsolidoituina. Tekninen kierrätettävyys määritetään kansainvälisillä standardeilla ja testeillä, jos

niitä on saatavilla ja niiden puuttuessa Stora Enson omien kierrätettävyyttä osoittavien testien mukaisesti. Raportoinnin piiriin kuuluvat Stora Enson pakkaus-, sellu-, paperi- ja

massiivipuutuotteet sekä biokemialliset sivutuotteet.

Sustainability reporting -osiossa kohdassa Consolidated sustainability figures. Hallituksen ja johtoryhmän palkkiot on kuvattu

konsernitilinpäätöksen liitteessä 3.2.

Turvallisuus

Avainpolitiikka: Työterveys- ja työsuojelupolitiikka

Vuonna 2023 työtapaturmia kuvaava TRI-taajuus oli 4,7 (5,9). Vuoden 2023 tavoite 4,9 saavutettiin priorisoimalla

ennaltaehkäiseviä turvallisuustoimenpiteitä ja vahvistamalla yksiköiden vastuuta suorituskyvyn parantamisessa. Vuonna 2023

Stora Enso otti käyttöön uuden, ennaltaehkäisevään turvallisuusjohtamiseen keskittyvän turvallisuusindikaattorin. Stora Enson

toimipisteissä ei tapahtunut kuolemaan johtaneita tapaturmia vuoden 2023 aikana.

Vastuullinen hankintatoimi

Avainpolitiikka: Toimittajien eettiset toimintaohjeet

Stora Enson vastuullista hankintaa mittaava tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa yhtiön kokonaishankintakustannuksista

maksetaan toimittajille, jotka ovat toimittajien eettisen toimintaohjeen piirissä, kun kaikki kategoriat ja maantieteelliset alueet

huomioidaan. Yhtiön tavoitteena on ylläpitää 95 prosentin vähimmäistasoa kokonaiskustannuksista, jotka maksetaan eettisen

toimintaohjeen piirissä oleville toimittajille. Vuoden 2023 lopussa 95% Stora Enson materiaalien, tavaroiden ja palvelujen

hankinnasta oli toimintaohjeen piirissä (96 % vuoden 2022 lopussa).

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Avainpolitiikka: Ihmisoikeuspolitiikka ja -periaatteet

Stora Enson sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kattaa yhtiön kaikki toiminnot, mukaan lukien työntekijät, urakoitsijat,

toimittajat ja lähialueiden yhteisöt. Sen lisäksi, että yhtiö on sitoutunut noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia

periaatteita, Stora Enson vuosittain julkaistava orjuutta ja ihmiskauppaa koskeva lausunto on saatavilla osoitteessa

storaenso.com/sustainability.

Stora Enso kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia ja pitää niitä tärkeinä. Yhtiön ihmisoikeuspolitiikan keskiössä ovat edelleen sen

tärkeimmiksi tunnistamat ihmisoikeudet, joihin kuuluvat seuraavat:

• Terveys ja turvallisuus

• Oikeudenmukainen työ (oikeudenmukaiset työolot, vapaus pakkotyöstä, järjestäytymisvapaus, vapaus syrjinnästä ja

häirinnästä)

• Maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien hankinta ja hallinnointi

• Väärinkäytöksistä ilmoittaminen

• Lasten oikeudet (metsäteollisuudelle olennaiset)

Vuonna 2023 Stora Enso jakoi parhaita käytäntöjä ja mukautti olemassa olevia prosesseja sisällyttääkseen niihin vuonna 2022

käynnistettyjen kolmen ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin tulokset. Hankkeet toteutettiin yhdessä ulkopuolisen

kumppanin kanssa, ja niiden tavoitteena oli parantaa konsernin omien toimintojen due diligence -prosesseja sekä riskien

tunnistamista ja valvontaa kahdessa korkean riskin toimitusketjussa. Lisätietoja englanninkielisessä Sustainability reporting -

osiosta, luvussa Human rights.

Vuonna 2023 Stora Enso jatkoi maa- ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien käsittelyä Guangxissa Kiinassa ja Bahiassa

Brasiliassa.

Guangxi, Kiina

Stora Enso vuokraa yhteensä 69 700 (73 100) hehtaaria maata Guangxin provinssissa Kiinassa. Vuokratuista maista 53 400

(53 400) hehtaaria on valtion omistamia metsän viljelyalueita ja 16 300 hehtaaria eli 23 % (27 %) kokonaispinta-alasta on

sosiaalisesti omistettua maata, joka on vuokrattu kyläyhteisöiltä, kotitalouksilta ja paikallisilta metsätiloilta.

Osa Stora Enson vuokraamista maista on ollut vallattuna jo kymmenen vuoden ajan. Valtaajat käyttävät maata

pienimuotoiseen maanviljelyyn ja puiden kasvattamiseen. Joissakin tapauksissa valtaajat ovat esittäneet valtauksensa tueksi

historiallisia maanomistusasiakirjoja, jotka valtion omistus on kuitenkin kumonnut perättäisissä maareformiprosesseissa.

Vallattujen maiden palauttaminen jatkui vuonna 2023 ja vuoden lopussa 7 132 (6 124) hehtaaria maita oli edelleen vallattuna.

Stora Enso käynnisti joulukuussa 2022 myyntiprosessin Kiinan Beihaissa sijaitsevan kuluttajapakkauskartonkitehtaansa sekä

metsätoimintojen myymiseksi.

Bahia, Brasilia

Brasilian Bahiassa jatkettiin työtä vuonna 2012 käynnistetyn kestävän kehityksen mukaisen asuttamisaloitteen parissa. Aloitteen

tarkoituksena on tarjota maatalousmaata ja koulutustukea maattomien liikkeeseen kuuluville paikallisille perheille. Vuonna 2018

Veracel allekirjoitti uuden sopimuksen maattomien liikkeiden kanssa täydentääkseen aikaisempaa kestävän kehityksen mukaista

asutusaloitetta.

Vuoden 2023 loppuun mennessä 139 (182) hehtaaria tai 0,1 % (0,2 %) Veracelin omistamaa tuottavaa maata oli sellaisten

maattomien liikkeiden valtaamana, jotka eivät ole mukana sopimuksissa.

Vuoden 2023 lopussa Veracelin omistamien maa-alueiden pinta-ala yhteensä 209 000 (210,000) hehtaaria, josta 82 000

(82,000) hehtaaria käytetään eukalyptuksen kasvattamiseen sellun tuotantoa varten. Noin puolet Veracelin maa-alueista on

omistettu paikallisen biologisen monimuotoisuuden suojeluun palauttamalla ja suojelemalla Atlantin sademetsiä.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Avainpolitiikat: Liiketoimintakäytäntöjen politiikka, Stora Enson eettiset toimintaohjeet

Vuonna 2023 raportoitiin yhteensä 131 (153 vuonna 2022) mahdollista väärinkäytöstapausta. Viime vuosina raportoitujen

väärinkäytöstapausten määrä on lisääntynyt merkittävästi, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että eettiseen toimintaan, sääntöjen

noudattamiseen ja huolenaiheiden ilmaisemiseen on kiinnitetty enemmän huomiota sekä ulkoisesti että sisäisesti. Vuoden

aikana saatiin päätökseen yhteensä 163 (140) mahdollisen väärinkäytöstapauksen tutkintaa, joihin sisältyi avoimia tapauksia


Tilintarkastamaton		11

myös edellisiltä vuosilta. Tapauksia, jotka johtivat kurinpidollisiin toimenpiteisiin, oikeudellisiin toimiin ja/tai prosessiparannuksiin,

tunnistettiin 30 (44) tapauksessa tutkittuja tapauksia. Konsernin luokituksen mukaan 9 (13) oikeaksi todistetuista epäilyistä liittyi

korruptioon ja/tai petokseen ja ne johtivat työntekijän irtisanomiseen tai kurinpitomenettelyyn. Stora Enso noudattaa edelleen

nollatoleranssia korruption suhteen, eikä millään todistetuista tapauksista ollut merkittävää vaikutusta yhtiöön.

Lisäksi 7 (12) todistetuista tapauksista liittyi syrjintään, häirintään ja/tai kiusaamiseen. Korjaavia toimenpiteitä on toteutettu tai

toteutetaan parhaillaan yhteistyössä asiaankuuluvien johdon edustajien kanssa.

Ympäristökulut ja -varaukset

Vuonna 2023 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 132 (82) milj. euroa. Pääasiassa niillä parannettiin ilman ja

veden laatua ja resurssi- ja energiatehokkuutta sekä pienennettiin vuotoriskiä.

Stora Enson ympäristökulut vuonna 2023 olivat yhteensä 240 (243) milj. euroa. Kuluihin on luettu mukaan poistot, mutta ei

korkoja. Ympäristökulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden

puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja tietyt muut materiaalit.

Ympäristövaraukset olivat yhteensä 63 (73) milj. euroa 31.12.2023. Ympäristövarauksista on yksityiskohtaisempia tietoja

konsernitilipäätöksen liitteessä 4.9 Varaukset. Tällä hetkellä ei ole käsiteltävänä tai vireillä ympäristöasioihin liittyviä

korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen.

EU-taksonomia

EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi

EU:ssa otettiin vuonna 2020 käyttöön kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, jota kutsutaan EU-taksonomiaksi. EU:n

taksonomia-asetuksen mukaan suurten yritysten pitää raportoida toimintojensa taksonomiakelpoinen osuus ja

taksonomianmukaisuus. Taksonomiakelpoisuus indikoi, kuuluuko jokin taloudellinen toiminto EU:n taksonomia-asetuksessa

määriteltyjen toimintojen piiriin. Taksonomianmukaisuus taas kuvaa taloudellisen toiminnan kestävyyttä kyseiselle toiminnalle

määriteltyjen teknisten merkittävän edistämisen ja ei merkittävää haittaa -arviointikriteereiden mukaisesti. Taksonomianmukaisen

taloudellisen toiminnan on myös noudatettava vähimmäistason suojatoimia. Tämä tarkoittaa, että kestävän toiminnan on

kunnioitettava vähimmäistason ihmisoikeuksia ja oltava hyvän liiketoimintatavan mukaista.

Vuonna 2023 EU-taksonomia laajeni delegoidun ympäristöasetuksen myötä kattamaan jäljellä olleet neljä ympäristötavoitetta

sekä lisäyksillä delegoituun ilmastoasetukseen. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta Stora Enson

taksonomiakelpoisuuteen. Metsäteollisuus ei ole tämänhetkisen lainsäädännön ytimessä, minkä vuoksi metsäteollisuutta

harjoittavien yritysten raportoinnin piiriin kuuluu vain muutama taloudellinen toiminto. Stora Enson pääasiallisista tuotteista

rakennusteollisuudelle suunnatut puupohjaiset ratkaisut kuuluvat EU-taksonomian piiriin edistämällä rakennusten

energiatehokkuutta. Muut Stora Enson pääasialliset tuotteet – sellun, kuluttajapakkauskartongin, aaltopahvin, pintakartongin ja

aaltopahvipakkausten tuotanto – eivät kuulu EU-taksonomian piiriin, minkä vuoksi raportoidut taksonomiakelpoiset

tulosindikaattorit ovat matalia.

Taksonomianmukaiset laadintaperiaatteet

EU-taksonomian mukaisesti raportoidut keskeiset tulosindikaattorit esitetään liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen

osalta eri taulukoissa, kuten asetuksessa on määritelty. Kokonaisliikevaihto on Stora Enso -konsernin kokonaismyynti, kuten on

esitetty rivillä liikevaihto konsernin tuloslaskelmassa, ja vuokratulot vuonna 2023, perustuen IFRS 15- ja IFRS 16- standardeihin

EU-taksonomiassa liikevaihdolle annetun määritelmän mukaisesti. Taksonomiatoimintoihin liittyvä ulkoinen myynti raportoidaan

taksonomiakelpoisessa liikevaihdossa. Kokonaispääomamenot kattavat konsernin investoinnit vuonna 2023, kuten on esitetty

rivillä lisäykset, pois lukien liikearvo, liitetiedossa 4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät ja

liitetiedossa 4.2 Metsäomaisuus. Taksonomiakelpoiset pääomamenot ovat investointeja jotka liittyvät taloudellisten toimintojen

omaisuuseriin tai prosesseihin. Kokonaistoimintamenot kattavat kunnossapitokustannukset, lyhytaikaisten vuokrasopimusten

kustannukset, pääomittamattomat tutkimus- ja kehitysmenot sekä metsänhoitokustannukset konsernitasolla.

Taksonomiakelpoiset toimintamenot sisältävät vastaavat suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka syntyvät taloudellisiin

toimintoihin liittyvistä omaisuuseristä.

Kaksinkertainen huomioon ottaminen vältetään ylläpitämällä raportoinnissa selkeää kustannusrakennetta, joka varmistaa että

kunkin toiminnon tulosyksiköt ja kustannustekijät ovat erillisiä. Raportoinnissa toiminnot eivät sisällä päällekkäisyyksiä

ympäristötavoitteiden osalta.

Taksonomiakelpoisuus ja taksonomianmukaisuus

Stora Enso on tunnistanut seitsemän taksonomiakelpoista taloudellista toimintoa vuosittaisessa analyysissään raportoitavaksi

EU-taksonomiassa. Taksonomiakelpoisuus ja taksonomiamukaisuus arvioinnit on suoritettu EU:n taksonomia-asetuksen ja

saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Epäselvissä tilanteissa on valittu

konservatiivinen lähestymistapa. Vähimmäistason suojatoimia tarkasteltiin konsernitasolla. Arvioinnille ja tiedoille on saatu myös

ulkoinen varmennus.

1.3 Metsänhoito

Taksonomiakelpoinen metsänhoito kattaa Stora Enson omat metsätoiminnot Ruotsissa, missä yhtiö hallinnoi toimintoja kaikilta

osin. Puuviljelmät Etelä-Amerikassa ja Kiinassa eivät sisälly metsänhoidon aktiviteettiin. Kaikki (100 %) Stora Enson metsät

Ruotsissa ovat sertifiointijärjestelmien (PEFC tai FSC) mukaisesti sertifioituja, mikä antaa pohjan kestävälle metsänhoidolle.

Stora Enso katsoo, että sen metsänhoitokäytännöt ovat taksonomianmukaisia, mutta yhtiö ei ole pystynyt täyttämään

metsänhoidon merkittävän edistämisen kriteereissä (kohta 4. Auditointi) kuvattua kolmannen osapuolen suorittamaa

todentamisvaatimusta. Stora Enso on etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppania, joka pystyy suorittamaan EU-taksonomian

mukaisen varmentamisen ja jatkaa etsintää. Siihen asti yhtiö raportoi metsänhoidon taksonomiakelpoisena, mutta ei

taksonomianmukaisena.

Toiminnon tuotos, kasvatettu puu, käytetään pääosin sisäisesti Stora Enson omissa toiminnoissa. EU-taksonomiassa

metsänhoidon liikevaihtoon sisältyy ulkoisesti myyty raakapuu ja hakkuujäte.


Tilintarkastamaton		12

1.4 Suojeleva metsätalous

Brasiliassa Stora Enson 50 %:sti omistamassa yhteisessä toiminnossa, Veracelissa, on kohdennettu yli puolet maistaan

suojeluun ja ennallistettavaksi luonnolliseksi Atlantin sademetsäksi. Niillä ei suoriteta korjuutoimintaa. Stora Enso katsoo, että

suojelumetsänhoitokäytännöt ovat taksonomianmukaisia, mutta yhtiö ei ole kuitenkaan pystynyt täyttämään

suojelumetsätalouden merkittävän edistämisen kriteereissä (kohta 4. Auditointi) kuvattua kolmannen osapuolen suorittamaa

todentamisvaatimusta. Stora Enso raportoi toiminnon täten taksonomiakelpoisena, mutta ei taksonomianmukaisena.

Toimintamenoja ovat suojelutyöhön liittyvät kulut.

2.4 Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus

Pilaantuneita paikkoja ja alueita koskevat kunnostushankkeet liittyvät lakkautettuihin toimintoihin ja Stora Enson tehtaiden

sulkemisiin. Raportoidut toimintamenot sisältävät kunnostamistyöhön liittyvät menot.

3.4 Akkujen valmistus

Stora Enson koelaitoksen kustannukset sekä kovahiili-innovaatioon liittyvät tutkimus- ja kehityskulut ovat taksonomiakelpoisia

toimintamenojen osalta. Toiminnan odotetaan tuottavan liikevaihtoa tulevina vuosina. Taksonomianmukaisuus on arvioitu

tulevaisuuden teollisen mittakaavan tuotannon perusteella, joka alkaessaan on toiminnon 3.4 Akkujen valmistus teknisten

arviointikriteerien mukainen. Lisätietoa Lignode® by Stora Enso -tuotteesta on saatavilla osoitteessa storaenso.com/lignode.

3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

Stora Enso tuottaa puupohjaisia ratkaisuja rakennusteollisuudelle. Koska Stora Enso ei ole lopputuotteiden valmistaja,

yhdenmukaisuus ’merkittävä edistäminen’ -kriteerin kanssa arvioitiin perustuen tietoon loppukäytöstä ja energiatehokkuuteen

liittyvistä säädöksistä pääasiallisilla markkina-alueilla. EU-taksonomia liikevaihtoon sisältyy ulkoinen myynti, joka kohdistuu siihen

tuotannon osuuteen, jonka arvioidaan päätyvän oviin, ikkunoihin, kattoihin ja ulkoseinäjärjestelmiin. Samaa osuutta käytetään

toimintoon liittyvien pääoma- ja toimintamenojen kohdistamiseen.

4.20 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

Puujäte ja sellutuotannon sivuvirrat käytetään energiantuotantoon. Bioenergia, joka tuotetaan biopohjaisista raaka-aineista

katsotaan raportoinnissa taksonomiakelpoiseksi. Liikevaihtoon sisältyy ylimääräisen sähkön ja lämmön ulkoinen myynti, jota ei

käytetä konsernin sisäisesti. Suurin yksittäinen pääomameno on investointi bioenergian tuotantoon Oulun tehtaalla, jossa

bioenergian tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2025.

7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus

Uusiutuvaan energiaan perustuvien teknologioiden asennus katsotaan raportoinnissa taksonomiakelpoiseksi. Raportoidut

pääomamenot sisältävät investoinnit, jotka liittyvät aurinkopaneeleiden asennukseen Stora Enson tuotantolaitoksilla.

Vähimmäistason suojatoimet

Stora Enso on arvioinut vähimmäistason suojatoimien noudattamisen kahdella eri tavalla: käymällä läpi yhtiön ihmisoikeuksiin,

korruptioon, verotukseen ja reiluun kilpailuun liittyvät prosessit määritelläkseen riittävien prosessien ja kontrollien olemassaolon,

ja varmistaakseen, etteivät emoyhtiö, sen tytäryhtiöt tai ylin johto riko tai loukkaa näitä. Yhtiö katsoo prosessiensa olevan hyvällä

tasolla ilman rikkomuksia ja siten vähimmäistason suojatoimien mukaisia. Lisätietoa on saatavilla englanninkielisessä

Sustainability report -osiossa, luvuissa Human rights, Business ethics ja Stora Enso as a taxpayer.


Tilintarkastamaton		13

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Milj. euroa

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liike-

vaihto

Osuus

liikevaih-

dosta,

vuosi

2023

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten tai

luokitusjär-

jestelmäkel-

poisten osuus

liikevaihdosta,

vuosi 2022

Luokka

mahdo-

llistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

EUR

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM 1.3

100 %

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM 3.5

413

4,4 %

n/a

100 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla

CCM 4.20

0,4 %

n/a

96,6 %

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

454

4,8 %

100 %

99,7 %

josta mahdollistavat toiminnat

413

4,4 %

100%

78,3 %

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM1.3

118

1,3 %

— %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla

CCM 4.20

0,0 %

3,4 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä

(muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu

liikevaihto (A.2)

119

1,3 %

0,3 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

(A.1+A.2)

574

6,1 %

100 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

8 836

93,9 %

Yhteensä1

9 410

100 %

1 Taksonomiassa liikevaihtoon sisällytetään myös vuokratulot, joten luku eroaa hieman konsernin liikevaihdosta.

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta


Tilintarkastamaton		14

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Milj. euroa

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääoma-

menot

Osuus

pääoma-

menoista,

vuosi

2023

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten tai

luokitusjär-

jestelmäkel-

poisten osuus

pääoma-

menoista,

vuosi 2022

Luokka

mahdo-

llistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

EUR

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM 1.3

100 %

Akkujen valmistus

CCM 3.4

—

0,0 %

n/a

100 %

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM 3.5

0,4 %

n/a

100 %

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

CCM 4.15

100 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla

CCM 4.20

5,1 %

n/a

70,1 %

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus,

huolto ja korjaus

CCM 7.6

0,3 %

n/a

— %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

5,7 %

100 %

94,3 %

josta mahdollistavat toiminnat

0,6 %

100 %

54,9 %

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM 1.3

0,6 %

— %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla

CCM 4.20

0,3 %

29,9 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

pääomamenot (A.2)

0,9 %

5,7 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

6,6 %

100 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

1 051

93,4 %

Yhteensä

1 125

100 %

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta


Tilintarkastamaton		15

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Milj. euroa

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toiminta-

menot

Osuus

toiminta-

menoista,

vuosi

2023

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten tai

luokitusjär-

jestelmäkel-

poisten osuus

toimintamenoi

sta, vuosi

2022

Luokka

mahdo-

llistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

EUR

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM 1.3

100 %

Suojeleva metsätalous

CCM 1.4

100 %

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus

PPC 2.4

0,7 %

n/a

— %

Akkujen valmistus

CCM 3.4

2,6 %

n/a

100 %

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM 3.5

2,5 %

n/a

100 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla

CCM 4.20

4,1 %

n/a

52,9 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.1)

9,9 %

92,7 %

7,3 %

82,9 %

josta mahdollistavat toiminnat

5,2 %

100 %

45,0 %

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM 1.3

2,9 %

— %

Suojeleva metsätalous

CCM 1.4

0,1 %

— %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla

CCM 4.20

0,7 %

47,1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.2)

3,8 %

17,1 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

108

13,7 %

100 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

681

86,3 %

Yhteensä

790

100 %

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta


Tilintarkastamaton		16

Riskit ja riskienhallinta

Lähestymistapamme riskienhallintaan

Riskit ovat olennainen osa liiketoimintaa ja hallinnointijärjestelmää, ja niihin sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, joilla

saattaa olla vaikutus Stora Enson tulevaan menestykseen ja taloudelliseen tulokseen sekä sen kykyyn täyttää tietyt

yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet. Stora Enso on sitoutunut varmistamaan, että riskien ja mahdollisuuksien

järjestelmällinen, kokonaisvaltainen ja oma-aloitteinen hallinta kuuluu ydinosaamiseemme ja että kaikessa päätöksenteossa

edistetään yrityskulttuuria, joka ottaa huomioon sekä riskit että mahdollisuudet. Hallitsemme riskejä ja edistämme

mahdollisuuksiamme dynaamista riskianalyysia ja skenaariosuunnittelua johdonmukaisesti soveltaen. Näin vähennämme

liiketoimintaamme kohdistuvia uhkia, mitkä saattavat estää meitä saavuttamasta liiketoimintatavoitteitamme.

Riskienhallinnan johtaminen

Stora Ensolla riski määritellään epävarmuuden vaikutukseksi konsernin kykyyn toimia organisaation arvojen, tavoitteiden ja

päämäärien mukaisesti. Konsernin hallituksen hyväksymässä riskejä koskevassa toimintapolitiikassa määritellään

riskienhallintaan sovellettavan COSO-viitekehyksen (Committee of Sponsoring Organizations) ja ISO 31000 -standardin

mukaisen lähestymistavan pääpiirteet. Perimmäinen vastuu yleisestä riskienhallintaprosessista ja asianmukaisen ja

hyväksyttävän riskitason määrittelystä, pääosin yhtiön käytäntöjen mukaisesti, on yhtiön hallituksella.

Hallitus on perustanut talous- ja tarkastusvaliokunnan, joka tukee hallitusta Stora Ensossa sovellettavan

riskienhallintaprosessin riittävyyden seurannassa ja etenkin taloudellisten riskien hallinnassa ja raportoinnissa. Tämä seuranta

kattaa myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön toimintaa

vastuullisuutta ja yritysetiikkaa koskevissa asioissa sekä yhtiön pyrkimyksiä mallikkaan yritysvastuukansalaisuuden

toteuttamiseen ja yhtiön panostusta vastuullisuuden kehitystyöhön.

Riskienhallinnasta vastaava johtaja toimii suoraan talousjohtajan alaisuudessa ja on vastuussa konsernin

riskienhallintakehyksen ylhäältä alas tapahtuvan toteutuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kunkin divisioonan ja

tukitoiminnon vetäjä on oman johtoryhmänsä kanssa vastuussa prosessin täytäntöönpanosta ja kehyksen ja ohjeistuksien

välittämisestä eteenpäin organisaation muille tasoille. Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi Stora Enson riskienhallintaprosessin

toimivuutta ja tehokkuutta.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallinta on osa kaikkea päätöksentekoprosessia, ja kaikki merkittävät investointipäätökset sisältävät holistisen

riskienarvioinnin. Divisioonat ja konsernin tuki- ja palvelutoiminnot suorittavat keskeisiin tavoitteisiinsa liittyvän kokonaisvaltaisen

perusriskiarvioinnin vuosittaisen strategiaprosessin yhteydessä. Riskienhallintaprosessia koskevat erityisohjeet esitetään

riskienhallintajärjestelmän ohjeissa.

Liiketoimintayksiköt ja toiminnot tunnistavat riskien lähteet, tapahtumat, mukaan lukien olosuhteiden muutokset, sekä niiden

syyt ja mahdolliset seuraukset. Stora Enson riskimallissa esitetään kokonaisvaltainen riskikartta (risk universe), jota käytetään

holistisen riskien tunnistamisen ja riskien yhdistelyn tukena. Riskimalli myös luokittelee ja johdonmukaistaa käytettävää

riskiterminologiaa.

Riskianalyysiin kuuluu riskiä koskevan ymmärryksen lisääminen, mistä on hyötyä riskien arvioinnissa. Riskiarvioinnin tarkoitus

on määritellä riskien tärkeysjärjestys ja tukea päätöksentekoa määrittämällä, mitkä riskit vaativat toimenpiteitä. Riskejä

arvioidaan niiden vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskeistä arvioidaan niiden vaikutus ja

toteutumisen todennäköisyys, usein tiettyyn riskiskenaarioon perustuen, ja kun huomioon otetaan lisäksi käytössä olevien, riskin

pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toimivuus, voidaan määritellä jäännösriskitaso. Ennalta määritellyissä

vaikutusasteikoissa huomioidaan vaikutukset talouteen, turvallisuuteen ja maineeseen, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.

Riskien käsittely kattaa yhden tai useamman riskienhallintavaihtoehdon valinnan. Vaihtoehtoja ovat muun muassa

välttäminen, vähentäminen, jakaminen ja pitäminen. Koetun riskirajan ylittäville riskeille määritellään myös muita riskien

vähentämistoimenpiteitä, joissa yhdistyvät riskien käsittelytoimenpiteiden vastuunjako ja aikataulutus.

Vuosittaisen perusriskiarvioinnin jälkeen priorisoidut ja kehittyvät riskit, niiden arviointi ja niihin liittyvät vastaavat

riskienhallinnan toimet sekä liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat käydään läpi divisioonien puolivuosittain pidettävissä

raportointikokouksissa.

Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten lievittämisessä käytetään, ja ottaen huomioon, että

osa riskeistä ei ole johdon suoraan hallittavissa, riskien toteutuessa ei voida absoluuttisesti taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä

haittavaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa.

Pääasialliset riskit

Maine

Maineeseen liittyvät riskit heijastavat usein monien muiden riskityyppien yhteisvaikutuksia, ja ne voivat olla seurausta

vaaratilanteista tai työntekijöiden, alihankkijoiden, tavarantoimittajien tai muiden liikekumppaneiden sääntöjenvastaisesta

käyttäytymisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi normien, lakien ja asetusten tai toimintaperiaatteita koskevien ohjeiden

noudattamatta jättäminen. Stora Enson maineen ja tuotemerkin vahingoittuminen voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden

luottamuksen menettämiseen, mikä nostaa pääomakustannuksia ja vähentää tuloja.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Toimintaperiaatteet, kuten Stora Enson käytännesäännöt ja Toimittajien eettiset toimintaohjeet, varmistavat, että hallitus valvoo

asiaa. Jatkuvat ja pakolliset koulutustilaisuudet työntekijöille ja toisinaan myös toimittajille takaavat, että toimintaperiaatteita

noudatetaan, ja Stora Enson vaatimusten noudattamista valvotaan tarkastuksilla. Stora Enso on perustanut Speak Up Hotline

-puhelinlinjan, jonka kautta työntekijät ja kaikki kolmannet osapuolet maailmanlaajuisesti voivat nimettömästi ilmoittaa

mahdollisista sääntöjenvastaisuuksista. Kaikki ilmoitetut tapaukset tutkitaan ja niistä raportoidaan, ja todistetut tapaukset johtavat


Tilintarkastamaton		17

toimenpiteisiin. Stora Enso toimii jatkuvasti yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa parantaakseen suhteitaan, vastatakseen

kehittyviin tarpeisiin ja kehittääkseen strategiaansa.

Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit

Muutoksilla maailmantalouden olosuhteissa, kuten markkinoiden äkillisillä korjausliikkeillä ja valuuttakurssien epävakaudella, voi

olla olennaisen kielteinen vaikutus yhtiön tulokseen, rahavirtaan ja taloudelliseen tilanteeseen.

Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen

mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahtelujen pienentäminen

rahoitusinstrumenttien avulla. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit valuuttariskin ohella ovat korkoriski, maksuvalmius- ja

jälleenrahoitusriski, hyödykkeiden hintariski ja luottoriski.

Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 5.1 Rahoitusriskien hallinta.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Stora Enson monipuolinen liiketoimintaportfolio pienentää altistumista yksittäisissä maissa ja tuotesegmenteissä. Ulkoisen

ympäristön kehitystä seurataan jatkuvasti ja suunnittelussa käytetään oletuksia, jotka ottavat huomioon keskeisiin

makrotaloudellisiin tekijöihin liittyvät merkittävät lähiajan, keskipitkän aikavälin ja pitkän ajan kehitysajurit ja riskit. Yhtiön

hallituksen hyväksymän riskinottohalun noudattamista seurataan tarkasti ja niin rahavirtaa kuin likviditeettiä hallitaan aktiivisesti.

Stora Enso suojaa 15–60 % hyvin todennäköisestä 12:sta kuukauden nettovaluuttavirrasta päävaluutoissa. Vähennämme

muuntoriskiä rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se on taloudellisesti mahdollista. Divisioonat seuraavat

säännöllisesti tilausvirtojaan ja muita keskeisiä käytettävissä olevia mittareita, jotta ne voivat reagoida nopeasti

kauppaolosuhteiden heikkenemiseen. Mikäli yleinen taloudellinen tilanne tai pääasialliset taloudelliset indikaattorit heikkenevät

merkittävästi, konsernilla on mahdollisuus toteuttaa kustannussäästöjä tasapainottaakseen myynnin heikentymisen vaikutusta

katteisiin.

Kilpailu ja markkinakysyntä

Pakkaus-, sellu-, paperi- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson

pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita.

Asiakaskysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys sekä varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotteiden

hintoihin, jotka ovat taipuvaisia syklisyyteen, vaikuttavat kapasiteettien käyttöasteet, jotka laskevat taloudellisesti hitaina aikoina.

Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä.

Seuraavassa taulukossa esitetään +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen

vuoden 2023 lukujen perusteella.

Liiketulos: +/-10 %:n muutoksen vaikutus, milj. euroa


Segmentit	Hinta	Määrä
Packaging Materials	434	110
Packaging Solutions	107	43
Biomaterials	143	52
Wood Products	152	32
Forest	246	6

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Tuotekysynnän ja kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti kannattavien

tuotteiden kehittäminen edellyttävät innovaatiota, jatkuvaa kapasiteetin hallintaa ja rakenteellista kehittämistä. Kysyntään,

hintoihin, kilpailuun ja asiakkaisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana

normaalia liiketoiminnan johtamista. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin tasolla. Tavoitteena on luoda

laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista.

Yhtenä maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista Stora Enso myös hyötyy strategisesta uusiutuvasta

luonnonvarasta. Konsernin puihin ja puupohjaisin uusiutuvissa materiaaleihin liittyvä asiantuntijuus vastaa asiakkaiden ja

kuluttajien muuttuviin ilmastonmuutoslähtöisiin toiveisiin. Konsernin uusiutuvista materiaaleista valmistetut tuotteet, joilla on

matala hiilijalanjälki, auttavat asiakkaita ja koko yhteiskuntaa alentamaan hiilidioksidipäästöjä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon

fossiilisista polttoaineista ja muista uusiutumattomista materiaaleista valmistetuille tuotteille.

Hankinta

Raaka-aineiden nousevat hinnat ja materiaalien, tuotteiden ja palvelujen saatavuus voivat vaikuttaa haitallisesti Stora Enson

kannattavuuteen. On ensiarvoisen tärkeää taata yhteys luotettaviin ja kilpailukykyisiin toimittajiin sekä hallinnoida kustannuksia ja

tuottavuutta proaktiivisesti. Riippuvuus ulkopuolisista energiantuottajista altistaa Stora Enson myös energian markkinahintojen

muutoksille. Toimitusketjun häiriöiden riskiä lisäävät myös kyberhäiriötilanteet, poliittinen epävakaus ja muut maailmankauppaan

liittyvät tekijät.

Seuraavassa taulukossa esitetään Stora Enson suurimmat menoerät.


Tilintarkastamaton		18

Kustannusten jakauma 2023


Operatiiviset kustannukset	% kokonaiskustannuksista	% liikevaihdosta
Logistiikka ja komissiot	10 %	10 %

Tuotantokustannukset
Kuitu	33 %	32 %
Kemikaalit ja täyteaineet	9 %	8 %
Energia	7 %	7 %
Materiaalit	10 %	9 %
Henkilöstö	14 %	14 %
Muut	11 %	11 %
Poistot	6 %	6 %
Yhteensä	100 %	97 %
Operatiiviset kustannukset ja liikevaihto yhteensä (milj. euroa)	9 130	9 396

Osakkuusyhtiöt, operatiivinen		76
Operatiivinen liiketulos (milj. euroa)		342

Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä niiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja

oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet investointiprojekteissa.

Ensi- ja toissijaisten hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia. Tärkeimmät

palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä on riski joidenkin

tällaisten palvelujen osalta.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Tuotantopanoskulujen epävakautta seurataan tarkasti niin liiketoimintayksikköjen kuin divisioonien ja konsernin tasolla, ja

konserni soveltaa johdonmukaista ja pitkäaikaista energian suojausstrategiaa. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa

energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita

sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Stora Enso suojaa hintariskejä raaka-aine- ja

lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Toimittajia on useita, ja niiden toimintaa seurataan,

jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi.

Osana Stora Enson arvoketjua toimittajien ja alihankkijoiden on myös noudatettava Stora Enson vastuullisuusvaatimuksia.

Vastuullisuusvaatimukset toimittajille ja auditointijärjestelmät kattavat niin raaka-aineet kuin muut tavarat ja palvelut. Toimittajien

ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketapoihin liittyvien riskien arvioimiseen käytetään yhtiön sisäistä riskienarviointityökalua.

Korkean riskin toimittajat tarkastetaan toimittajien eettisten toimintaohjeiden noudattamisen kannalta ja tarkastusten tuloksia ja

niiden perusteella suositeltujen toimenpiteiden toteutusta seurataan. Toimittajille annetaan mahdollisuus toimintansa

parantamiseen, mutta tarvittaessa sopimus voidaan irtisanoa.

Stora Ensolla on myös mahdollisuus luoda liiketoimintaansa lisäarvoa ja innovointia globaalisti rakentamalla vahvoja ja

mitattavissa olevia suhteita parhaisiin toimittajiin ja toteuttamalla yhtenäisiä hankintaprosesseja, jotka lisäävät suorituskykyä,

parantavat tarjousten laatua kulujen vähentämiseksi ja kehittävät vastuullisia toimittajia.

Sääntelyn muutokset

Poliittiset tai sääntelyä, kuten esimerkiksi metsiä, luonnon monimuotoisuutta, ympäristöä ja verotusta, koskevat muutokset voivat

vaikuttaa Stora Enson liiketoimintoihin kaikissa maissa ja kaikilla lainkäyttöalueilla, joissa konsernilla on toimintaa. Mahdollisiin

vaikutuksiin lukeutuvat korkeammat kulut ja investoinnit, joita tarvitaan uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi, omaisuuserien

pakkolunastus, rojaltien määrääminen sekä paikallista omistusta tai jalostamista koskevat vaatimukset.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sen tavoitteet vuosille 2030 ja 2050 ovat johtaneet valmisteilla olevan lainsäädännön

lisääntymiseen. Tämän lainsäädännön toimeenpanoa on aikaistettu entisestään vuonna 2022 ja sillä voi olla vaikutus Stora

Enson tulevaan liiketoimintaan. Euroopan komission poliittiset aloitteet tulevat sisältämään linjauksia ja lainsäädäntöä, jotka

koskevat esimerkiksi EU:n metsä- ja biodiversiteettistrategioita, uusiutuvan energia direktiiviä, EU:n päästökauppajärjestelmää,

kestäviä tuotteita koskevaa aloitetta, pakkauksista ja pakkausjätteestä annettua direktiiviä ja EU-taksonomiaa.

Poliittiset päätökset metsävaroista voivat rajoittaa puun saatavuutta, nostaa kustannuksia ja lisätä metsänhoidon

kustannuksia ja vähentää investointimahdollisuuksia.

Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten

Suomessa, Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat

käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle.

Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Sääntelyn ja poliittisen kehityksen aktiivinen seuranta Stora Enson toimintamaissa sekä osallistuminen sääntelyn kehittämiseen

pääsiassa teollisuuden etujärjestöjen ja muiden kumppanuuksien kautta ovat tärkeitä riskienhallintatoimenpiteitä. Muutokset

sääntelyssä voivat johtaa myös merkittäviin mahdollisuuksiin edistämällä vastuullisten tuotteiden markkinoiden kasvua ja

luomalla kilpailuetua resurssitehokkuuden ja uusiutuvuuden kautta.

Ilmastonmuutos – fyysiset vaikutukset

Pitkän aikavälin (25–30 vuotta) muutokset sademäärissä, kuivuus, toistuvat äärimmäiset sääilmiöt ja korkeammat

keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä, voivat vahingoittaa toimintoja, metsiä ja puuviljelmiä,

vaikuttaen näin metsäomaisuuden arvoon ja paikallisiin puun hintoihin. Lauhemmilla talvilla voi myös olla vaikutus puun

korjuuseen ja kuljetuksiin sekä niihin liittyviin kustannuksiin pohjoisilla alueilla. Yhä tiheämmät äärimmäiset sääilmiöt lisäävät

myös häiriöiden riskiä tuotannossa, logistiikassa sekä raaka-aineiden ja energian toimituksessa.


Tilintarkastamaton		19

Vuoden 2023 aikana keskityttiin erisyisten fyysisten riskivaikutusten tarkempaan analyysiin ja siirtymävaiheen skenaarioiden

kehittämiseen. Lue lisää kohdasta Ilmastoon liittyvien taloustietojen raportointi (TCFD) ja indeksitaulukosta joka on saatavilla

osoitteessa storaenso.com.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Fyysiset riskit ovat suurelta osin riskinsiirron ja näin ollen Stora Enson omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelmien kattamia.

Metsä- ja puuviljelmäomaisuuden osalta Stora Enso hyötyy strategisesta häiriönsietokyvystä, joka syntyy omaisuuden

maantieteellisestä hajautuksesta. Perusteellinen puuviljelmien suunnittelu hallalle alttiiden alueiden välttämiseksi ja T&K-

ohjelmat parantavat puiden äärilämpötilojen sietokykyä. Stora Enso ylläpitää monimuotoisia metsätyyppejä ja -rakenteita ja tukee

monimuotoisuutta myös puun hankinnassa. Puunkorjuu pehmeällä maalla vaatii parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen

toimeenpanoa.

Pohjoiset metsät Suomessa ja Ruotsissa voivat myös hyötyä lisääntyneestä lämpösummasta ja pidemmistä kasvukausista,

jotka nopeuttavat metsien kasvua. Tällä olisi suora myönteinen vaikutus oman metsäomaisuutemme arvoon ja epäsuora

vaikutus markkinapuun saatavuuteen sekä kustannuksiin.

Luonnon monimuotoisuus

Stora Enson metsätalous- ja teollisuusalueet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Samalla Stora Enson liiketoiminta on

riippuvainen raaka-aineista, kuten puusta ja makeasta vedestä. Näitä raaka-aineita tukevat maaperän laatu sekä

ekosysteemipalvelut muun muassa bioremediaation, metsätautien ja tuholaisten torjunnan sekä ilmaston säätelyn osalta.

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen voi vaikuttaa kielteisesti Stora Enson metsäomaisuuden arvoon, lisätä puun tarjonnan

häiriöiden riskiä ja vahingoittaa yhtiön mainetta. Lue lisää kohdasta Luontoon liittyvien taloustietojen raportointi (TNFD) ja

indeksitaulukosta joka on saatavilla osoitteessa storaenso.com.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Stora Enso on sitoutunut saavuttamaan omissa metsissään ja istutuksissaan positiivisen nettovaikutuksen luonnon

monimuotoisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden hallinta on olennainen osa Stora Enson

metsänhoitokäytäntöjä, ja konserni pyrkii tekemään muutakin kuin vain lieventämään monimuotoisuuden häviämistä. Toimintaa

tuetaan digitalisaatiolla sekä jatkuvalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla metsätalouden kehittämiseksi ja parhaan

mahdollisen arvon tuottamiseksi Stora Enson asiakkaille ja muille sidosryhmille. Konserni tietää kaiken käyttämänsä puun

alkuperän, ja 99 % sen omistamasta tai hallinnoimasta maasta on metsäsertifiointijärjestelmien piirissä. Stora Enso tekee

yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa tavoitteenaan suojella ekosysteemejä ja turvata luonnonvaroja.

Ihmiset ja osaaminen

Kilpailu työntekijöistä on kovaa ja Stora Enso saattaa pitkällä aikavälillä epäonnistua houkuttelemaan ja pitämään päteviä

työntekijöitä. Mahdollisia vaikutuksia ovat avainhenkilöiden menetykset, kyvyttömyys houkutella uusia tai asianmukaisesti

koulutettuja työntekijöitä tai viivästykset avainhenkilöiden palkkauksessa. Nämä vaikutukset voivat vahingoittaa merkittävästi

Stora Enson liiketoimintaa sekä estää konsernia saavuttamasta strategiset tavoitteensa. Työmarkkinahäiriöillä ja lakoilla,

erityisesti uudelleenjärjestelyiden aikaan, ja liiketoimintojen myynnistä ja tehtaiden sulkemisesta aiheutuvilla tai

työmarkkinaneuvottelujen seurauksena tapahtuvilla irtisanomisilla voi olla olennaisen heikentävä vaikutus Stora Enson

liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja kannattavuuteen.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Stora Enso hallitsee riskejä ja avainhenkilöiden menettämistä erilaisten toimien avulla. Näitä toimia ovat esimerkiksi Stora Enson

työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen

käyttöönotto ja lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja

johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä, ja

voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin

on tärkeä merkitys työmarkkinariskien hallinnassa.

Stora Enso tunnustaa ammattitaitoisen ja omistautuneen henkilöstön mahdollisuuden vaikuttaa yhtiön menestykseen.

Sitoutuneet ja tehokkaat työntekijät mahdollistavat yhtiön muutosstrategian toteuttamisen ja kaupallisen menestyksen.

Turvallisuus – työntekijät ja laajempi työvoima

Turvallisuusjohtamisessa epäonnistuminen voi vahingoittaa Stora Enson työntekijöitä tai urakoitsijoita sekä toimintojemme

lähellä olevia yhteisöjä ja ympäristöä. Fyysisten vammojen, terveysvaikutusten ja ympäristövahinkojen lisäksi mahdollisia

vaikutuksia ovat vahingonkorvaukset työntekijöille tai kolmansille osapuolille, konsernin maineen vahingoittuminen tai konsernin

kyvyttömyys houkutella ja pitää ammattitaitoisia työntekijöitä. Valtion viranomaiset voivat myös väliaikaisesti sulkea yhtiön

toimintoja.

Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja

ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa

turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Stora Enson tavoitteena on tarjota tapaturmaton työpaikka. Konserninlaajuisen turvallisuuskulttuurin edistäminen tarkoittaa, että

jokainen tekee osaltaan jokaisesta työpäivästä terveellisen ja turvallisen – ylimmästä johdosta koko muuhun yhtiöön.

Lähestymistapa turvallisuuteen ulottuu urakoitsijoihin, toimittajiin ja vierailijoihin. Jokaista rohkaistaan antamaan palautetta ja

kertomaan ideoistaan entistä paremman turvallisuuden saavuttamiseksi. Urakoitsijoiden ja toimittajien keskuudessa turvallisuutta

edistetään heille suunnatun verkkokurssin avulla. Konserni painottaa turvallisuuden tärkeyttä myös pyytämällä tarjouskilpailuihin

osallistuvilta toimittajilta tietoja heidän työturvallisuuskäytännöistään.

Stora Enson työterveys- ja turvallisuuskäytäntö määrittää turvallisuusjohtamisen tavoitteet ja hallinnointimallin

työsuojeluasioiden hoitamiseksi käytännössä sekä niiden integroimiseksi vuosisuunnitteluun ja -raportointiin.


Tilintarkastamaton		20

Hyvät tulokset työterveydessä ja -turvallisuudessa voivat vahvistavaa yhtiön työnantajamielikuvaa ja parantavat sitoutumista,

tehokkuutta ja tuottavuutta.

Fyysinen omaisuus

Stora Enson tuotantolaitosten kapasiteettiin liittyy ominaisriskejä ja vikaantumisen vaara. Riskinä on myös ohjeiden vastainen

käyttö, jolloin tuotettujen tuotteiden laatu tai määrä saattaa kärsiä tai tuotantokustannukset nousta. Se voi johtaa myös

suunnittelemattomiin seisokkiaikoihin, ja vaikuttaa yhtiön kykyyn noudattaa toimitussitoumuksia ja liiketoimintasuunnitelmaa.

Joissakin tapauksissa riskit ovat seurausta laitteiden suunnittelun puutteista tai virheellisestä käyttötavasta ja käytännöistä.

Merkittävimmät omaisuutta koskevat riskit liittyvät sellun ja kartongin yhdistettyyn tuotantoon ja siihen liittyvään

energiantuotantoon.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Tuotanto-omaisuuden ja liiketoiminnan tuotosten suojaaminen on Stora Ensolle ensisijaisen tärkeää. Nämä tavoitteet

saavutetaan erityyppisten prosessiriskien ja altistumisen ohjatuilla tunnistamis-, mittaus- ja hallintamenetelmillä. Divisioonien

riskiasiantuntijat käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä

suoritetaan vuosittain useita teknisiä riskitarkastuksia. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien

kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä

ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä

riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapito- ja muut seisokit ovat tärkeitä koneiden ja

laitteiden hyvän kunnon varmistamiseksi. Määräaikaishuolto-ohjelmien ja varaosaseurannan avulla varmistetaan tärkeimpien

koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho.

Tuoteturvallisuus ja säännönmukaisuus

Tuotteitamme käytetään kuluttajille tarkoitetuissa neste- ja elintarvikepakkauksissa. Mahdolliset viat voivat siten aiheuttaa

terveysriskejä tai heikentää pakkausten toiminnallisia ominaisuuksia, mikä voi johtaa kalliiksi tuleviin tuotteiden takaisinvetoihin.

Puutuotteitamme käytetään rakennuksissa, mikä voi johtaa tuotevastuuseen rakenteellisessa suunnittelussa, tuotteiden

valinnassa tai asennuksessa mahdollisesti sattuneista virheistä. Tuoteturvallisuuden takaamisessa epäonnistumisen mahdollisia

vaikutuksia ovat tuotteiden takaisinvedot, joihin liittyy merkittäviä kustannuksia, kuten kuluttajien epäsuorien kulujen

korvaaminen, sekä mainevahingot.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Elintarvikepakkauksia valmistavat tehtaat ovat laatineet sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja

vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton

(CEPI) kemikaali- ja tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi Stora Enson tehtailla on relevantit sertifioidut ISO-laatujärjestelmät.

Riskeille altistumista rajoitetaan niin ikään sopimusten vastuunrajoituksilla ja vakuutuksilla.

Konserni tunnustaa tuotteiden ylivoimaisen laadun ja mahdollisimman korkean vaatimustenmukaisuuden sisältämän

erottautumis- ja arvonluomispotentiaalin.

Tietotekniikka, turvallisuus ja digitalisaatio

Stora Enso on riippuvainen tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään että päivittäisessä liiketoiminnan

hallinnassa. Tietojärjestelmät, henkilöstö ja toimipaikat voivat olla kyberrikollisuuden, kuten haittaohjelmien, kohteita.

Luottamuksellisen tiedon paljastuminen tietojen käsittelyperiaatteiden noudattamatta jättämisen, vahingon tai rikollisen teon

seurauksena voi johtaa taloudellisiin vahinkoihin, sakkoihin, häiriöihin tai viivästyksiin uusien liiketoimintojen käynnistyksessä,

asiakkaiden ja markkinoiden luottamuksen menetykseen sekä tutkimussalaisuuksien ja muun ratkaisevan tärkeän

liiketoimintatiedon menetykseen sekä tietosuojasäännösten rikkomuksiin.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi sovelletaan parhaiden käytäntöjen mukaista

muutoksenhallintaa ja projektimenetelmiä. Työskentelemme aktiivisesti verkkorikollisuuden ehkäisemiseksi. Käyttöön on otettu

useita turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja helpotetaan kansainvälisten määräysten

noudattamista.

Toiminnan tehostaminen ja suorituskyvyn optimointi, innovatiivinen tuotevalikoima ja uudet asiakkaille tarjottavat palvelut

digitalisaation ja pitkälle kehitettyjen IT-järjestelmien avulla voivat luoda mahdollisuuksia, kuten myös uudet teknologiat, jotka

tarjoavat hyvän mahdollisuuden prosessien entistä parempaan optimointiin ja automatisointiin. Nämä luovat uutta liiketoimintaa

ja parempia arvolupauksia asiakkaille ja kuluttajille.

Strategiset investoinnit

Toteuttaakseen strategiaansa onnistuneesti Stora Enson on ymmärrettävä asiakkaidensa tarpeet ja löydettävä parhaat tavat,

valikoimat ja tuotantolaitteet heidän palvelemiseensa. Strategisten projektien sovittua aikataulua myöhäisemmällä

valmistumisella tai sovitun budjetin tai tarkennusten noudattamatta jättämisellä saattaa näin ollen olla vakavia seurauksia

konsernin taloudelliselle tulokselle. Merkittävät, ennakoimattomat muutokset kuluissa tai kykenemättömyys myydä suunniteltuja

volyymeja tai saavuttaa suunniteltuja hintatasoja voivat estää Stora Ensoa saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Riskejä hallitaan jokaista mittavaa investointia edeltävien perusteellisten ja yksityiskohtaisten esisoveltuvuus- ja

toteutettavuustutkimusten avulla. Investointiohjeet määrittelevät strategisiin projekteihin, mukaan lukien ilmastoon liittyviin

riskitekijöihin, sovellettavat prosessi-, hallinnointi-, riskienarviointi sekä -hallinta- ja seurantamenetelmät. Ohjeet vaativat myös

hiilidioksidipäästöjen potentiaalisten kustannusten ja tulojen laskentaa osana investointiesitystä. Ympäristöön liittyvien ja

sosiaalisten vaikutusten arviointi (Environmental and Social Impact Assessments, ESIA) tehdään kaikille uusille projekteille, joilla

voi olla merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Kaikista merkittävistä investoinneista tehdään loppuarviointi.


Tilintarkastamaton		21

Fuusiot, yritysostot ja -myynnit

Yritysostosta tai muun omaisuuserän hankinnasta odotetun edun saamatta jäämisellä voi olla vakava taloudellinen vaikutus

Stora Ensoon. Konsernin saatetaan myös katsoa olevan vastuussa hankitun liiketoiminnan aikaisemmista toimista tai

laiminlyönneistä ilman riittävää valitusoikeutta. Jos konserni ei saavuta odotettua arvoa omaisuuserien myynnistä tai

toimituksista, tällä saattaa olla vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Liiketoimintojen myyntiin tai uudelleenjärjestelyihin

voi liittyä mainevaikutuksia ja ylimääräisiä kustannuksia aiempien tai huomioon ottamattomien velvoitteiden seurauksena.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Yritysjärjestelyjä koskevat tiukat ohjeet, mukaan lukien due diligence -menettelyt, joita noudatetaan kaikkien yritysostojen

arvioinnissa ja toteutuksessa. Uudelleenjärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan strukturoitua hallintomallia sekä

vastuullisen koon mukauttamisen toimintaperiaatteita ja muita menettelytapoja. Vahva tase ja rahavirta mahdollistavat arvoa

lisäävät yrityskaupat, kun ajoitus ja mahdollisuudet ovat oikeat.

Etiikka ja vaatimustenmukaisuus

Stora Enson toimiala on tarkasti säänneltyä ja altistuu siksi riskeille, jotka liittyvät sovellettavien lakien ja säännösten

rikkomiseen. Sovellettavia lakeja ja säännöksiä ovat esimerkiksi pääomamarkkinoiden sääntely, yhtiö- ja verolait, tullisäännökset

sekä ympäristö- ja turvallisuussäännökset ja ihmisoikeudet, sekä konsernin eettinen toimintaohje ja toimittajien toimintaohje sekä

liiketoimintatapoja koskevat menettelysäännöt, kuten petoksia, kartelleja, lahjontaa, eturistiriitoja ja muita väärinkäytöksiä

koskevat toimintaohjeet. Rikkomuksista saattaa aiheutua huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai kunnostukseen liittyviä

kustannuksia, kuten oikeuskäsittelykuluja, sakkoja, uhkasakkoja sekä sopimuksellisia, taloudellisia ja mainehaittoja.

Riskienhallinta ja mahdollisuudet

Stora Enso kehittää ja päivittää jatkuvasti sääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattamisen ohjelmaansa, johon kuuluvat

toimintapolitiikan määrittäminen, arvojen edistäminen, koulutus ja osaamisen jakaminen sekä valitusmekanismit. Muita

vaatimustenmukaisuusmekanismeja ovat Stora Enso -konsernin sisäinen valvontajärjestelmä ja sisäisten tarkastusten varmistus

sekä toimittajien eettinen toimintaohje osana toimittajasopimuksia, koulutusta ja auditointeja. Vastauksena pääomamarkkinoiden

sääntelyyn Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja

vuorovaikutuksen tärkeyttä.

Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence -menettelyjen

avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän

puhdistushankkeet ovat tarpeen. Erityisiä maaperän puhdistushankkeita, jotka liittyvät lopetettuihin toimintoihin ja tehtaiden

sulkemisiin, suoritetaan riskienarviointien perusteella.

Eettisten toimintatapojen painottaminen laajemminkin, kuin vain lakien ja säännösten noudattamisen kannalta, edistää

arvoperusteista ja menestyneempää liiketoimintaa, kehittää vastuuta ja parantaa yhtiön mainetta.

Ilmastoon liittyvien taloustietojen raportointi (TCFD)

Kansainvälisen finanssijärjestelmän säätelemiseksi suosituksia tekevän Financial Stability Board -järjestön (FSB) ilmastoon

liittyviä raportointisuosituksia antava työryhmä, Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD), suosittelee

raportointikehystä ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien raportoinnille. Stora Enson internetsivuilla oleva

englanninkielinen taulukko sisältää TCFD:n suositusten mukaisen raportoinnin ja viittaukset vuosikertomuksen osioihin, joissa

yksittäisiä seikkoja käsitellään tarkemmin.

Skenaarioanalyysi 2023

TCFD:n suositusten mukaisesti Stora Enso käyttää skenaarioanalyyseja ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Vuoden

2023 aikana keskityttiin erisyisten fyysisten riskivaikutusten tarkempaan analyysiin ja siirtymävaiheen skenaarioiden

kehittämiseen.

Skenaarioanalyysi aiemmilta vuosilta

Stora Enso kehitti vuonna 2020 skenaarioanalyysin, joka sisälsi vuoteen 2050 ulottuvan kvalitatiivisen arvioinnin

ilmastonmuutoksen fyysisistä vaikutuksista pohjoismaisiin metsiin ja konsernin liiketoimintaan. Tämä työ perustui kansainvälisen

ilmastonmuutospaneelin nykykehitysskenaarioon (International Panel for Climate Change, RCP 8.5 scenario), jonka mukaan

ilmasto lämpenisi 4–5 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Arvioinnissa huomioituihin ilmastonmuutosattribuutteihin

lukeutuivat tuhohyönteiset, sairaudet, kuivuus, metsäpalot, tulvat, routa-ajat, veden vähäisyys, muutokset sademäärissä,

merenpinnan kohoaminen ja muuttuvat lämpötilat. Työ jatkui vuonna 2021 syvemmällä analyysilla toimenpiteistä, jotka

parantaisivat metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan. Tulokset osoittivat, että kestävillä

metsänhoitokäytännöillä sekä mahdollisuuksilla seurata ja reagoida metsäpalojen ja tuhohyönteisten kaltaisiin tapahtumiin on

tärkeä rooli ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten hillitsemisessä.

Stora Enso teki vuonna 2021 vuoteen 2030 ulottuvan liiketoimintavaikutusten skenaarioanalyysin, joka pohjautui

maailmanlaajuiseen siirtymään, jota maailman keskilämpötilan nousu 1,5 asteella Pariisin sopimuksen mukaisesti (RCP 1.9)

vaatisi.

Työn johtopäätösten perusteella siirtymä vähähiiliseen kiertobiotalouteen sopii kokonaisuudessaan hyvin Stora Enson

strategiaan.

Skenaariotyö osoitti myös uusien ilmastonmuutokseen ja sen yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten

hillitsemiseen liittyvän sääntelyn ja markkinamekanismien potentiaalin vaikuttaa Stora Enson operatiivisiin kustannuksiin

rajoittamalla puunkorjuumääriä tai metsänhoitokäytäntöjä sekä kasvattamalla kasvihuonekaasupäästöjen kustannuksia ja

energianhintoja. Kestäviin tuotteisiin liittyvillä hankkeilla ja vaatimuksilla voi olla vaikutus myös konsernin tulevaan pääsyyn

markkinoille, sen tuotteiden kysynnän kasvuun ja tuotekehitysvaatimuksiin.

Vuoden 2022 aikana Etelä-Amerikan puuviljelmille tehtiin kvantitatiivinen sietokykyanalyysi kolmea maailmanlaajuista Shared

Socioeconomic Pathway (SSP) -skenaariota vastaan: SSP1-1.9 (Kestävä kehitys - vihreä tie), SSP2-4.5 (Alueellinen kilpailu -

kivinen tie) ja SSP5-8.5 (Fossiilisia polttoaineita käyttävä kehitys - valtatie). Tulokset osoittavat, että Stora Enson puuviljelmät


Tilintarkastamaton		22

ovat suhteellisen kestäviä kaikissa kolmessa skenaariossa. Taloudellisten vaikutusten ei odoteta olevan olennaisia skenaarioissa

SSP1-1.9 ja SSP2-4.5, mutta skenaariossa SSP5-8.5 puuviljelmien kasvuedellytykset voivat heikentyä, mikä voi johtaa

merkittäviin taloudellisiin vaikutuksiin.

Luontoon liittyvien taloustietojen raportointi (TNFD)

Luontoon liittyviä taloudellisia tietoja käsittelevä työryhmä (Taskforce on Nature-related Financial Disclosures, TNFD) on

markkinavetoinen ja tieteeseen perustuva aloite, jota kansalliset hallitukset, yritykset ja rahoituslaitokset tukevat

maailmanlaajuisesti. TNFD:n tehtävänä on auttaa yrityksiä vastaamaan siihen, että luontokato on maailmanlaajuisesti kiihtyvästi

kasvava riskinlähde yrityksille ja rahoituspääoman tarjoajille. TNFD:n suositusten ja ohjeiden tarkoituksena on tukea

organisaatioita luontoon liittyvien kehityskulkujen raportoinnissa. Suositukset tukevat Kunming-Montreal Global Biodiversity

Frameworkin tuloksia ja tavoitteena on tukea maailmanlaajuisten rahoitusvirtojen siirtymistä pois yrityksistä ja liiketoiminnasta,

jotka johtavat luontoa vahingoittaviin tuloksiin, kohti yrityksiä ja liiketoimintaa, jotka tukevat luontomyönteisiä tuloksia. TNFD:n

suositusten versio 1.0, joka julkaistiin syyskuussa 2023, perustuu ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista

käsittelevän työryhmän (Taskforce on Climate-related Financial Disclosures, TCFD) suosituksiin, ja ne ovat yhdenmukaisia

muiden standardien kanssa, mukaan lukien International Sustainability Standards Boardin (ISSB), vastuullisuusraportoinnin

IFRS-standardit, Global Reporting Initiative (GRI) ja eurooppalaiset kestävän kehityksen raportointistandardit (ESRS). TNFD

sisältää 14 suositeltua tiedonantokohtaa, jotka laajentavat tai täydentävät TCFD:n suosituksiin sisältyviä kohtia, jotka tukevat

integroitua ilmasto- ja luontoraportointia.

Stora Enson liiketoiminta on riippuvainen useista raaka-aineista, kuten puusta ja vedestä. Liiketoimintaa tukevat maaperän

laatu sekä ekosysteemipalvelut, jotka liittyvät muun muassa bioremediaatioon, metsätautien ja tuholaisten torjuntaan sekä

ilmaston säätelyyn. Konsernin riippuvuutta luonnosta ja vastuuta siitä tarkastellaan esimerkiksi Biodiversity Leadership

Programmessa. Ohjelmalla tuetaan konsernin sitoutumista positiivisen nettovaikutuksen saavuttamiseen luonnon

monimuotoisuudessa konsernin omissa metsissä ja istutuksissa aktiivisen monimuotoisuuden hallinnan avulla. Tavoitteena on

olla linjassa yhteiskunnan odotusten ja tavoitteiden kanssa luontoa koskevien positiivisten toimien osalta. Stora Enso odottaa,

että TNFD:n suositukset auttavat konsernia kehittämään nykyisiä luontoon liittyvää raportointia edelleen tulevina vuosina

konsernin nykyisten prosessien pohjalta.

Osana tätä työtä Stora Enso pilotoi TNFD:n suositusluonnoksia ja osia LEAP-lähestymistavasta (Locate, Evaluate, Assess

and Prepare) tekemällä monimuotoisuusselvityksen Biomaterials-divisioonan toimitusketjussa. Pilottihankkeen tarkoituksena oli

auttaa valmistautumaan tuleviin raportointivaatimuksiin ja ennakoida sijoittajien ja markkinoiden kiinnostusta mahdollisiin luonnon

monimuotoisuutta koskeviin riskeihin ja mahdollisuuksiin koko toimitusketjussa. Pilottihankkeessa keskityttiin avoimuuteen

toimitusketjun valituissa kemikaali-, logistiikka- ja energia-alaluokissa. Yleisistä havainnoista kävi ilmi, että konsernin nykyisiin

luontoon liittyviin riskeihin kuuluivat muun muassa seuraavat: metsälainsäädäntöön liittyvät poliittiset ja oikeudelliset riskit,

mahdolliset maineriskit ja sijaintiin liittyvät riskit, jotka liittyvät luonnonvaroihin ja toimitusketjuun.

Luontoon liittyvien riskien lisäksi tunnistettiin myös mahdollisia luontoon liittyviä mahdollisuuksia, kuten luontoon perustuvien

ratkaisujen kehittäminen ja erityyppisiin ekosysteemeihin liittyvien moninaisten luontoon liittyvien hyötyjen tunnustaminen.

Pilottihanke tarjoaa lähtökohdan Stora Enson liiketoiminnan ja toimitusketjujen laadullisille ja määrällisille lisäarvioinneille, joiden

avulla voidaan priorisoida toiminta-alueita koko konsernissa soveltamalla mukautettua prosessia muihin toimitusketjuihin.

Lisätietoja pilottihankkeesta on osoitteessa littleblueresearch.com.

Stora Enso on osallistunut WBCSD:n TNFD-pilottihankkeeseen "Roadmap to Nature Positive", jossa laaditaan analyysi

metsätuotteiden arvoketjuista, joilla on suuri vaikutus luontoon. Konserni myös osallistui WBCSD Forest Solutions Groupin

metsäsektorin täydentävän TNFD-ohjeistuksen kehittämiseen. Stora Enso on jäsenenä Mistran BIOPATH-tutkimusohjelmassa,

jota isännöi Ruotsin Lundin yliopisto ja jonka tavoitteena on löytää keinoja rahoitusjärjestelmän tehokkaaseen mukauttamiseen

luonnon monimuotoisuuden vaatimuksiin.

Kuten TNFD ilmoitti tammikuussa 2024, Stora Enso on ilmoittautunut "TNFD Early Adopteriksi" raportointipäivän jälkeen, mikä

tarkoittaa, että Stora Enso ottaa suositukset käyttöön ja julkaisee ensimmäisen TNFD:n mukaisen raporttinsa tilikaudelta 2024.

Konsernihallinnointi Stora Ensossa

Stora Enso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020.

Hallinnointikoodi on luettavissa osoitteessa www.cgfinland.fi. Stora Enso noudattaa myös Ruotsin hallinnointikoodia lukuun

ottamatta poikkeuksia, jotka on mainittu Selvityksessä Stora Enson hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä liitteessä 1. Poikkeukset

johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden osalta Stora

Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on

luettavissa osoitteessa www.corporategovernanceboard.se. Lisätietoja osiossa Hallinnointi.

Oikeudenkäynnit

Ehdolliset velat

Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja

tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista,

joiden olemassaololle saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin

hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Varaus on tehty velvollisuuksille, joihin liittyvä summa voidaan arvioida luotettavasti ja johon

liittyvän tulevan kulun katsotaan olevan vähintään todennäköinen.

Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka

sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen

mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion

Veracelin toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin,

kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen, päätöshetkellä 20

milj. Brasilian realin (4 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin

kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat


Tilintarkastamaton		23

teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora

Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi.

Muutokset konsernin johdossa

Micaela Thorström nimitettiin konsernin lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.4.2023 alkaen.

Brändi- ja markkinointijohtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsen René Hansen jätti tehtävänsä Stora Ensossa toukokuussa

2023.

Vastuullisuusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen Annette Stube jätti tehtävänsä Stora Ensossa joulukuussa 2023.

Hankintatoimen ja logistiikan johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen Minna Björkman jätti tehtävänsä konsernin

johtoryhmässä siirtyäkseen Packaging Materials -divisioonan liiketoiminnan johtotehtäviin marraskuussa 2023.

Ad Smit aloitti Packaging Solutions -divisioonan johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä joulukuussa 2023. Smit toimi

aiemmin Packaging Solutions -divisioonan Western Europe -liiketoimintayksikön johtajana.

David Ekberg jätti tehtävänsä Packaging Solutions -divisioonan johtajana 30.11.2023.

Osakepääoma

Stora Ensolla on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat saman suuruiseen osinkoon, mutta äänioikeudessa on

eroja. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen

yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni.

Vuoden 2023 aikana yhteensä 7 364 A-sarjan R-sarjaan muunnettua osaketta merkittiin kaupparekisteriin.

Osakkeet 31.12.2023


	A-osakkeet	R-osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden määrä	176 230 916	612 389 071	788 619 987
Äänimäärä (vähintään)	176 230 916	61 238 907	237 469 823

Stora Enson hallituksella on valtuutus päättää Stora Enson R-sarjan omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista.

Valtuutuksen nojalla hankittavien sekä liikkeeseen laskettavien omien osakkeiden määrä on enintään 2 000 000 kappaletta, mikä

vastaa noin 0,25 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja 0,33 prosenttia kaikista yhtiön R-sarjan osakkeista.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023


Äänimäärän mukaan	A-osakkeet	R-osakkeet	% osakekannasta	% äänistä
1 Solidium Oy1	62 655 036	21 792 540	10,7 %	27,3 %
2 FAM AB2	63 123 386	17 000 000	10,2 %	27,3 %
3 KELA	23 825 086	—	3,0 %	10,0 %
4 Ilmarinen	4 159 992	15 290 638	2,5 %	2,4 %
5 Varma	5 163 018	1 140 874	0,8 %	2,2 %
6 MP-Bolagen i Vetlanda AB	4 885 000	1 000 000	0,7 %	2,1 %
7 Elo	2 010 000	9 987 000	1,5 %	1,3 %
8 Stiftelsen Bergslagets sjuk- och hälsovårdskassa	626 269	1 609 483	0,3 %	0,3 %
9 Valtion eläkerahasto	—	5 600 000	0,7 %	0,2 %
10 Svenska litteratursällskapet i Finland	—	3 000 000	0,4 %	0,1 %
11 Avanza Pension Insurance	142 664	1 372 515	0,2 %	0,1 %
12 OP-Suomi-rahasto	—	2 549 753	0,3 %	0,1 %
13 Danske Invest Suomi Osake -rahasto	—	2 435 000	0,3 %	0,1 %
14 Unionen	—	2 312 750	0,3 %	0,1 %
15 EVLI Suomi Select -rahasto	—	1 940 000	0,2 %	0,1 %
Yhteensä	166 590 451	87 030 553	32,2 %	73,8 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet3	75 045 090	487 121 848	71,3 %	52,1 %

1 Kokonaan Suomen valtion omistama.

2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu.

3 Lähde: Euroclear Finland.

Lista on koottu Euroclear Finlandin ja Euroclear Swedenin toimittaman osakastiedon sekä Citibank, N.A.:n (Citi) ylläpitämän tietokannan perusteella. Nämä tiedot sisältävät ainoastaan

suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tiettyjä hallintarekisteröityjä tai pankkiiriliikkeiden tileillä olevia omistuksia (jotka voivat olla huomattaviakin) ei voida sisällyttää. Tästä syystä lista

on epätäydellinen.


Tilintarkastamaton		24

Omistusmääräjakauma 31.12.2023


Lukumäärän mukaan, A-osake	Osakkeenomistajat	% osakkeenomistajista	Osakkeet	% osakkeista
1–100	7 111	59,83 %	273 712	0,16 %
101–1 000	4 211	35,43 %	1 474 615	0,84 %
1 001–10 000	529	4,45 %	1 222 373	0,69 %
10 001–100 000	24	0,20 %	559 602	0,32 %
100 001–1 000 000	2	0,02	347 113	0,20 %
1 000 001–	8	0,07 %	172 353 501	97,80 %
Yhteensä	11 885	100,00 %	176 230 916	100,00 %

Lukumäärän mukaan, R-osake	Osakkeenomistajat	% osakkeenomistajista	Osakkeet	% osakkeista
1–100	17 659	37,87 %	840 387	0,14 %
101–1 000	22 681	48,64 %	8 919 537	1,45 %
1 001–10 000	5 813	12,47 %	15 389 391	2,51 %
10 001–100 000	408	0,88 %	10 699 825	1,75 %
100 001–1 000 000	47	0,10 %	16 081 788	2,63 %
1 000 001 –	23	0,05 %	560 458 143	91,53 %
Yhteensä	46 631	100,00 %	612 389 071	100,00 %

Lähde: Euroclear Finland

Tämä taulukko sisältää vain suoraan rekisteröidyt omistukset Euroclear Finlandissa. Esim. Stora Enson ruotsalaiset osakkeenomistajat ovat tässä taulukossa hallintarekistereitä

ylläpitävien pankkien kautta. Tämän vuoksi taulukko ei ole täysin vertailukelpoinen yllä olevan Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023 -taulukon kanssa.

Omistusjakauma 31.12.2023


	% osakekannasta	% äänistä
Solidium Oy1	10,7 %	27,3 %
FAM AB2	10,2 %	27,3 %
KELA	3,0 %	10,0 %
Suomalaiset yhteisöt (pl. Solidium ja KELA)	11,0 %	8,1 %
Ruotsalaiset yhteisöt (pl. FAM)	1,1 %	0,9 %
Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3,9 %	2,4 %
Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3,0 %	2,2 %
ADR-todistusten haltijat	1,6 %	0,5 %
Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat	55,4 %	21,3 %

1 Kokonaan Suomen valtion omistama

2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu

Näkymät

Stora Enso arvioi, että markkinaolosuhteet pysyvät epävarmoina vuonna 2024 ja että kysyntään, hintoihin ja marginaaleihin

kohdistuu jatkuvia paineita. On kuitenkin joitakin myönteisiä merkkejä, kuten sellun hintojen nousu, sellun maailmanlaajuisten

varastojen pieneneminen, asiakkaiden varastojen purkamisen väheneminen sekä inflaation ja korkojen aleneminen.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä markkinoiden ei odoteta paranevan merkittävästi vuoden 2023 historiallisen alhaisen

viimeisen vuosineljänneksen ja hitaan elpymisen jälkeen. Kaikki muuttuvat kustannukset jatkoivat laskuaan viimeisellä

vuosineljänneksellä lukuun ottamatta puukustannuksia, joiden odotetaan noudattavan samankaltaista suuntausta myös tämän

vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Punaisenmeren alueen tilanteesta mahdollisesti aiheutuvat logistiset haasteet voivat

häiritä tavaravirtoja ja nostaa kustannuksia.

Vuoden 2023 jälkipuoliskolla Stora Enso toteutti merkittäviä rakenneuudistuksia parantaakseen taloudellista suorituskykyään

tulevaisuudessa. Niihin kuuluivat toimipaikkojen ja tuotantolinjojen sulkeminen, omaisuuden myynti, hajautetumman

toimintamallin käyttöönotto ja henkilöstön vähentäminen noin 1 150 työntekijällä. Näiden toimien odotetaan parantavan

konsernin kustannuskilpailukykyä ja virtaviivaistavan organisaatiota, mikä johtaa vahvempaan taloudelliseen tulokseen tulevina

vuosina.

Tulosohjeistus

Stora Enson vuoden 2024 operatiivisen liiketuloksen odotetaan olevan korkeampi kuin vuoden 2023 operatiivisen liiketuloksen

(342 milj. euroa).

Lyhyen aikavälin riskit

Riskeihin sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, joilla saattaa olla vaikutus Stora Enson tulevaan menestykseen ja

taloudelliseen tulokseen, maineeseen sekä sen kykyyn täyttää tietyt yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet.

Geopoliittiset levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti konserniin. Vastatoimet, konflikteihin liittyvät riskit, jotka kohdistuvat

ihmisiin, toimintoihin, kauppaluottoihin, kyberturvallisuuteen, tarjontaan ja kysyntään, voivat myös vaikuttaa haitallisesti

konserniin.

Pitkittyvän maailmanlaajuisen laskusuhdanteen ja taantuman riski sekä korkean inflaation ja korkojen äkillisen nousun,

valuuttakurssien vaihtelun, ammattiliittojen lakkojen sekä logistiikkaketjujen häiriöiden riski on kasvanut. Näillä kaikilla voi olla

negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen, rahavirtaan ja taloudelliseen asemaan, tavaravirtoihin sekä materiaalien ja

kuljetusten saatavuuteen.

Haastava ja nopeasti muuttuva makrotalousympäristö ja geopoliittiset häiriöt voivat lisätä kustannuksia, monimutkaistaa

toimintoja ja heikentää lyhyen aikavälin näkyvyyttä. Markkinoiden hitaalla toipumisella voi myös olla vaikutus yhtiön tuotteiden

kysyntään, katteisiin, hintoihin ja volyymeihin. Markkinoille tuleva uusi kapasiteetti ja volyymi saattaa vääristää kysyntää,

volyymeja, varastoja ja hinnoittelua, mikä taas voi supistaa katteita entisestään. Kapasiteetin leikkauksilla voi myös olla vaikutus

kannattavuuteen.


Tilintarkastamaton		25

On olemassa riski jatkuvasti korkeasta korkotasosta sekä raaka-aineiden hintojen lisääntyvästä epävakaudesta Euroopassa

esimerkiksi puun, kemikaalien, komponenttien ja energian osalta. Niukat puumarkkinat voivat aiheuttaa kasvavia kustannuksia,

rajoittaa hakkuita tai aiheuttaa häiriöitä, kuten viivästyksiä ja/tai peruuntumisia konsernin tuotantolaitosten puuntoimituksissa.

Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten

Suomessa, Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat

käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle.

Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Energiaherkkyysanalyysi: sähkön ja fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen 10 %:n muutoksella olisi noin 5 milj. euron

välitön vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Puuraaka-aineen herkkyysanalyysi: puun hintojen 10 %:n muutoksella olisi noin 200 milj. euron välitön vaikutus operatiiviseen

liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Sellun herkkyysanalyysi: sellun markkinahintojen 10 %:n muutoksella olisi noin 120 milj. euron välitön vaikutus operatiiviseen

liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Kemikaalien ja täyteaineiden herkkyysanalyysi: kemikaalien ja täyteaineiden hintojen 10 %:n muutoksella olisi noin 54 milj.

euron välitön operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Valuuttakurssien transaktioriskin herkkyysanalyysi seuraaville 12 kuukaudelle: Yhdysvaltain dollarin arvon 10 %:n

vahvistumisella olisi noin 81 milj. euron välitön positiivinen vaikutus vuotuiseen operatiiviseen liiketulokseen. Ruotsin kruunun 10

%:n vahvistumisen vaikutus olisi 9 milj. euroa negatiivinen ja Englannin punnan 9 milj. euroa positiivinen. Valuuttakurssien

heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Luvut ovat suojausten jälkeen ja oletuksena on, että vain yksittäisessä

valuuttakurssissa tapahtuu muutoksia.

Konsernin tuloslaskelma on operatiivisen liikevoiton tasolla altis valuuttakurssimuunnosriskille, jonka arvo on noin 179 milj.

euroa kulua Brasilian realin (BRL) osalta ja noin 67 milj. euroa tuloa Kiinan renminbin (CNY) osalta. Nämä vaikutukset syntyvät

ulkomaisista tytäryhtiöistä ja yhteisyrityksistä, jotka sijaitsevat Brasiliassa ja Kiinassa. Riskivaluutan arvon 10 %:n vahvistuminen

vaikuttaisi operatiiviseen liiketulokseen negatiivisesti 18 milj. euroa Brasilian realin (BRL) ja positiivisesti 7 milj. euroa Kiinan

renminbin (CNY) osalta.

Yhtiökokous

Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 klo 16.00 Marina Congress Centerissä, Helsingissä.

Lisätietoja osoitteessa storaenso.com/yhtiokokous.

Ehdotus osingonmaksusta

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään harkintansa mukaan ylimääräisen osingon

maksamisesta enintään 0,20 euroa osakkeelta. Valtuutus olisi voimassa 31.12.2024 saakka.

Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Emoyhtiön taloudellisessa

asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 31.12.2023 jälkeen, emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu

osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta. Stora Enson osinkopolitiikka on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän

arvon muutoksia suhdannekierron aikana. Vuonna 2023 osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli -0,73 euroa.

Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma 31.12.2023 oli 1 542 290 968,57 euroa mukaan lukien tilikauden voitto 44 769 653,04

euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Jaetaan osinkoa jakokelpoisista varoista 0,10 euroa/osake eli 788 619 987 osakkeelle enintään 78 861 998,70 euroa.

Jakokelpoisiin varoihin jätetään 1 463 428 969,87 euroa.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että hallitus voi harkintansa mukaan päättää toisesta, enintään 0,20 euron suuruisesta

osingonmaksuerästä, mikä johtaisi jakokelpoisen oman pääoman pienenemiseen edelleen 157 723 997,40 eurolla, jolloin

jakokelpoisiin varoihin jäisi 1 305 704 972,47 euroa.

Osingon ensimmäinen erä maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.3.2024 on merkitty joko

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden osalta

viimeksi mainitun pitämään omistajaluetteloon. Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Sweden AB:ssa

rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Citibank N.A. huolehtii osingon maksusta Citibank N.A.:n

hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osingon ensimmäinen erä maksetaan arviolta 4.4.2024.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeiden mukaan vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan mennyttä tai

tulevaa taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai kassavirtoja koskevaa taloudellista mittaria, jota ei ole määritelty IFRS:ssä.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut yhdessä IFRS-lukujen kanssa käytettyinä antavat johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille

osapuolille merkityksellistä lisätietoa liiketoiminnan taloudellisesta kehityksestä.


Tilintarkastamaton		26


Vaihtoehtoiset tunnusluvut	Määritelmä	Tarkoitus
Liiketulos (IFRS)	Tilikauden tulos ilman tuloveroa ja nettorahoituseriä (rahoituskulut).	Käytetään yhdessä alla olevien tunnuslukujen kanssa konsernin kannattavuuden määrittämiseksi.
Operatiivinen liiketulos	Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja rivi riviltä konsolidoitujen yksiköiden käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuusyhtiöiden liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.	Konsernin keskeinen ei-IFRS- suorituskykymittari, jolla arvioidaan toimintasegmenttien suorituskykyä ja yhdessä alla olevien tunnuslukujen kanssa ohjataan resurssien allokointia niille.
Operatiivinen käyttökate	Liiketulos ilman metsänhoitokustannuksia ja metsien vaurioita, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Määritelmä sisältää vastaavat osuudet tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja osakkuusyhtiöiden tuloksesta.	Johto käyttää lukua liiketoiminnan analysointiin ja ajoittain lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettamiseen.
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (operatiivinen ROCE, %)3	Operatiivinen liiketulos3 x 100 Sijoitettu pääoma1	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Operatiivisen pääoman tuotto, (operatiivinen ROOC, %)3	Operatiivinen liiketulos3 x 100 Operatiivinen pääoma1	Käytetään divisioonien pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Oman pääoman tuotto (ROE, %)3	Katsauskauden tulos x 100 Oma pääoma yhteensä1	Luku mittaa kannattavuutta suhteessa omaan pääomaan.
Nettovelka	Korolliset velat – korolliset saamiset, merkitty taseessa kirjaimella I.	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Nettovelkaantumisaste	Nettovelka Oma pääoma2	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen3	Nettovelka Edellisten 12 kuukauden operatiivinen käyttökate	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia	Katsauskauden tulos1 ilman käyvän arvon muutoksia ja liiketoimintaan kuulumattomia eriä verojen jälkeen jaettuna osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla	Stora Enson osinkopolitiikkana on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana.
Operatiivinen pääoma ja sijoitettu pääoma	Operatiivinen pääoma muodostuu taseessa O:lla merkityistä eristä. Sijoitettu pääoma = Operatiivinen pääoma – nettoverovelka. Nettoverovelat on merkitty taseessa kirjaimella "T".	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset, ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.	Erät edustavat tiettyjä merkittäviä, johdon yksilöimiä kohteita, joita ei niiden luonteen ja/tai esiintymistiheyden vuoksi pidetä osoituksena liiketoiminnan suorituskyvystä.
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät	Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostukseen liittyvät ei-kassavaikutteiset tuotot ja kulut, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuusyhtiöiden veroista ja nettorahoituseristä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, jotka eivät liity operatiiviseen liiketoimintaan, heijastavat arvostusoletuksiin ja -parametreihin tehtyjä muutoksia. Biologisten hyödykkeiden operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset, jotka johtuvat pääasiassa inflaatiosta ja eroista todellisissa korjuutasoissa korjuusuunnitelmaan verrattuna. Myydyn metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon välisten erojen oikaisut ovat seurausta siitä, että myydyn metsäomaisuuden kumulatiiviset ei-operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältyivät aiempien kausien IFRS-liiketulokseen (biologiset hyödykkeet) ja muihin laajan tuloksen eriin (metsämaa) ja ne sisältyvät operatiiviseen liiketulokseen vasta luovutuspäivänä (ei-strategisten metsäomaisuuksien myyntien osalta).	Edustaa oikaisuja tiettyihin eriin, joita johto pitää vähemmän merkityksellisinä liiketoiminnan suorituskyvyn ymmärtämisen kannalta. Nämä oikaisut johtavat eroihin IFRS:n mukaisissa kirjaamis- ja arvostusperiaatteissa.
Biologisten hyödykkeiden operatiivinen käyvän arvon muutos	Biologisten hyödykkeiden operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset (ks. yllä biologisten hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomista käyvän arvon muutoksista), jotka johtuvat pääasiassa inflaatiosta ja todellisten hakkuumäärien eroista hakkuusuunnitelmaan verrattuna.	Kasvavien metsien pitkän aikavälin arvonmuutos on tärkeä osa metsäliiketoiminnan kannattavuutta.
Liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) ja rahavirta investointien jälkeen (ei-IFRS)	Liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) vastaa liiketoiminnasta kertyneitä nettorahavaroja (IFRS) ennen rahoituseriin ja tuloveroihin liittyviä rahavirtoja. Rahavirta investointien jälkeen (ei-IFRS) vastaa liiketoiminnan rahavirtaa (ei-IFRS) josta on vähennetty aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden, biologisten hyödykkeiden ja osakkuusyhtiöiden hankintoihin käytetty rahavirta.	Mittaavat rahavirtaa, käyttöpääoman tehokkuutta ja investointeja.
Investoinnit	Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältävät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnat sekä sisäisesti tuotetut varat ja aktivoidut vieraan pääoman kustannukset, joista on vähennetty niihin mahdollisesti liittyvät tuet. Investoinnit vuokrattuihin omaisuuseriin sisältävät uudet aktivoidut leasingsopimukset. Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin koostuvat biologisten hyödykkeiden hankinnoista sekä puuviljelmien puiden kasvattamiseen suoraan liittyvien kustannusten aktivoinnista. Investointien rahavirtavaikutus esitetään investointien rahavirrassa lukuun ottamatta investointeja vuokrattuihin omaisuuseriin, joiden rahavirtavaikutus perustuu maksettuihin vuokravelkoihin ja esitetään rahoituksen ja liiketoiminnan rahavirrassa.	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin aktivoitujen operatiivisen liiketoiminnan investointien mittari.
Kiinteät kustannukset	Ylläpito-, henkilöstö- ja muut hallintokulut, ei sisällä vertailukelpoisuuteen liittyviä eriä ja käyvän arvon muutoksia.	Luonteeltaan vähemmän vaihtelevien kustannusten mittari.

1 Viiden edeltävän vuosineljänneksen keskiarvo 2 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus 3 Viimeiset 12 kuukautta ennen raportointikauden päättymistä.


Tilintarkastamaton		27

Muutokset operatiivisen sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) ja operatiivisen pääoman tuoton (ROOC)

laskennassa

Viimeisten 12 kuukauden tuottomittareiden esittäminen on tehokas tapa analysoida tuoreimpia taloudellisia tietoja vuositasolla ja

sitä pidetään sopivampana pitkän aikavälin tavoitteiden kehityksen seuraamiseen.

Vuoden 2023 ensimmäiseltä neljännekseltä alkaen Stora Enso on esittänyt operatiivisen sijoitetun pääoman tuoton

(operatiivinen ROCE) raportointikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden ajalta. Tunnusluku lasketaan jakamalla

viimeisen 12 kuukauden operatiivinen liiketulos keskimääräisellä sijoitetulla pääomalla. Viimeisten 12 kuukauden keskimääräinen

sijoitettu pääoma määräytyy viiden viimeisimmän vuosineljänneksen lopun julkaistun sijoitetun pääoman keskiarvona.

Vastaavasti divisioonien operatiivisen pääoman tuotto (operatiivinen ROOC) ja konsernin oman pääoman tuotto (ROE)

perustuvat raportointikauden päättymistä edeltäviin 12 kuukauteen.

Operatiivisen ROCE:n, operatiivisen ROOC:n ja ROE:n esittäminen vuosineljänneksittäin tai vuoden alusta lukien on

lopetettu.

Avainlukujen täsmäytyslaskelma


Milj. euroa	2023	2022	2021

Operatiivinen liiketulos	342	1 891	1 528
Sijoitettu pääoma. keskimäärin	14 230	13 795	12 243
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto	2,4 %	13,7 %	12,5 %

Operatiivinen liiketulos, ilman Forest-divisioonaa	89	1 687	1 262
Sijoitettu pääoma, ilman Forest-divisioonaa, keskimäärin	8 490	8 276	7 120
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto, ilman Forest-divisioonaa	1,0 %	20,4 %	17,7 %

Katsauskauden tulos	-431	1 536	1 268
Oma pääoma yhteensä, keskimäärin	11 413	11 532	9 730
Oman pääoman tuotto (ROE)	-3,8 %	13,3 %	13,0 %

Nettovelka	3 167	1 853	2 309
Operatiivinen käyttökate	989	2 529	2 184
Nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen	3,2	0,7	1,1

Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia


Milj. euroa	2023	2022	2021
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia

Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos	-357	1 550	1 266
Emoyhtiön omistajille kuuluvan katsauskauden tuloksen käyvän arvon muutokset	218	324	330
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos ilman käyvän arvon muutoksia	-575	1 225	936

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin	789	789	789

Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia, euroa	-0,73	1,55	1,19

Liiketuloksen täsmäytyslaskelma


Milj. euroa	2023	2022	2021
Operatiivinen käyttökate	989	2 529	2 184
Osakkuus- ja yhteisyritysten poistot ja metsänkäsittelykustannukset	-11	-11	-11
Metsänkäsittelykustannukset1	-102	-100	-89
Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-534	-527	-555
Operatiivinen liiketulos	342	1 891	1 528
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät	231	363	394
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-895	-245	-354
Liiketulos (IFRS)	-322	2 009	1 568

1 Mukaan lukien metsien vauriot


Tilintarkastamaton		28

Operatiivinen liiketulos, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät

sekä liiketulos segmenteittäin


	Operatiivinen liiketulos		Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät		Liiketulos
Milj. euroa	2023	2022	2023	2022	2023	2022
Packaging Materials	-57	655	-585	-2	-642	653
Packaging Solutions	43	16	-27	-98	17	-81
Biomaterials	118	687	-199	-19	-81	668
Wood Products	-64	309	-22	-56	-86	253
Forest	253	204	208	319	461	523
Muut	1	63	-42	-27	-41	36
Yhteensä	342	1 891	-664	118	-322	2 009
Nettorahoituserät					-173	-151
Tulos ennen veroja					-495	1 858
Tuloverot					64	-322
Tilikauden tulos					-431	1 536

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2023


Milj. euroa	2023
Arvonalentumiset - Packaging Materials	-468
Arvonalentumiset - Biomaterials	-103
Arvonalentumiset - Wood Products	-16
Arvonalentumiset - Segment Other	-14
Arvonalentumisen peruutus - Forest	5
Nymöllan tehtaan myynti	-30
Hylten tehtaan myynti	-45
Maxaun tehtaan myynti	52
Biokomposiittiliiketoiminnan myynti	-15
Wood Products DIY-yksikön myynti	-4
Yritysmyynteihin liittyvät transaktiokulut	-6
De Jong Packaging Groupin osto	-16
Sunilan sellutehtaan sulkeminen	-116
De Hoopin yksikön sulkeminen	-79
Uudelleenjärjestely - Anjala	-26
Uudelleenjärjestely - Packaging Materials	-21
Uudelleenjärjestely - Packaging Solutions	-10
Uudelleenjärjestely - Wood Products	-5
Uudelleenjärjestely - Biomaterials	-4
Uudelleenjärjestely - konsernitoiminnot	-15
Uudelleenjärjestely (ilmoitettu 2021) - Kvarnsveden	29
Uudelleenjärjestely (ilmoitettu 2021) - Veitsiluoto	9
Ympäristövarausten päivitykset	-5
Muut	-2
Yhteensä	-895

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2022


Milj. euroa	2022
Venäjän toimintojen myynti - Packaging Solutions	-93
Venäjän toimintojen myynti- Wood Products	-56
Venäjän toimintojen myynti - Forest	-43
Venäjän toimintojen myynti - muut divisioonat	-6
Arvonalentumiset, transaktiokulut ja muut erät, jotka liittyivät tuleviin paperitehtaiden yritysmyynteihin (Nymölla, Hylte ja Maxau)	-28
Kvarnsveden tehdasalueen myynti	8
Arvonalentumiset - Forest	-5
Arvonalentumiset - Muut-segmentti	-2
Uudelleenjärjestely (ilmoitettu 2021) - Kvarnsveden	13
Uudelleenjärjestely (ilmoitettu 2021) - Veitsiluoto	-10
Uudelleenjärjestely - Packaging Materials	-4
Uudelleenjärjestely - Packaging Solutions	-5
Uudelleenjärjestely - Biomaterials	-4
Ympäristövarausten päivitykset (pääasiassa suljetuilla tehtailla Suomessa)	-13
Muut	3
Yhteensä	-245

Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät 2023 ja 2022


Milj. euroa	2023	2022
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Packaging Materials	12	7
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Biomaterials	25	-17
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Forest	156	201
Hiilidioksidin päästöoikeuksiin ja -velvoitteisiin liittyvät ei-kassavaikutteiset tuotot ja kulut, Muut-segmentti	-13	6
Osakkuusyhtiöiden liiketoimintaan kuulumattomat erät, Forest	56	169
Metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon erotuksen oikaisut luovutusten yhteydessä, Forest	-5	-3
Yhteensä	231	363

Nettovelan täsmäytyslaskema


Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Noteeratut arvopaperit	9	8
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	76	120
Lyhytaikaiset korolliset varat	64	77
Rahavarat	2 464	1 917
Korolliset varat yhteensä	2 613	2 122

Pitkäaikaiset korolliset velat	4 446	2 792
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät	286	667
Lyhytaikaiset korolliset velat	476	513
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät korolliset velat	571	4
Korolliset velat yhteensä	5 780	3 976

Nettovelka	3 167	1 853


Tilintarkastamaton		29

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2023	2022
Liikevaihto	2.1	9 396	11 680

Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	378	326
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-209	258
Materiaalit ja palvelut		-6 133	-6 979
Toimituskulut ja komissiot		-883	-1 148
Henkilöstökulut	3.1	-1 275	-1 315
Liiketoiminnan muut kulut	2.2	-638	-594
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	4.3	136	221
Biologisten hyödykkeiden nettomuutos	4.2	209	195
Poistot ja arvonalentumiset	2.3	-1 303	-635
Liiketulos	2.1	-322	2 009
Rahoitustuotot	2.4	91	40
Rahoituskulut	2.4	-264	-191
Tulos ennen veroja		-495	1 858
Tuloverot	2.5	64	-322
Tilikauden tulos		-431	1 536

Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	5.5	-357	1 550
Määräysvallattomille omistajille	5.7	-74	-13
Tilikauden tulos		-431	1 536

Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	2.6	-0,45	1,97
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	2.6	-0,45	1,96


		30

Konsernin laaja tuloslaskelma


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2023	2022
Tilikauden tulos		-431	1 536

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä	4.4	-645	519
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset tappiot ja voitot	3.3	-52	147
Metsämaan uudelleenarvostus	4.2	-49	259
Osakkuusyhtiöiden osuus muista laajan tuloksen eristä	4.3	-23	58
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	2.5	22	-77
		-748	906

Erät, joita voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Kertyneet muuntoerot	5.6	56	-197
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	5.6	-15	-27
Rahavirran suojaukset ja suojauskulut	5.4	-1	52
Määräysvallattomien omistajien osuus muista laajan tuloksen eristä	5.7	5	0
Tuloverot eristä, joita voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi	2.5	-1	-6
		44	-177

Laaja tulos yhteensä		-1 135	2 265

Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-1 066	2 278
Määräysvallattomille omistajille	5.7	-69	-13
Laaja tulos yhteensä		-1 135	2 265

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.


		31

Konsernin tase


			31.12.
Milj. euroa		Liite	2023	2022

Varat

Liikearvo	O	4.1	505	244
Muut aineettomat hyödykkeet	O	4.1	283	121
Aineelliset hyödykkeet	O	4.1	4 544	4 860
Käyttöoikeusomaisuuserät	O	4.1	323	418
			5 656	5 643
Metsäomaisuus	O	4.2	6 921	6 846
Biologiset hyödykkeet	O	4.2	4 652	4 531
Metsämaa	O	4.2	2 269	2 315
Päästöoikeudet	O	4.5	108	123
Osakkuusyhtiöt	O	4.3	926	832
Noteeratut arvopaperit	I	4.4	9	8
Noteeraamattomat arvopaperit	O	4.4	810	1 437
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	I	5.3	76	120
Laskennalliset verosaamiset	T	2.5	134	74
Muut pitkäaikaiset varat	O	4.5	58	38
Pitkäaikaiset varat			14 699	15 120

Vaihto-omaisuus	O	4.6	1 466	1 810
Verosaamiset	T		31	11
Operatiiviset saamiset	O	4.7	1 191	1 473
Korolliset saamiset	I	5.3	64	77
Rahavarat	I		2 464	1 917
Lyhytaikaiset varat			5 216	5 287

Myytävänä olevat omaisuuserät		6.1	839	514

Varat yhteensä			20 754	20 922

Oma pääoma ja velat

Osakepääoma		5.5	1 342	1 342
Ylikurssirahasto			77	77
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			633	633
Käyvän arvon rahasto			2 293	3 002
Kertyneet muuntoerot		5.6	-375	-415
Kertyneet voittovarat			7 015	7 893
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma			10 985	12 532
Määräysvallattomien omistajien osuus		5.7	-97	-30
Oma pääoma yhteensä			10 889	12 502
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet	O	3.3	217	159
Varaukset	O	4.9	83	81
Laskennalliset verovelat	T	2.5	1 433	1 443
Pitkäaikaiset korolliset velat	I	5.3	4 446	2 792
Pitkäaikaiset operatiiviset velat	O	4.8	11	11
Pitkäaikaiset velat			6 190	4 486

Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus	I	5.3	286	667
Korolliset velat	I	5.3	476	513
Varaukset	O	4.9	85	43
Operatiiviset velat	O	4.8	2 112	2 410
Verovelat	T	2.5	45	64
Lyhytaikaiset velat			3 004	3 697

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat		6.1	671	237

Velat yhteensä			9 865	8 419

Oma pääoma ja velat yhteensä			20 754	20 922

O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät operatiiviseen pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät nettoverovelkaan.

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.


		32

Konsernin rahavirtalaskelma


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2023	2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		-431	1 536

Oikaisuerät:
Verot	2.5	-64	322
Poistot ja arvonalentumiset	2.3	1 303	635
Biologisten hyödykkeiden arvonmuutokset	4.2	-209	-195
Osakekannustimien käyvän arvon muutos		-2	7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	4.3	-136	-221
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten myyntivoitot/-tappiot 1	2.2	-20	52
Nettorahoituserät	2.4	173	151
Muut oikaisut		16	22
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä	4.3	25	25
Saadut korot		64	13
Maksetut korot		-149	-119
Muut rahoituserät, netto		-31	-7
Maksetut tuloverot	2.5	-85	-178
Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä liiketoimintoja		300	-461
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat		752	1 582

Investointien rahavirta
Tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla	6.1	-584	0
Osakkuusyhtiöiden hankinnat	4.3	-5	-7
Noteeraamattomien arvopapereiden hankinnat	4.4	-18	-11
Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä vähennettynä myydyillä rahavaroilla	6.1	237	-77
Rahavirta osakkuusyhtiöiden osakkeiden myynnistä	4.3	0	10
Rahavirta aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä	4.1	47	17
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	2.1, 4.1	-897	-603
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin	4.2	-92	-101
Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos		-1	31
Investointeihin käytetyt nettorahavarat		-1 313	-742

Rahoituksen rahavirta
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot	5.3	2 006	366
Pitkäaikaisten lainojen ja vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	5.3	-716	-390
Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos	5.3	272	9
Maksetut osingot		-472	-434
Omien osakkeiden osto		-6	-1
Rahoituksen nettorahavirta		1 084	-450

Rahavarojen nettomuutos		523	389
Muuntoerot		24	48
Rahavarat tilikauden alussa, netto		1 917	1 480
Rahavarat tilikauden lopussa, netto		2 464	1 917

Rahavarat tilikauden lopussa2		2 464	1 917
Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa		0	0
Rahavarat tilikauden lopussa, netto		2 464	1 917
1 Erä sisältää kertyneen muuntoeron purkamisen
2 Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset, talletukset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.


		33

Konsernin rahavirtalaskelma

Rahavirtalaskelman liitetiedot


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2023	2022
Nettokäyttöpääoman muutos:
Varastojen muutos		328	-454
Korottomien saamisten muutos:
Lyhytaikaiset		347	-165
Pitkäaikaiset		-19	-1
Korottomien velkojen muutos:
Lyhytaikaiset		-355	163
Pitkäaikaiset		-2	-3
Nettokäyttöpääoman muutos ostetuilla tai myydyillä liiketoiminnoilla netotettuna		300	-461

Rahavarat ja pankkisaamiset:
Käteisvarat		825	1 272
Muut rahavarat		1 639	646
Rahavarat ja pankkisaamiset		2 464	1 917

Ei-kassavaikutteiset investoinnit
Investoinnit yhteensä, poislukien käyttöoikeusomaisuuserät		946	656
Maksetut investoinnit		-897	-603
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ei-kassavaikutteiset lisäykset		49	53

Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintojen rahavirta
Yritysten hankintameno, kassavaikutteinen osa	6.1	-612	0
Hankittujen yritysten rahavarat vähennettynä käytetyillä luottolimiiteillä	6.1	27	0
Hankintojen nettorahavirta		-584	0

Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntien rahavirta
Käteissuoritus	6.1	266	13
Myytyjen yritysten rahavarat	6.1	-29	-90
Myyntien nettorahavirta		237	-77

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.


		34

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista


					Käyvän arvon rahasto
Milj. euroa	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto ja vara- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Oman pääoman ehtoiset sijoitukset muissa laajan tuloksen erissä	Rahavirran suojaukset	Uudelleen- arvostus- rahasto	Muut laajan tuloksen erät osakkuus- yhtiöissä	Kertyneet muunto-erot ja nettosijoi- tusten suojaukset ja lainat	Kertyneet voittovarat	Jakautu- minen emoyhtiön omistajille	Määräys- vallatto- mien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	1 342	77	633	—	778	-4	1 373	29	-195	6 650	10 683	-16	10 666
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	—	—	—	1 550	1 550	-13	1 536
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	—	—	—	—	519	52	259	58	-224	147	812	—	812
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	—	—	—	—	1	-9	-53	—	3	-25	-83	—	-83
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	—	520	43	206	58	-220	1 672	2 278	-13	2 265
Osinko	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-434	-434	—	-434
Yritysostot ja myynnit	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Omien osakkeiden osto	—	—	—	-1	—	—	—	—	—	—	-1	—	-1
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	1	—	—	—	—	—	5	6	—	6
Oma pääoma 31.12.2022	1 342	77	633	—	1 298	39	1 579	87	-415	7 893	12 532	-30	12 502
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-357	-357	-74	-431
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	—	—	—	—	-645	-1	-49	-23	41	-52	-730	5	-726
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	—	—	—	—	—	—	10	—	—	12	22	—	22
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	—	-645	-1	-39	-23	41	-397	-1 066	-69	-1 135
Osinko	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-473	-473	—	-473
Yritysostot ja myynnit	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	2	2
Omien osakkeiden osto	—	—	—	-6	—	—	—	—	—	—	-6	—	-6
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	6	—	—	—	—	—	-8	-2	—	-2
Oma pääoma 31.12.2023	1 342	77	633	—	653	38	1 540	63	-375	7 015	10 985	-97	10 889


		35

Tilinpäätöksen liitetiedot

1 Raportointiperiaatteet

1.1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Päätoiminnot

Stora Enso Oyj (jäljempänä ”yhtiö”) on suomalainen, Suomen lakien mukainen julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on

Salmisaarenaukio 2, 00180 Helsinki, Suomi. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n

ja sen tytäryritysten (yhdessä ”Stora Enso” tai ”konserni”) liiketoiminta jakautuu seuraaviin raportoitaviin segmentteihin:

Packaging Materials, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest ja Muut-segmentti. Konsernin päämarkkina-alue

on Eurooppa.

Yhtiön hallitus on 31.1.2024 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Laadintaperiaatteet

Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Stora Enson konsernitilinpäätöksen tiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin,

lukuun ottamatta tilinpäätöksen laskentastandardeissa mainittuja poikkeuksia. Laatimisperiaatteet on esitetty yksityiskohtaisesti

niihin liittyvissä liitetiedoissa ja joidenkin poikkeusten osalta tässä liitetiedossa. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on

emoyhtiön toimintavaluutta.

Kaikki tämän konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä luvut

eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista.

Vuonna 2023 voimaan tulleet uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni on soveltanut seuraavia 1.1.2023 voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja ja tulkintoja:

• Muutos standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: laadintaperiaatteet. Muutos edellyttää yrityksiä esittämään olennaiset

laadintaperiaatteensa sen sijaan, että ne esittäisivät merkittävät laadintaperiaatteensa. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2023.

Muutoksella oli vähäinen vaikutus laadintaperiaatteiden esittämiseen.

• Muutokset IAS 8 -standardiin Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet:

kirjanpidollisten arvioiden määritelmä. Muutokset sisältävät kirjanpidollisten arvioiden määritelmän ja muita sellaisia muutoksia

standardiin IAS 8, jotka auttavat yrityksiä erottamaan muutokset kirjanpidollisissa arvioissa muutoksista laadintaperiaatteissa.

Muutokset astuivat voimaan 1.1.2023. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

• Muutokset IAS 12 standardiin Tuloverot: yksittäisestä liiketoimesta johtuviin velkoihin ja saamisiin liittyvät laskennalliset verot.

Muutokset selventävät, miten yritysten tulee käsitellä liiketoimien, kuten vuokrasopimusten ja käytöstä poistamisesta johtuvien

velvoitteiden, laskennallisia veroja. Pääasiallinen muutos liittyy helpotukseen alkuperäisen kirjaamisen osalta, ja muutoksen

mukaisesti mainittua helpotusta ei sovelleta liiketoimiin, joissa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyvien

vähennyskelpoisten ja veronalaisten väliaikaisten erojen määrä on yhtä suuri. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2023.

Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

• Muutokset IAS 12 -standardiin Tuloverot: Pilari 2 -säännöt. Muutos sisältää 1) pakollisen väliaikaisen helpotuksen IAS 12

-standardiin, jonka myötä yritys ei kirjaa tai raportoi Pilari 2 -säädökseen liittyviä tietoja laskennallisista verosaamisista ja

-veloista, ja vaatimuksen raportoida helpotuksen soveltamisesta, 2) vaatimuksen esittää erikseen Pilari 2 -säädökseen liittyvät

tilikauden verokulut (tulot) ja 3) koskien ajanjaksoa, jolloin Pilari 2 -sääntelyä tai sen sisältöä pannaan täytäntöön, mutta jolloin

se ei ole vielä voimassa, vaatimuksen esittää tiedetyt tai kohtuudella arvioitavissa olevat tiedot Pilari 2

-säädöksen mukaisten tuloverojen kohdistumisesta yritykseen. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2023. Konserni on soveltanut

helpotusta ja antaa arvion Pilari 2 -säädöksen vaikutuksesta liitteessä 2.5 Tuloverot.

• Muilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai

julkaistaviin tietoihin.

Muutoksia segmenttiraportoinnissa

Stora Enson segmenttiraportointia muutettiin 1.1.2023 alkaen, koska Paper-divisioonan jäljellä olleita toimintoja myytiin ja

uudelleenjärjesteltiin. Paper-divisioona lakkautettiin 1.1.2023, eikä sitä enää raportoida erillisenä segmenttinä. Vuonna 2023

myydyt paperitehtaat (Maxau, Nymölla ja Hylte) raportoidaan yhdessä aiemmin myytyjen ja suljettujen yksiköiden kanssa osana

Muut-segmenttiä. Säilytetyt Langerbruggen ja Anjalan paperitehtaat raportoidaan osana Packaging Materials -divisioonaa.

Kehittyvien liiketoimintojen, kuten muotoonpuristettu kuitu (Formed Fiber), kiertotalouden ratkaisut (biokomposiitit) ja Selfly

Store, raportointi siirrettiin 1.1.2023 alkaen Packaging Solutions -divisioonasta segmenttiin Muut.

Vertailutiedot on oikaistu uuden raportointirakenteen mukaisesti. Raportoitavat segmentit ovat 1.1.2023 alkaen: Packaging

Materials, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest ja Muut-segmentti.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Määräysvalta

toteutuu kun:

• konsernilla on valta sijoituskohteessa,

• konserni altistuu muuttuville tuotoille tai sillä on oikeus muuttuviin tuottoihin osallisuutensa perusteella sijoituskohteessa ja

• konsernilla on kyky käyttää valtaansa tuottoihinsa vaikuttaakseen.

Jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että edellä mainituissa kolmessa määräysvaltaelementissä on tapahtunut muutoksia,

konserni arvioi määräysvaltansa sijoituskohteessa uudelleen. Yritysostot kirjataan hankintamenetelmällä siten, että ostettu yritys

yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan


		36

myytävä yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään. Tytäryhtiöt ja yhteiset

toiminnot on esitetty liitteessä 6.2 Konserniyhtiöt.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako

eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laatimisperiaatteet

muutetaan tarvittaessa Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi.

Osakkuusyhtiöt, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen

pääomaosuusmenetelmällä. Nämä yritykset ovat sijoituksia, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei

määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua yhtiön taloudelliseen ja operatiiviseen päätöksentekoon

ilman määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon. Lisätietoa esitetään liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt.

Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun

kyseessä olevaa toimintaa koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien osapuolten yksimielisen hyväksynnän. Yhteiset

toiminnot ovat yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin

varoihin ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyitä, jossa kumppaneilla, joilla on yhteinen

määräysvalta järjestelyyn, on oikeuksia järjestelyyn liittyvään nettovarallisuuteen.

Konsernilla on kaksi yhteistä toimintoa: Veracel ja Montes del Plata. Stora Enson omistusosuus molemmissa yhtiöissä on

50 %. Yhteiset toiminnot perustuvat osakassopimuksiin, jotka antavat Stora Ensolle oikeuden osuuteen tuotoista ja saattavat

konsernin välillisesti vastuuseen veloista, sillä konsernin kyky maksaa sellusta vaikuttaa velkojen rahoitukseen. Yhteisen

toiminnon osapuolena konserni kirjaa oman osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista, kuluista ja kassavirroista.

Osuus määritellään kunkin yhteisen toiminnon osapuolen oikeutena varoihin ja velvoitteisiin velkojen osalta.

• Veracel on Stora Enson ja Suzanon yhteisomistuksessa oleva Brasiliassa sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa 1,2 milj. tonnia

valkaistua eukalyptussellua vuodessa. Molemmilla omistajilla on oikeus puoleen tehtaan tuotannosta. Eukalyptus hankitaan

pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan tuotanto käynnistyi vuonna 2005.

• Montes del Plata on Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa oleva Uruguayssa sijaitseva yhtiö. Montes del Platan

sellutehtaan vuotuinen kapasiteetti on 1,4 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua. Stora Enson osuus, 0,7 milj. tonnia,

myydään kokonaisuudessaan markkinaselluksi. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan tuotanto

käynnistyi vuonna 2014.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuina välillisillä veroilla, myynnin

oikaisuerillä ja suojauksen tuloksella valuuttamääräisen myynnin osalta. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä,

kun tuotteen tai palvelun määräysvalta siirtyy asiakkaalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen.

Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.

Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin

julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:

• D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet ostajalle sovittuun paikkaan valitun säännön mukaisesti.

Tällöin myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle.

• C-lausekkeet, joiden mukaan konserni järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä maksaa tietyt muut

kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen

mukaisesti. Myynti katsotaan toteutuneeksi, kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan

kuljettamista varten.

• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen

ostajan palkkaamalle kuljettajalle sovittuun paikkaan.

Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän ennakkotuoton vaikutus on laskettu ja

oikaistu. Stora Enson liikevaihto koostuu pääosin tuotteiden myynnistä, ja tuotto kirjataan tyypillisesti silloin, kun Stora Enso

siirtää näiden tuotteiden määräysvallan asiakkaalle. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Lisätietoja

Stora Enson päätoiminnoista, joista konserni luo tuottonsa ja joiden mukaan liikevaihto eritellään, esitellään liitteessä 2.1 Tiedot

segmenteittäin.

Muut kuin euromääräiset liiketoimet

Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan toteutumispäivän kurssiin. Kunkin kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset

saamiset ja velat arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien valuuttakurssierot esitetään vastaavilla

tuloslaskelmariveillä liikevoitossa ja rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssierot esitetään nettomääräisinä rahoitustuotoissa ja

-kuluissa, paitsi silloin, kun ne täyttävät rahavirtasuojausten, nettoinvestointien suojauksen tai nettoinvestointilainojen kriteerit ja

kirjataan omaan pääomaan. Ei-monetaaristen rahoitusvarojen, kuten oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypään arvoon

arvostaminen muiden laajan tuloksen erien kautta, muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.

Raportointivaluutan muunto

Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin

raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssin mukaan. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän

kurssin mukaan. Konserni altistuu valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa ulkomaisissa

yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuusyhtiöihin tehtyjen

nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan

suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. Lisätietoja esitetään liitteessä 5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman

pääoman suojaus.

Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2023

• Muutos standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: esitettävät tiedot kovenantteja sisältävistä pitkäaikaisista lainoista.

Standardin IAS 1 mukaan yhtiön on luokiteltava lainat pitkäaikaisiksi vain, jos yhtiö voi välttyä lainan takaisinmaksulta


		37

raportointipäivää seuraavan 12 kuukauden ajan. Yhtiön kykyyn tehdä näin sovelletaan kuitenkin usein kovenanttiehtoja.

Muutokset tarkentavat, että kovenanteilla, joita on noudatettava raportointipäivän jälkeen, ei ole vaikutusta lainan luokitteluun

lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Sen sijaan muutoksen myötä yhtiön on esitettävä tiedot tällaisista kovenanteista

tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2024. Konserni arvioi näiden muutosten vaikutusta, jonka se ei

odota olevan merkittävä.

• Muutos standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset tarkentavat

kriteeriä, jonka perusteella velka luokitellaan pitkäaikaiseksi. Muutokset tarkentavat, että yhteisön oikeuden lykätä

takaisinmaksua on oltava olemassa raportointikauden lopussa ja että luokitteluun eivät vaikuta johdon aikomukset tai

odotukset siitä, tuleeko yhtiö käyttämään oikeuttaan lykätä takaisinmaksua. Ne myös tarkentavat, miten lainaehdot vaikuttavat

luokitteluun, ja selkeyttävät vaatimuksia, jotka koskevat sellaisten velkojen luokittelua, jotka yhteisö tulee maksamaan tai

saattaa maksaa takaisin laskemalla liikkeeseen omia oman pääoman ehtoisia sijoituksiaan. Muutokset astuvat voimaan

1.1.2024. Konserni arvioi tämän muutoksen vaikutusta, jonka se ei odota olevan merkittävä.

• Muutokset IFRS 16 -standardiin Vuokrasopimukset: vuokrasopimusvelat myynnissä ja takaisinvuokrauksessa. Muutos vaatii

myyjä-vuokralle ottajaa arvostamaan myöhemmin takaisivuokrauksesta syntyvät vuokrasopimusvelat tavalla, jossa ei kirjata

mitään osaa voitosta tai tappiosta, joka liittyy myyjä-vuokralle ottajan käyttöoikeuteen. Uudet vaatimukset eivät estä myyjä-

vuokralle ottajaa kirjaamasta tulokseen voittoa tai tappiota, joka liittyy vuokrasopimuksen osittaiseen tai täydelliseen

päättymiseen. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2024. Konserni ei odota, että tällä muutoksella olisi merkittävää vaikutusta.

• Ei julkaistuja muita standardeja, standardimuutoksia tai tulkintoja, joilla uskottaisiin olevan merkittävää vaikutusta

konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.

Tulevat standardimuutokset, jotka eivät olleet voimassa eivätkä EU:n hyväksymiä vielä vuonna 2023

• Muutokset standardeihin IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit. Julkaistavat tiedot: Toimitusketjujen

rahoitusjärjestelyt. Muutokset vaativat yrityksiä lisäämään raportointivaatimuksia ja nykyisiin raportointivaatimuksiin ’tietoja’,

jotka pyytävät yrityksiä antamaan laadullisia ja määrällisiä tietoja toimitusketjujen rahoitusjärjestelyistä. Muutokset astuvat

voimaan 1.1.2024. Konserni osallistuu toimitusketjun rahoitukseen ja arvioi parhaillaan muutoksen vaikutusta. Konserni

odottaa, että muutoksella tulee lisäämään raportointia konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

• Muutokset standardiin IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset: Vaihdettavuuden puute. Muutoksessa ohjeistetaan

tarkentamaan, milloin valuutta on vaihdettavissa, ja miten vaihtokurssi määritetään silloin, kun se ei ole. Muutokset astuvat

voimaan 1.1.2025. Konserni ei odota muutoksella olevan merkittävää vaikutusta.

• Muilla julkaistuilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei uskota olevan merkittävää vaikutusta

konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.

1.2 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön periaatteiden mukaisesti, yhtiön johdolta edellytetään

arvioita, harkintaa ja oletuksia. Ne vaikuttavat taseessa raportointiajankohtana esitettäviin varoihin ja velkoihin, ehdollisten

varojen ja velkojen esittämiseen sekä tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Näillä arvioilla, harkinnalla ja oletuksilla saattaa

olla merkittävä vaikutus konsernitilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin

oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia ja heijastavat johdon parhaita arvioita. Todellinen tulos ja ajoitus voivat poiketa

arvioista. Arvioita, harkintaa ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään, mikäli olosuhteet muuttuvat, tai uusien tietojen

myötä. Alla esitetyt erät edustavat aiheita, joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuutta tai jotka vaativat eniten harkintaa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena

raportointiajankohtana mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee,

omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään ja sitä verrataan sen kirjanpitoarvoon. Omaisuuserän kerrytettävissä

olevaksi rahamääräksi arvioidaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käyttöarvo lasketaan diskontatun

rahavirran menetelmällä, joka on herkkä diskonttauskoron sekä odotettujen tulevien rahavirtojen muutoksille. Lisätietoja

arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista on liitteessä 2.3 Poistot ja arvonalentumiset.

Yhtiön johto uskoo, että määritetyt arvot ja taloudelliset vaikutusajat sekä taustalla olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja,

vaikka erilaiset oletukset ja taloudelliset vaikutusajat saattavat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Yrityskaupan

yhteydessä käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä

arvoja ja avustamaan niiden taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä.

Liikearvo

Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai niiden ryhmälle allokoitu liikearvo testataan vähintään kerran vuodessa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä

korkeampi käyttöarvo (diskontattujen rahavirtojen menetelmä). Arvonalentuminen kirjataan, mikäli kirjanpitoarvo on suurempi

kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Diskontattujen rahavirtojen menetelmässä käytetään arvioita tulevista rahavirroista

jokaisessa rahavirtaa tuottavan yksikön tai niiden ryhmän raportointiyksikössä. Menetelmä sisältää muun muassa arvioita

tulevista hinnoista, tuotantotasoista, kustannuksista, markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta, investoinneista sekä oletuksen

keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta. Käytetty diskonttokorko vastaa parasta arviota keskimääräisestä

painotetusta pääomakustannuksesta.

Konserni on määritellyt vaihteluille herkimmät arviot ja oletukset, joiden muutokset voivat vaikuttaa olennaisesti

omaisuuserien, mukaan lukien liikearvon, arvostamiseen ja täten johtaa arvonalentumiseen. Arviot ja oletukset koskevat

odotettuja myyntihintoja, operatiivisia kustannuksia ja diskonttokorkoa. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä

tärkeimmistä oletuksista esitetään liitteessä 2.3 Poistot ja arvonalentumiset.


		38

Vuokrasopimukset

Arvioidessaan sopimuskautta ja sitä, sisältyykö siihen jatko- tai uusimisoptioita, konserni huomioi kaikki aiheelliset tosiasiat,

olosuhteet ja kannustimet, joilla voi olla vaikutus arvioon. Sopimuskauteen sisällytetään jatko- tai uusimisoptioita vain siinä

tapauksessa, että Stora Enso on kohtuullisen varma siitä, että se tulee hyödyntämään kyseistä optiota. Konserni suorittaa

uudelleenarvioinnin esimerkiksi olosuhteiden muuttuessa, saadessaan uutta tietoa tai sellaisen merkittävän tapahtuman

tapauksessa, johon vuokralle ottaja voi vaikuttaa ja jolla voi olla vaikutus arvioon. Lisätietoa käyttöoikeusomaisuuseristä

esitetään liitteessä 4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusveloista liitteessä

5.3 Korolliset varat ja velat.

Biologiset hyödykkeet

Konsernilla on biologisia hyödykkeitä tytäryhtiöissä, yhteisissä toiminnoissa ja osakkuusyhtiössä. Biologiset hyödykkeet, kuten

kasvava puusto, arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Biologisten hyödykkeiden käypä

arvo lasketaan jatkuvien toimintojen diskontattujen rahavirtojen pohjalta, perustuen kestävään metsänhoitoon ja huomioiden

yhden syklin kasvupotentiaali. Diskontattuja rahavirtoja varten tarvitaan kasvua, puunkorjuuta, myyntihintaa, kustannuksia ja

diskonttokorkoa koskevia arvioita. Biologisten hyödykkeiden käypää arvoa määrittäessään, yhtiön johdon tulee tehdä arvioita

tulevista hintatasoista sekä myynti- ja kustannusnäkymistä. Metsää on myös analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida

korjattavissa olevan puun määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti.

Lisätietoja Pohjoismaissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostukseen sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään

seuraavassa luvussa ja lisätietoja pohjoismaisista sekä puuviljelmiin liittyvästä metsäomaisuudesta esitetään liitteessä 4.2

Metsäomaisuus.

Pohjoismaissa sijaitseva metsäomaisuus

Pohjoismaissa sijaitseva metsäomaisuuden käypä arvo määritetään markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka

perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Eri alueiden väliset markkinahinnat

vaihtelevat merkittävästi, ja arvostuksessa käytettävien markkinatransaktioiden kannalta oleellisten alueiden määrittely sisältää

harkintaa. Metsäomaisuuden arvostus perustuu markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin kauppatietoihin ja

hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä

tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi määriteltyjen transaktioiden poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan

metsäomaisuuden sijainti, hintataso ja kasvavan puuston volyymi. Muutoksilla transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston

volyymikehityksellä on vaikutus metsäomaisuuden arvoon. Stora Enso soveltaa painotettuja kolmivuotisia keskimääräisiä

markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan sisältävän riittävän määrän transaktioita ja arvioidaan edustavan markkinaolosuhteita

raportointipäivänä.

Metsäomaisuuden arvo kohdistetaan biologisiin hyödykkeisiin ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän

arvon kohdistaminen perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien nettorahavirtojen erilliset

nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla

markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa biologisista hyödykkeistä ja metsämaasta muodostuvan koko

metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Kunkin komponentin nettorahavirrat sisältävät arviot tulevista korjuuvolyymeista,

myyntihintojen tasosta ja kulujen kehityksestä. Tarkempia tietoja esitetään liitteessä 4.2 Metsäomaisuus.

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista,

sovelletaan muita arvostusmenetelmiä, kuten diskontatun rahavirran menetelmää, transaktiokertoimia, Black-Scholes-mallia tai

Gordonin mallia. Tärkeimpiä arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja volatiliteetti. Näitä tekijöitä

koskevien oletusten muutokset voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien raportoituun käypään arvoon. Sijoitukset

noteeraamattomien yritysten, kuten Pohjolan Voima Oyj:n (PVO), vieraan pääoman ehtoisiin ja oman pääoman ehtoisiin

instrumentteihin muodostavat merkittävän osan konsernin varoista, ja ne edellyttävät johdolta arvioita. Näitä on käsitelty

tarkemmin liitteissä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja 5.1 Rahoitusriskien hallinta.

Tuloverot

Verosaamisia ja -velkoja tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja kirjanpitoarvoa oikaistaan tarvittaessa. Laskennallisia verosaamisia

kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan,

riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista. Johdon arvion mukaan tulevia

veroseuraamuksia varten on tehty riittävät varaukset ajankohtaisten tietojen, olosuhteiden ja verolainsäädännön perusteella.

Mikäli veroasemaan liittyvät seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi

olla merkittävä vaikutus konsernitilinpäätöksessä raportoituihin lukuihin. Katso tarkempia tietoja liitteestä 2.5 Tuloverot.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista. Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä

oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita. Oletuksiin sisältyvät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja oletettu

elinikä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset

kuitenkin poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien mahdollisten muutosten vaikutus

kirjataan suoraan omaan pääomaan ja esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Liitteessä 3.3 Työsuhteen päättymisen

jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet on tarkempia tietoja eläkevastuulaskelmissa käytetyistä oletuksista.

Varaukset

Konserni on kirjannut varauksia tiedossa oleville ympäristö-, uudelleenjärjestely- ja muille velvoitteille, joihin liittyy lakisääteisiä tai

tosiasiallisia velvoitteita aikaisempien tapahtumien seurauksena. Varauksina kirjatut määrät perustuvat johdon parhaaseen

arvioon velvoitteen hoitamisen edellyttämistä kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja määrästä ei ole täyttä


		39

varmuutta, joten toteutuneet kustannukset voivat poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Varausten kirjanpitoarvoa

tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustannusarvioissa, sääntelyssä, sovellettavissa tekniikoissa ja

olosuhteissa tapahtuneet muutokset. Tarkempia tietoja on liitteessä 4.9 Varaukset.

2 Taloudellinen tulos

2.1 Tiedot segmenteittäin

Laadintaperiaatteet

Stora Enson raportoitavia segmenttejä ovat Packaging Materials-, Packaging Solutions-, Biomaterials-, Wood Products- ja Forest-divisioonat sekä

Muut-segmentti. Toimintasegmentit heijastavat konsernin hallintorakennetta ja tapaa, jolla Stora Enson toimitusjohtaja, joka on vastuussa

resurssien allokoinnista sekä toimintasegmenttien suorituksen arvioinnista, tarkastelee säännöllisesti taloudellisia tietoja. Kustannukset, tuotot,

varat ja velat kohdistetaan toimintasegmenteille johdonmukaisesti. Toimintasegmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne

eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Raportoitavien segmenttien toiminnot ovat:

Packaging Materials

Packaging Materials -divisioona on maailmanlaajuinen johtaja ja asiantuntija kierrätettävien pakkausten alalla, ja se tarjoaa

ensiluokkaisia pakkausmateriaaleja, jotka perustuvat neitseelliseen ja kierrätettyyn kuituun. Stora Enso auttaa asiakkaitaan

korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla elintarvike-, juoma- ja

kuljetuspakkauksissa. Divisioonalla on laaja valikoima pohjakartonkeja ja barrier-päällysteitä.

Packaging Solutions

Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy korkealaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja -palveluita. Stora Enson

pakkausratkaisuja käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten tuoretuotteissa, vähittäis- ja verkkokaupassa sekä

teollisuudessa. Divisioona tarjoaa asiakkailleen myös suunnittelu- ja vastuullisuuspalveluita ja tukee näin materiaalien käytön ja

logistiikan optimointia ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Biomaterials

Biomaterials-divisioonan liiketoimintamahdollisuudet perustuvat vahvasti tarpeeseen korvata fossiilipohjaisia ja muita

uusiutumattomia materiaaleja. Stora Enso hyödyntää kaikki puun jakeet kehittääkseen uusia biopohjaisia ratkaisuja erilaisiin

tuotesovelluksiin. Divisioonan pitkän aikavälin kasvu perustuu uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin, kun taas sellu on edelleen

divisioonan liiketoiminnan perusta.

Wood Products

Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahatavaran valmistaja ja yksi johtavista maailmanlaajuista rakennusteollisuutta

palvelevista vastuullisten puupohjaisten ratkaisujen tuottajista. Divisioona tarjoaa myös ikkuna- ja ovikomponentteja sekä

tuotannon sivuvirroista valmistettuja tuotteita, kuten pellettejä lämmittämiseen.

Forest

Forest-divisioona vastaa puunhankinnasta Stora Enson Pohjoismaiden ja Baltian toiminnoille ja yritysasiakkaille. Se myös

hallinnoi konsernin metsäomaisuutta Ruotsissa ja 41 prosentin omistusosuutta Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat valtaosin

Suomessa. Divisioonan toiminnot perustuvat kestävään metsänhoitoon suunnittelusta ja logistiikasta puunkorjuuseen ja metsän

uudistukseen.

Muut

Muut-segmentti sisältää myydyt paperiyksiköt myyntiprosessien loppuunsaattamiseen asti, uusien liiketoimintojen (mukaan

lukien Formed Fiber ja Selfly Stores) raportoinnin, Stora Enson omistusosuuden energiayhtiö Pohjolan Voimasta (PVO) sekä

konsernin jaetut palvelut ja hallinnon.

Lue lisää segmenttiraportoinnin muutoksista vuonna 2023 liitteessä 1.1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Vertailuluvut vuodelta

2022 on oikaistu.


		40

Toimintasegmentit 2023


Milj. euroa	Packaging Materials	Packaging Solutions	Biomaterials	Wood Products	Forest	Muut	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	4 362	1 066	1 363	1 453	989	162	0	9 396
Sisäinen liikevaihto	195	11	223	127	1 501	801	-2 859	0
Liikevaihto yhteensä	4 557	1 077	1 587	1 580	2 490	964	-2 859	9 396

Tuotteiden myynti								9 317
Palvelujen myynti								79
Liikevaihto yhteensä								9 396

Liiketulos	-642	17	-81	-86	461	-41	49	-322
Nettorahoituskulut								-173
Tuloverot								64
Tilikauden tulos								-431

Operatiiviset varat	3 562	1 223	2 772	855	7 906	1 189	-371	17 136
Verosaamiset								166
Korolliset saamiset								2 613
Myytävänä olevat omaisuuserät								839
Varat yhteensä								20 754

Operatiiviset velat	1 059	195	321	238	549	505	-358	2 508
Verovelat								1 478
Korolliset velat								5 209
Myytävänä oleviin omaosuuseriin liittyvät velat								671
Velat yhteensä								9 865

Muut erät
Poistot/arvonalentumiset/ arvonalentumisten peruutukset	-805	-74	-297	-67	-21	-38	0	-1 303
Investoinnit	636	161	162	51	29	15	0	1 054
Operatiivinen pääoma1	3 243	1 028	2 451	617	7 358	684	-13	15 368
Henkilöstö keskimäärin	7 269	4 389	2 196	4 079	1 434	1 455	0	20 822

1 Sisältää myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat


		41

Toimintasegmentit 2022


Milj. euroa	Packaging Materials	Packaging Solutions	Biomaterials	Wood Products	Forest	Muut	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	5 257	704	1 798	2 058	848	1 014	0	11 680
Sisäinen liikevaihto	239	23	382	137	1 671	1 136	-3 589	0
Liikevaihto yhteensä	5 496	727	2 180	2 195	2 519	2 150	-3 589	11 680

Tuotteiden myynti								11 521
Palvelujen myynti								159
Liikevaihto yhteensä								11 680

Liiketulos	653	-81	668	253	523	36	-42	2 009
Nettorahoituskulut								-151
Tuloverot								-322
Tilikauden tulos								1 536

Operatiiviset varat	4 792	351	3 095	998	7 481	1 924	-440	18 201
Verosaamiset								85
Korolliset saamiset								2 122
Myytävänä olevat omaisuuserät								514
Varat yhteensä								20 922

Operatiiviset velat	1 265	146	299	280	518	574	-377	2 704
Verovelat								1 507
Korolliset velat								3 972
Myytävänä oleviin omaosuuseriin liittyvät velat								237
Velat yhteensä								8 419

Muut erät
Poistot/arvonalentumiset/ arvonalentumisten peruutukset	-287	-62	-110	-59	-50	-67	0	-635
Investoinnit	363	36	121	87	35	59	0	701
Operatiivinen pääoma1	3 527	205	2 796	718	6 963	1 660	-63	15 806
Henkilöstö keskimäärin	7 113	3 865	2 135	4 445	1 412	2 822	0	21 790
1 Sisältää myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat Vertailuluvut on oikaistu 29.3.2023 julkaistussa tiedotteessa kuvatulla tavalla.

Maantieteelliset tiedot


	Ulkoinen liikevaihto kohdemaan mukaan		Pitkäaikaiset varat maittain1		Investoinnit maittain2
Milj. euroa	2023	2022	2023	2022	2023	2022
Itävalta	347	450	134	128	15	16
Baltian maat	271	377	66	74	9	12
Tšekki	189	231	193	198	8	41
Suomi	664	759	2 872	2 729	587	311
Ranska	299	449	2	2	0	0
Saksa	862	1 208	34	53	9	10
Italia	453	650	0	0	1	0
Alankomaat	597	317	797	9	131	7
Puola	511	733	407	379	30	35
Ruotsi	1 111	1 071	7 127	6 837	174	173
Iso-Britannia	344	444	8	0	0	0
Muu Eurooppa	901	1 245	126	135	12	16
Eurooppa yhteensä	6 548	7 934	11 767	10 543	975	623
Kiina (ml. Hongkong)	991	1 125	43	1 044	15	25
Japani	242	417	0	0	0	0
Uruguay	33	31	1 543	1 580	35	31
Yhdysvallat	302	397	0	32	0	0
Muut maat	1 279	1 776	316	282	29	22
Yhteensä	9 396	11 680	13 669	13 481	1 054	701
1 Pitkäaikaiset varat lukuun ottamatta myytävänä olevia omaisuuseriä, rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. 2 Ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin

2.2 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Laadintaperiaatteet

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenot

kirjataan niin ikään kuluksi toteutumishetkellä, jos ne eivät täytä kriteereitä, joiden perusteella ne voidaan kirjata aineettomiksi hyödykkeiksi IAS 38


		42

-standardin mukaisesti, missä tapauksessa ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja poistetaan niiden arvioituna taloudellisena

vaikutusaikanaan.

Saadut valtionavustukset

Aineellisten hyödykkeiden ostoon liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno aktivoidaan

taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kustannus syntyy.

Ympäristösertifikaatit

Stora Enso on mukana vihreän energian tuotanto-ohjelmassa, jossa tietyille Euroopassa toimiville tehtaille myönnetään ympäristösertifikaatteja

tuotettujen vihreän energian megawattituntien perusteella. Saadut ympäristösertifikaatit arvostetaan myöntämispäivän markkinahintaan ja

kirjataan ainoastaan taseeseen. Näin ollen, markkinahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta ja tuotto kirjataan ainoastaan sertifikaattien

myyntien yhteydessä.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut


Milj. euroa	2023	2022
Liiketoiminnan muut tuotot
Allokoidut päästöoikeudet ja myyntivoitot	145	177
Ympäristösertifikaattien myynti	12	10
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	44	4
Konserniyritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot	52	18
Noteeraamattomien osakkeiden osingot ja myyntivoitot	1	1
Vakuutuskorvaukset	8	10
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus	0	5
Saadut valtionavustukset	40	16
Muut1	76	85
Yhteensä	378	326

1 Sisältää vuokratuotot, muiden kuin suojauslaskennan kohteena olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset ja muut erät. Johdannaisia käsitellään tarkemmin liitteessä 5.4

Johdannaiset.


Milj. euroa	2023	2022
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrasopimuskulut	43	40
Luottotappiot, netotettuina peruutuksilla	9	13
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	4	0
Konserniyritysten ja liiketoimintojen myyntitappiot	19	26
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus	56	52
Varausten muutokset tuloslaskelmassa	94	31
Muut 1	414	431
Yhteensä	638	594
1 Sisältää kuluja liittyen muun muassa konsultointiin ja muihin palveluihin, IT ja tietoliikenteeseen, kiinteistöihin ja hallintoon, tilintarkastukseen, koulutukseen, matkustamiseen, vakuutuksiin, sakkoihin ja operatiivisiin velkoihin liittyviin valuuttakurssieroihin.

Materiaalit ja palvelut	2023	2022
Päästöoikeuksien käyttö	82	112

Konserni kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin 145 (177) milj. euroa päästöoikeuksista. Myydyistä päästöoikeuksista saadut tulot

olivat yhteensä 75 (59) milj. euroa. Materiaaleihin ja palveluihin kirjattiin 82 (112) milj. euron kulu, joka liittyy tuotannon

hiilidioksidipäästöjen kustannukseen. Lisätietoa päästöoikeuksista esitetään liitteessä 4.5 Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset

varat. Ympäristösertifikaattien myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 12 (10) milj. euroa.

Vuokrasopimuskulut sisältävät lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja 12 (12) milj. euroa, vähäisiä omaisuuseriä

koskevia vuokrasopimuksia 26 (21) milj. euroa ja muuttuvia vuokria 2 (2) milj. euroa, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan

arvoon. Vuokrasopimuskulut sisältävät myös vuokrasopimuksiin sisältyviä palvelumaksuja, joita ei sisällytetä

vuokrasopimusvelan arvoon.

Vuonna 2023 kirjattiin 98 (89) milj. euroa tutkimus- ja kehityskuluja.

Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut


Milj. euroa	2023	2022
Tilintarkastuspalkkiot	4	4
Palkkiot oheispalveluista	0	0
Palkkiot veropalveluista	0	0
Muut palkkiot	0	0
Yhteensä	5	4

Konsernin tilintarkastus- ja neuvontapalkkiot päävastuulliselle tilintarkastajalle PwC:lle olivat 5 (4) milj. euroa.

Tilintarkastuspalkkiot liittyvät tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai siihen läheisesti liittyviin tavanomaisiin

palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista liittyvät varmennuspalveluihin ja muihin palveluihin, jotka liittyvät

kohtuudella tilintarkastuksen tai tilinpäätöksen läpikäynnin suorittamiseen.


		43

2.3 Poistot ja arvonalentumiset

Laadintaperiaatteet

Poistot ja arvonalentumiset

Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on tarkoituksensa mukaisessa paikassa ja toimintavalmiudessa. Poistot lopetetaan, kun omaisuuserästä

luovutaan tai kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Poistoja ei lopeteta, mikäli omaisuuserälle ei väliaikaisesti ole käyttöä. Aineellisten ja

aineettomien omaisuuserien hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoin taloudellisena käyttöaikanaan. Omaisuuserien taloudelliset käyttöajat

tarkistetaan vuosittain. Mikäli omaisuuserästä luovutaan alle sen kirjanpitoarvon, myyntitappio kirjataan arvonalennuksena kuluksi sille kaudelle,

jolla luotettava arvio myyntitappiosta on saatavilla, viimeistään kun sitova myyntisopimus allekirjoitetaan. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan

tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden

loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on aikaisempi.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen

arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvoa testataan vuosittain. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän

kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi käypä arvo vähennettynä myyntikuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos

kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut

muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon kuin taseessa olisi ollut, jos

arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei kuitenkaan peruta.

Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille sekä käyttöoikeusomaisuuserille tehdään arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla,

kun taas liikearvon yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai yksiköiden ryhmässä matalimmalla tasolla, jolla

ryhmän liikearvoa seurataan konsernin sisäisessä johtamisessa.

Poistot ja arvonalentumiset


Milj. euroa	2023	2022
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	41	24
Rakennukset ja rakennelmat	76	81
Koneet ja kalusto	349	371
Käyttöoikeusomaisuuserät	59	50
Muut aineelliset hyödykkeet	8	8
Yhteensä	533	533
Arvonalentumiset
Liikearvo	85	11
Aineettomat hyödykkeet	24	1
Rakennukset ja rakennelmat	134	25
Koneet ja kalusto	494	75
Käyttöoikeusomaisuuserät	33	0
Muut aineelliset hyödykkeet	6	2
Yhteensä	776	114
Arvonalentumisen peruutus
Koneet ja kalusto	-6	-7
Yhteensä	-6	-7
Myyntivoitot/-tappiot
Voitot omaisuuserien myynnistä	0	-10
Tappiot omaisuuserien myynnistä	0	4
Yhteensä	0	-5
Poistot ja arvonalentumiset	1 303	635

Arvonalentumistestaus

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty niin, että se on käypä arvo vähennettynä

myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvon laskenta perustuu hallituksen ja ylemmän johdon

hyväksymiin talousarvioissa oleviin rahavirtaennusteisiin. Veroja edeltävien diskonttokorkojen laskennassa kutakin

rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon rahavirtayksikön toimintaympäristö sekä sen maan verotus ja riskiprofiili, missä

rahavirta syntyy. Liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa taulukossa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa

käytettävät veroja edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään muiden aineettomien ja aineellisten

hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistestauksessa.

Seuraavia oletuksia käytettiin laskettaessa kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvoa:

• arviot myyntihinnoista perustuvat sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden analyyseihin

• rahavirrat ja diskonttokorot ovat määritelty nimellismääräisinä

• nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana

• liikearvon testauksessa käytettiin viiden vuoden ajanjaksoa, jonka jälkeinen ikuisuusarvo perustuu inflaatioperusteiseen

kasvuun

• aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien testauksessa ajanjakso oli hyödykkeen jäljellä

oleva taloudellinen vaikutusaika.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset

Aineellisten hyödykkeiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumisia kirjattiin

vuonna 2023 yhteensä 691 (103) milj. euroa, joka aiheutui pääasiassa liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä, konserniyhtiöiden

myynnistä ja ennusteista, joiden mukaan näkymät ovat heikommat kuin aiemmin arvioitiin.

Vuonna 2023 arvonalentumiset liittyivät pääasiassa Biomaterials- ja Packaging Materials -divisiooniin. Biomaterials-

divisioonan 146 milj. euron arvonalentumiset koskivat rahavirtaa tuottavaa Nordic Mills -yksikköä ja liittyvät pääasiassa Sunilan


		44

tehtaan selluntuotannon lopettamiseen sekä Uimaharjun tehtaaseen johtuen ennustetuista heikommista näkymistä verrattuna

aiempaan arvioon. Packaging Materials -divisioonan 490 milj. euron arvonalentumiset koskivat pääasiassa rahavirtaa tuottavaa

Containerboard Oulu -yksikköä, 228 milj, euroa, johtuen ennustetuista heikommista näkymistä verrattuna aiempaan arvioon, ja

Consumer Board China -yksikköä, 202 milj. euroa, liittyen yksikön mahdolliseen myyntiin ja perustuen käypään arvoon

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla, sekä 42 milj. euroa liittyen De Hoopin rahaa tuottavan yksikön sulkemiseen

Alankomaissa.

Vuonna 2022 arvonalentumiset liittyivät lähinnä konserniyhtiöiden myyntiin Venäjällä ja tehdasmyynteihin Paper-

divisioonassa. Venäjää koskevia arvonalentumisia kirjattiin 75 milj. euroa ja ne koskivat Wood Products -divisioonan Venäjän ja

Baltian, Packaging Solutions -divisioonan Corrugated Nordics- ja CEE- sekä Forest Operations -rahavirtaa tuottavia yksiköitä.

Paper-divisioonaan liittyen arvonalentumisia kirjattiin 22 milj. euroa ja ne koskivat News- ja Office -rahavirtaa tuottavia yksiköitä.

Myyntien seurauksena rahavirtaa tuottavat Wood Products Baltic- ja Russia-yksiköt eivät ole enää itsenäisiä rahavirtaa tuottavia

yksiköitä. Vuonna 2023 toteutettujen segmenttimuutosten takia Paper-divisioonaan ennen kuuluneet rahavirtaa tuottavat News-

ja Office-yksiköt raportoidaan osana Muut-segmenttiä.

Liikearvon alentumiset

Vuonna 2023 rahavirtaa tuottavassa yksikössä Anjala kirjattiin 28 milj. euron liikearvon alentuminen, ja De Hoop -rahavirtaa

tuottavassa yksikössä 13 milj. euroa, jotka olivat pääasiassa Packaging Materials -divisioonan uudelleenjärjestelyjen seurausta.

Lisäksi Biomaterials-divisioonan Nordic Mills -rahavirtaa tuottavassa yksikössä kirjattiin 44 milj. euron liikearvon

arvonalentuminen johtuen ennustetuista heikommista näkymistä verrattuna aiempaan arvioon.

Rahavirtaa tuottavissa News- ja Office-yksiköissä kirjattiin 11 milj. euron liikearvon alentuminen vuonna 2022 Paper-

divisioonassa tehtyjen myyntien seurauksena. Vuonna 2023 toteutettujen segmenttimuutosten takia Paper-divisioonaan aiemmin

kuuluneet rahavirtaa tuottavat News- ja Office-yksiköt raportoidaan osana Muut-segmenttiä.

Olennaisimmat liikearvoa sisältävät rahavirtaa tuottavat yksiköt


	2023		2022
Milj. euroa	Liikearvo vuoden lopussa 1	Veroja edeltävä diskonttokorko	Liikearvo vuoden lopussa	Veroja edeltävä diskonttokorko
Packaging Solutions - Western Europe	277	9,3 %	0	—
Wood Products - Southern Europe	110	11,8 %	111	9,9 %
Biomaterials - Nordic Mills	0	10,1 %	45	8,2 %
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt1	119		88
Yhteensä	505		244

1 Liikearvo pois lukien myytävänä olevat omaisuuserät

Käyttöarvon (value in use) laskelma on erittäin herkkä diskonttokoron, myyntihintojen ja kustannusten muutoksille.

Herkkyysanalyysillä laskettiin määrät, joilla keskeiselle oletukselle käytetyn arvon pitää muuttua, jotta yksikön kerrytettävissä

oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo, niissä konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, joissa mahdollinen

muutos keskeiseen oletukseen saattaisi johtaa arvonalentumisen kirjaamiseen. Mikään jokseenkin mahdollinen muutos

laskennan keskeisissä oletuksissa ei johtaisi arvonalentumisen kirjaamiseen 2023.

Yhteenveto arvonalentumisista ja arvonalentumisten peruutuksista divisioonittain


Milj. euroa	2023	2022
Packaging Materials	530	0
Packaging Solutions	5	36
Biomaterials	190	0
Wood Products	20	10
Forest	1	31
Muut	23	28
Yhteensä (arvonalentuminen + / arvonalentumisen peruutus -)	770	107

2.4 Rahoituserät

Laadintaperiaatteet

Nettorahoituserät muodostuvat nettokorkokuluista, kurssieroista sekä muista rahoitustuotoista ja -kuluista jotka aiheutuvat lähinnä korollisista

varoista ja veloista.


		45

Rahoitustuotot ja -kulut


Milj. euroa	2023	2022
Rahoituserät tuloslaskelmassa
Rahoitustuotot	91	40
Rahoituskulut	-264	-191
Yhteensä	-173	-151

Jaottelu
Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista	-167	-96
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien tehokkaiden suojausten korkokomponentti	9	-12
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-23	-17
Aktivoidut korot	7	0
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista ja saamisista	61	20
Korkokulut, netto	-113	-105

Kurssierot
Valuuttajohdannaiset	-12	8
Korolliset lainat, rahavarat , vuokrasopimusvelat ja muut	-10	-10
Kurssierot, netto	-22	-1

Muut rahoitustuotot	6	2
Muut rahoituskulut
Rahoitusmaksut	-28	-8
Käyvän arvostuksen tappiot	0	-4
Korollisten varojen arvonalentumiskirjaukset	-11	-30
Nettokorko etuuspohjaisten järjestelyiden vastuista	-5	-3
Muut rahoituskulut, netto	-38	-45

Yhteensä	-173	-151

Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 5.4 Johdannaiset.

Vuonna 2023 nettokorkokulut kasvoivat johtuen pääasiassa lainojen korkeammista koroista ja suuremmasta bruttovelasta.

Negatiivinen vaikutus kumoutui osittain lainojen ja saamisten korkeammasta korkotuotosta.

Vuoden aikana aktivoitujen korkokulujen määrä oli 7 (0) milj. euroa, ja ne liittyivät pääasiassa Oulun tehtaan

muutoshankkeeseen. Aktivoinnissa käytetty keskimääräinen korko oli 3,6 % (-).Taseeseen osana pitkäaikaista velkaa

aktivoitavat pitkäaikaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskukustannukset olivat 9 (6) milj. euroa. Vuoden aikana efektiivisen koron

menetelmällä tuloslaskelmaan kirjatut korot olivat 2 (2) milj. euroa.

Valuuttajohdannaisten kurssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa instrumentteihin, jotka arvostetaan tuloslaskelman kautta

käypään arvoon. Vuonna 2023 muut rahoitustuotot koostuvat pääosin käyvän arvostuksen voitoista, ja muut rahoituskulut liittyvät

käyttämättömiin luottolimiitteihin, takauksiin, sekä factoring ja supply chain financing -ohjelmiin. Korollisten varojen

arvonalentumiskirjaukset liittyvät saamisiin vuonna 2022 tapahtuneesta Venäjän liiketoimintojen myynnistä. Aihetta käsitellään

tarkemmin liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat.

2.5 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien veroihin

liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. Verosaamisissa ja veroveloissa on huomioitu tuloveroihin mahdollisesti liittyvät

epävarmuudet.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- ja verotusarvojen

väliaikaisista eroista lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassa olevia tai voimaan tulevia verokantoja käyttäen. Laskennallisia veroja ei kirjata

liiketapahtuman yhteydessä syntyvästä alkuperäisestä liikearvosta eikä omaisuuserän tai velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei

ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma transaktiohetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tulokseen. Laskennallinen

vero kirjataan liiketoimille, joissa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyvien vähennyskelpoisten ja veronalaisten väliaikaisten erojen määrä

on yhtä suuri. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta tulosta maksettavia tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia

verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan,

riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista.

Verokulu


Milj. euroa	2023	2022
Tilikauden verot	-54	-196
Laskennalliset verot	119	-126
Tuloverot yhteensä	64	-322


		46

Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma


Milj. euroa	2023	2022
Tulos ennen veroja	-495	1 858
Verot kunkin maan verokannan mukaan1	121	-337
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot2	-10	-15
Laskennallisten verosaamisten arvostus	-60	15
Verot aiemmilta tilikausilta	-3	2
Muutokset verokannoissa ja verolaeissa	-1	0
Osakkuusyhtiöiden tulos	27	44
Muut	-10	-31
Tuloverot yhteensä	64	-322
Efektiivinen veroaste	13,0 %	17,3 %
Lakisääteinen verokanta (yhdistetty)	24,5 %	18,2 %

1 Sisältää 22 milj. euron vaikutuksen maista, joissa on määräaikainen verovapaus, sekä veroeduista vuonna 2023, ja 55 milj. euron määräaikaisen verovapauden ja muiden veroetujen

vaikutuksen vuonna 2022.

2 12 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 3 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2023, ja 16 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on

netotettu 1 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2022.

Lakisääteinen verokanta edustaa Stora Enson toimintamaiden lakisääteisten verokantojen painotettua keskiarvoa.

Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2023


Milj. euroa	Arvo 1.1.2023	Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät	Yritysostot/- myynnit	Muuntoerot	Arvo 31.12.2023
Metsäomaisuus	-1 267	-54	9	0	-4	-1 315
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-123	58	0	-60	-3	-128
Rahoitusinstrumentit	-10	-2	-1	0	0	-12
Verottamattomat varat	-85	77	0	0	2	-6
Eläkkeet ja varaukset	26	-3	9	0	1	34
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	74	40	0	0	-2	112
Muut laskennalliset verot	15	2	0	-2	1	17
Yhteensä	-1 370	119	18	-62	-4	-1 299
Oman pääoman suojaus ja nettosijoituslainat (kertyneet muuntoerot)		0	0
Rahavirran suojaukset		0	0
Laskennallisten verojen muutos		119	18	-62	-4
Verosaamiset1	74					134
Verovelat1	-1 443					-1 433

1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.

Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2022


Milj. euroa	Arvo 1.1.2022	Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät	Yritysostot/- myynnit1	Muuntoerot	Arvo 31.12.2022
Metsäomaisuus	-1 268	-43	-53	0	97	-1 267
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-103	-44	0	17	7	-123
Rahoitusinstrumentit	1	-3	-8	0	0	-10
Verottamattomat varat	-80	-16	0	4	7	-85
Eläkkeet ja varaukset	58	-1	-25	-4	-2	26
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	107	-34	0	0	1	74
Muut laskennalliset verot	-2	19	0	-2	0	15
Yhteensä	-1 287	-122	-86	15	110	-1 370
Oman pääoman suojaus ja nettosijoituslainat (kertyneet muuntoerot)		-3	3
Laskennallisten verojen muutos		-125	-83	15	110
Verosaamiset2	143					74
Verovelat2	-1 430					-1 443

1 Sisältää myytävänä olevaksi luokitellut omaisuuserät.

2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että niitä voidaan

hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista olivat 50 (50) milj. euroa. Näille eroille ei

ole erääntymispäivää. Veronalaiset väliaikaiset erot, jotka liittyvät sijoituksiin tytäryhtiöissä, sivuliikkeissä ja osakkuusyhtiöissä

sekä osuuksiin yhteisissä toiminnoissa ja joiden laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu, olivat yhteensä 428 (367) milj. euroa.


		47

Verotappiot


	Vahvistetut verotappiot		Kirjatut veroarvot		Kirjaamattomat veroarvot
Milj. euroa	2023	2022	2023	2022	2023	2022
Vanhenee viiden vuoden kuluessa	88	359	9	5	13	72
Vanhenee viiden vuoden jälkeen	326	100	60	9	6	14
Ei vanhene	1 213	1 173	42	58	219	198
Yhteensä	1 626	1 633	111	73	237	283

Vuoden 2023 lopussa konsernilla oli 259 milj. euroa Suomeen kohdistuvia verotappioita ja näistä tappioista on kirjattu 52 milj.

euron suuruinen laskennallinen verosaaminen. Vuoden 2022 lopussa konsernilla ei ollut merkittäviä Suomeen kohdistuvia

verotappioita.

Epävarmat veropositiot

Tilinpäätöspäivänä oli avoinna useita keskeneräisiä verotarkastuksia eri maissa. Verotarkastuksista ei odoteta seuraavan

sellaisia merkittäviä veroja, joita ei olisi jo kirjattu.

OECD:n Pilari 2 -mallisäädösten vaikutus

Konserni kuuluu OECD:n Pilari 2 -mallisäädösten piiriin 1.1.2024 alkaen. Konsernilla ei ollut sääntelyyn liittyviä verovelvoitteita

tilikaudella 2023. Konserni soveltaa Pilari 2 -tuloveroihin liittyvää, IAS 12 -standardin muutoksissa säädettyä helpotusta, joka

koskee laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamista ja julkaisua.

Konserni on tehnyt alustavan arvion säädösten vaikutuksista. Pilari 2 -säädöksen vähimmäisvero saattaa olla sovellettavissa

osaan konsernin Uruguayn toimintoja. Lainsäädännön vaikutuksen konsernin efektiiviseen veroasteeseen odotetaan vaihtelevan

vuodesta toiseen, ja konserni arvioi lyhyen aikavälin vuotuisen verovaikutuksen olevan 0–15 milj. euroa. Arviot perustuvat

nykykäsitykseen uusien sääntöjen tulkinnasta.

2.6 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Emoyhtiön omistajille kohdistuva osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota

laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan

oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää lisättynä laimentamattomien potentiaalisten kantaosakkeiden, kuten osakeperusteisten

maksujen osakkeiden, laimennusvaikutuksella.

Osakekohtainen tulos


	2023	2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	-357	1 550

Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet)	788 619 987	788 619 987
Osakekannustimet (painotettu keskiarvo)	1 094 121	771 150
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (painotettu keskiarvo)	789 714 108	789 391 137

Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	-0,45	1,97
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	-0,45	1,96

3 Henkilöstön palkitseminen

3.1 Henkilöstökulut

Henkilöstökulut


Milj. euroa	2023	2022
Palkat ja palkkiot	962	996
Eläkekulut	147	152
Osakeperusteiset maksut	4	8
Muut pakolliset henkilöstökulut	139	140
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut	23	20
Yhteensä	1 275	1 315

Eläkekulut


Milj. euroa	2023	2022
Etuuspohjaiset järjestelyt	7	5
Maksupohjaiset järjestelyt	140	146
Yhteensä	147	152

Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2023 oli 20 822 (21 790). Eläkekulut on eritelty tarkemmin liitteessä 3.3 Työsuhteen

päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet.


		48

Vuonna 2023 osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä kirjatut kulut olivat 4 (8) milj. euroa. Osakeperusteiset maksut

koostuvat osakekannustimista , joita on käsitelty tarkemmin liitteessä 3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät. Johtoryhmän ja

hallituksen palkkiot on esitetty liitteessä 3.2 Hallituksen ja johdon palkkiot.

3.2 Hallituksen ja johdon palkkiot

Hallituksen ja valio- ja toimikuntien palkkiot


	2023			2022
Tuhatta euroa (ennen veroja)	Rahana maksetut	Osakkeina maksetut1	Yhteensä4	Yhteensä	Jäsenyydet valiokunnissa
Hallituksen jäsenet 31.12.2023
Kari Jordan, puheenjohtaja	135	85	220	86	People and Culture, nimitys2,3
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja	77	48	125	122	People and Culture, nimitys2,3
Elisabeth Fleuriot	64	33	97	94	Talous ja tarkastus
Helena Hedblom	55	33	88	86	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Astrid Hermann	64	33	97	—	Talous ja tarkastus
Christiane Kuehne	60	33	93	90	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Antti Mäkinen	55	33	88	214	People and Culture
Richard Nilsson	71	33	104	101	Talous ja tarkastus
Entiset hallituksen jäsenet
Hock Goh (16.3.2023 asti)	—	—	—	94	Talous ja tarkastus
Hans Sohlström (18.9.2023 asti)	55	33	88	86	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Hallituksen palkkiot yhteensä1	636	364	1 000	972
1 40 % hallituksen palkkioista, pois lukien valiokuntien palkkiot, maksettiin vuonna 2023 markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti: puheenjohtaja 7 326 R-osaketta, varapuheenjohtaja 4 136 R-osaketta ja muut jäsenet 2 839 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussa pitämistä koskevaa virallista ohjeistusta. 2 Stora Enson varsinainen yhtiökokous nimitti vuonna 2016 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa on työjärjestyksen mukaisesti neljä jäsentä: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka nimittää vuosittain 31.8. osakasluettelon mukaiset kaksi suurinta osakkeenomistajaa (kumpikin yhden). Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille ei makseta erillistä palkkiota. 3 Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on FAM AB:n nimittämä Marcus Wallenberg. Jouko Karvinen on Solidium Oyj:n nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Kari Jordan ja Håkan Buskhe valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. 4 Yhtiö maksaa tämän lisäksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varainsiirtoveron jokaisen jäsenen osakehankinnasta, mikä katsotaan myös verotettavaksi tuloksi.

Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään,

ja valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät hallituksen jäsenten lukumäärään, hallituksen

puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja jäseniin, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja

hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkitsemiseen.

Hallituksen osakeomistukset 31.12.2023


	Osakkeiden määrä (suora ja epäsuora omistus)
	A	R
Hallituksen jäsenet 31.12.2023
Kari Jordan, puheenjohtaja		9 012
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja		12 069
Elisabeth Fleuriot		32 868
Helena Hedblom		6 356
Astrid Hermann		2 839
Christiane Kuehne		17 429
Antti Mäkinen		19 415
Richard Nilsson1	127	30 207
Osakkeiden määrä yhteensä	127	130 195
1 Lähipiiri (puoliso) omistaa 127 A-sarjan ja 236 R-sarjan osaketta.

Myös seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä 2023


	Osakkeiden määrä hallituksen jäsenyyden päättyessä (suora ja epäsuora)	Hallituksen jäsenyyden päättymispäivä
Hock Goh	34 782	16.3.2023
Hans Sohlström1	16 535	18.9.2023
1 Lähipiiri (puoliso) omistaa osakkeista 179.

Johtoryhmän palkat, palkkiot ja omistukset

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoryhmän jäsenten vuoden aikana ansaitsemat palkat ja palkkiot, mukaan lukien osakkeet,

joiden tulokseen liittyvät ehdot ovat päättyneet, ja jotka on määrä lunastaa tulevana vuonna. Yhtiö suosittelee ja odottaa, että

toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan

määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu.

Johtoryhmän ansaitsemat palkat ja palkkiot vuonna 2023 olivat yhteensä 12 (15) milj. euroa. Johtokunnan jäsenten

kokonaismäärä oli 11 (11) vuoden 2023 lopussa.

Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtoryhmän jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65 vuoden iässä.

Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden kuukauden irtisanomisaika.

Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.


		49

People and Culture -valiokunta tarkasti ja vahvisti vuoden 2023 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin ja vuosien 2021–2023

pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät taloudellisten tavoitteiden tulokset. Hallitus hyväksyi tulokset tammikuussa 2024.

Liitteessä 3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät on tarkempia tietoja Stora Enson johdon ja työntekijöiden

kannustinohjelmista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Johtoryhmän palkkiot


	2023				2022
Tuhatta euroa	Toimitusjohtaja2	Edellinen toimitusjohtaja2	Muut3,6	Johtoryhmä yhteensä	Toimitusjohtaja	Muut	Johtoryhmä yhteensä
Palkitseminen1,5
Vuosipalkka	290	669	3 656	4 615	953	4 802	5 755
Asumiskulut (toteutuneet)	—	—	3	3	0	2	2
Muut etuudet	—	26	263	289	32	272	304
Irtisanomiskorvaus	—	933	300	1 233	0	0	0
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät4	—	157	1 024	1 181	845	2 167	3 012
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät4	—	912	1 652	2 564	987	2 848	3 835
	290	2 697	6 898	9 885	2 817	10 091	12 908
Eläkekulut
Lakisääteiset eläkejärjestelyt	48	428	920	1 396	477	1 154	1 631
Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt	—	—	730	730	0	933	933
	48	428	1 650	2 126	477	2 087	2 564
Palkat ja palkkiot yhteensä	338	3 125	8 548	12 011	3 294	12 178	15 472

1 Suomalainen hallinnointikoodi vaatii yhtiöitä raportoimaan sekä maksetut että erääntyvät palkkiot. Tämän vuoksi edellä olevassa taulukossa esitetyt luvut eivät ole suoraan

täsmäytettävissä määriin, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöstökuluina ja jotka esitetään alla taulukossa Konsernin johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa.

2 Toimitusjohtajan palkitseminen sisältää Hans Sohlströmin 18.9.2023 alkaen ja Annica Breskyn 18.9.2023 asti.

3 Summat sisältävät René Hansenin ansiot 4.5.2023 asti, Minna Björkmanin ansiot 30.9.2023 asti ja David Ekbergin ansiot 30.11.2023 asti, sekä Micaela Thorströmin ansiot 1.4.2023

alkaen ja Ad Smitin ansiot 1.12.2023 alkaen.

4 Summat liittyvät vuoden lopussa erääntyviin summiin, jotka maksetaan vuonna 2024. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien arvo on laskettu osakkeen 12,53 euron päätöskurssin

perusteella 29.12.2023. Ohjelmassa ansaittavien osakepalkkioiden lopullinen arvo on riippuvainen osakkeen kurssista 1.3.2024.

5 Palkitseminen raportoidaan vain siltä ajalta, jonka henkilöt olivat johtoryhmän jäseniä.

6 Johtoryhmän jäsenten palkkiot laskivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 pääosin kannustinohjelmien suoritustulosten vuoksi. Vuonna 2023 johtoryhmän jäsenten määrä oli keskimäärin

10,40.

Johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa


	2023				2022
Tuhatta euroa	Toimitusjohtaja	Edellinen toimitusjohtaja	Muut	Johtoryhmä yhteensä	Toimitusjohtaja	Muut	Johtoryhmä yhteensä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	290	852	4 946	6 088	1 830	7 243	9 073
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät1	137	432	1 245	1 814	714	1 581	2 295
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	48	428	1 650	2 126	477	2 087	2 564
Yhteensä kirjattu tuloslaskelmaan	475	1 712	7 841	10 028	3 021	10 911	13 932
1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden kolmen vuoden syntymisajanjaksolla perustuen osakkeiden myöntämispäivän käypään arvoon sekä arvioon annettavien osakkeiden määrästä ohjelman päättyessä.

Johtoryhmän jäsenet (pl. toimitusjohtaja)

Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuonna 2023 johtoryhmän jäsenillä oli lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus oli enintään 70 % tai 80 % heidän

kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinpalkkiot maksetaan seuraavalla tilikaudella. Vuoden 2023 lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmän tavoitteista 80–100 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 0–20 % henkilökohtaisiin strategisiin

tavoitteisiin.

Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuoden 2021 ohjelmassa on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka kumuloituvat kolmen vuoden kuluttua. Vuoden 2022 ja

2023 ohjelmiin sisältyy tulosperusteisia mittareita, joilla on yksivuotinen, kolmen vuoden jälkeen kertyvä ansaintajakso sekä

kolmevuotisia ansaintajaksoja. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot suoritetaan yhdessä erässä kolmen vuoden ansaintajakson

päättymisen jälkeen, ja absoluuttinen enimmäismäärä on 100 % myönnettyjen osakkeiden määrästä. Vuoden 2021 ohjelma

liittyy ansaintajaksoon 2021–2023, vuoden 2022 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2022–2024 ja vuoden 2023 ohjelma liittyy

ansaintajaksoon 2023–2025. Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen People and Culture

-valiokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella.

Vuoden 2023 aikana käynnistettiin ohjelma, jossa johtoryhmän jäsenet, jotka olivat johtoryhmässä vuoden lopussa, voivat

saada 227 130 osakkeen arvoa vastaavan määrän ennen veroja olettaen, että kolmivuotisen ohjelman (2023–2025)

enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä

verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakeperusteisen korvauksen vastineena, kirjataan maksutavan mukaisesti joko

käteisvaroina tai osakeperusteisesti maksettavana, kuten liitteessä 3.4 on kuvattu. Osakeperusteisesti maksettavan arvon osalta


		50

on mahdollista, että toteutuneet kassavaikutteiset kulut eivät vastaa kirjanpidollisia kuluja, koska osakkeen hintaa ei päivitetä

osakkeiden luovutushetkellä. Johtoryhmän palkkiot -taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet

johtoryhmään vuoden lopussa tai osan vuotta.

Vuoden 2021 ohjelman ansaintajakso päättyi tilikauden lopussa. Ohjelman palkkiot tullaan suorittamaan yhtenä eränä kolmen

vuoden jälkeen maaliskuussa 2024, riippuen taloudellisesta lisäarvosta (EVA) Stora Enso konsernille ja osakekohtaisesta

tuloksesta (EPS) Stora Enso konsernille. Tulosperusteisen osakeohjelman suoritustulos oli 89 %. Johdolle (johtoryhmän jäsenet

vuoden lopussa) maksettavaksi erääntyvien osakkeiden määrä vuoden 2023 aikana päättyneen tulosperusteisen osakeohjelman

perusteella oli 115 580 osaketta. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava

osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja – Hans Sohlström

Toimitusjohtaja aloitti Stora Enson palveluksessa ja työnsä toimitusjohtajana 18.9.2023. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden

irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa

tapahtuvista muutoksista aiheutuvia maksuja. Toimitusjohtajan eläkejärjestely ja eläkeikä määräytyvät Suomen

työeläkejärjestelmän mukaisesti.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinohjelma

Alkaen 18.9.2023, toimitusjohtaja on oikeutettu, seuraavan 12+12 kuukauden ajan, lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan, jonka

perusteella toimitusjohtajalle maksetaan enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta kultakin 12 kuukauden jaksolta.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinohjelma

Kaksivuotinen tulosperusteinen kannustinohjelma alkoi 18.9.2023, ja sen lunastuspäivämäärä ajoittuu vuoden 2025 viimeiseen

neljännekseen. Toimitusjohtaja voi ansaita pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän yhteydessä osakkeita 169 420 osakkeen

arvosta ennen veroja. Tulostavoitteet liittyvät taseeseen, pääomamenoihin, strategiaan ja vastuullisuuteen. Toimitusjohtaja ei ole

oikeutettu osallistumaan vuoden 2023–25 pitkän aikavälin kannustinohjelmaan tai muihin vuonna 2024 mahdollisesti alkaviin

pitkän aikavälin kannustinohjelmiin.

Edellinen toimitusjohtaja – Annica Bresky

Annica Bresky aloitti Stora Enson palveluksessa 1.5.2017 ja työskenteli konsernin toimitusjohtajana 1.12.2019–18.9.2023.

Hänellä oli kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.

Irtisanomiskorvaus maksetaan vuonna 2024. Vuonna 2023 entinen toimitusjohtaja oli oikeutettu hallituksen vuosittain

vahvistamaan lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan, joka oikeutti hänet enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta. Maksu on

suhteutettu työsuhteeseen aikavälillä tammikuusta syyskuuhun 2023. Entinen toimitusjohtaja oli osallisena vuosien 2021, 2022 ja

2023 osakeperusteisissa pitkän aikavälin kannustinohjelmissa. Kussakin ohjelmassa osakepalkkio maksetaan yhdessä erässä

kolmen vuoden ansaintakauden jälkeen. Näiden ohjelmien toteutunut arvo suhteutetaan maksettaessa aktiivisen työsuhteen

pituuteen.


		51

Johtoryhmän osakkeet


Johtoryhmän jäsenet tilikauden lopussa	R-osakkeet1	Vuonna 2024 myönnettävät osakkeet 2	Mahdolliset tulosperusteiset osakekannustimet 2025–20265	Rajoitetut osakekannustimet 2024–20255
Hans Sohlström 6	100 799	—	169 420	—
Seppo Parvi	63 162	16 457	61 160	—
Tobias Bäärnman	4 196	9 892	25 980	—
Johanna Hagelberg	35 645	12 047	43 520	—
Hannu Kasurinen	52 736	19 961	57 810	—
Katariina Kravi	10 383	11 945	33 600	—
Per Lyrvall 3	84 143	15 074	47 840	—
Annette Stube	9 054	11 218	31 570	—
Ad Smit	—	—	8 168	22 722
Micaela Thorström	—	1 677	12 858	302
Lars Völkel	16 477	17 309	51 280	—
Yhteensä4	376 595	115 580	543 206	23 024
1 Suora ja epäsuora omistus. Johtoryhmän jäsenillä ei ollut A-osakkeita. 2 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja niiden pitkän aikavälin kannustinohjelmien osalta, jotka päättyivät vuonna 2023 ja jotka on määrä maksaa 2024. Tulosperusteisen osakeohjelman suoritustulos oli 89 %, joka on määrä maksaa 2024 osin osakkeina ja osin rahana. Osa johtoryhmän jäsenistä omistaa vuonna 2023 päättyneisiin rajoitettuihin osakekannustinohjelmiin liittyviä osakkeita ja näiden ohjelmien osakkeet on määrä maksaa vuonna 2024. 3 Osakkeista 1 257 on lähipiirin (puoliso) 4 Yhtiö suosittelee ja odottaa, että johtoryhmän jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu. 5 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat päättyvät vuosina 2024–2025 ja erääntyvät maksettavaksi 2025–2026. 6 Osakkeista 179 on lähipiirin (puoliso)


Myös seuraavat johtajat olivat johtoryhmässä vuonna 2023	R-osakkeiden määrä tehtävästä luovuttaessa	Tulosperusteiset osakekannustimet johtoryhmän jäsenyyden päättyessä	Rajoitetut osakekannustimet johtoryhmän jäsenyyden päättyessä	Toiminut johtoryhmän jäsenenä asti
Annica Bresky	52 594	79 197		17.9.2023
Minna Björkman	2 344	16 508	1 122	30.9.2023
David Ekberg 1	8 830	37 820		30.11.2023
René Hansen 1	1 462	27 100	3 400	4.5.2023
1 Osakkeet, joita ei ole vielä ansaittu menetetään työsuhteen päättyessä

3.3 Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat yleensä

erilliset säätiöt ja rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiltä ja asianomaisilta konserniyrityksiltä

perittävin maksuin huomioiden riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suositukset. Työnantajan suorittamat maksut maksupohjaisiin

järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön (projected unit credit method)

perustuvalla menetelmällä. Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottamalla säännönmukaiset

kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti

kaikissa merkittävimmissä maissa, joissa on eläkejärjestelyjä. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo, joka

lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan tai juoksuajaltaan vastaavien korkeasti luokiteltujen yrityslainojen (highly rated corporate bonds) tai

valtion joukkolainojen korkoja tilanteesta riippuen.

Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot suoraan omaan pääomaan, kuten

konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kustannukset tunnistetaan järjestelyitä muutettaessa ja

ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan karttumista koskevista vaatimuksista huolimatta. Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista

järjestelyn kattamattomista vastuista.

Konsernin eläkekulut vuonna 2023 olivat 147 (152) milj. euroa, kuten liitteestä 3.1 Henkilöstökulut käy ilmi. Eläkejärjestelyt

luokitellaan maksupohjaisiin ja etuuspohjaisiin järjestelyihin. Valtaosa konsernin eläkejärjestelyistä ovat maksupohjaisia, ja niistä

kirjatut kulut olivat yhteensä 140 (146) milj. euroa. Konsernin pääasiallinen tavoite on tarjota maksupohjaisia järjestelyjä

työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina.


		52

Etuuspohjaiset velvoitteet, nettovastuiden täsmäytys


	Etuuspohjaiset velvoitteet		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteet/(varat), netto
Milj. euroa	2023	2022	2023	2022	2023	2022
1.1.	736	1 108	-577	-762	159	347

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	7	12	0	0	7	12
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	0	-6	0	0	0	-6
Eläkevelvoitteiden täyttämiset	0	-7	0	7	0	0
Korkokulut (+) -tuotot (-)	27	13	-22	-10	5	3
Tuloslaskelmassa yhteensä	34	11	-22	-3	12	9

Demograafisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	1	-13	0	0	1	-13
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	31	-306	0	0	31	-306
Kokemukseen perustuvista oikaisuista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	19	63	0	0	19	63
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto1	0	0	-1	105	-1	105
Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus1	0	0	2	5	2	5
Muun laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen (-)/ tappioiden (+) uudelleenarvostukset yhteensä	52	-256	0	109	52	-147

Maksetut etuudet	-56	-54	45	41	-12	-13
Työnantajamaksut ja -palautukset	0	0	-20	4	-20	4
Muuntoerot	3	-38	-3	33	0	-5
Yritysmyynnit ja myytäväksi määritellyt omaisuuserät	6	-35	-1	0	5	-35
31.12.	775	736	-578	-577	197	159

1 ilman korkokuluihin (+) -tuottoihin (-) sisältyviä summia

Vuonna 2024 konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin odotetaan maksettavan työnantajamaksuja 22 (19) milj. euroa.

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset


	Suomi		Saksa		Ruotsi
	2023	2022	2023	2022	2023	2022
Diskonttokorko %	3,1	3,6	3,3	3,6	3,1	4,0
Palkkatason nousu %	3,0	3,0	2,5	2,5	2,9	2,9
Eläketason nousu %	2,2	2,2	2,0	2,0	2,0	2,0
Eläkejärjestelyjen kesto	8,0	8,0	8,8	10,2	12,7	13,1

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden herkkyys


	Vaikutus etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin
	Oletusten muutos	Oletusten nousu	Oletusten lasku
Diskonttokorko	0,50 %	Lasku 4,9 %	Nousu 5,5 %
Palkkojen nousuvauhti	0,50 %	Nousu 1,1 %	Lasku 1,0 %
Eläkkeiden nousuvauhti	0,50 %	Nousu 4,1 %	Lasku 3,7 %
Elinajanodote	1 vuosi	Nousu 3,6 %	Lasku 3,5 %

Konserni määrittelee seuraavat etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit:

Korkoriski

Velvoitteet arvioidaan käyttämällä korkean luottoluokituksen yrityslainojen tai valtion joukkolainojen markkinatuottoja velvoitteiden

diskonttaamiseksi. Näin ollen ne ovat alttiita muutoksille. Tulosvaikutteisesti kirjatut nettokorkotuotot ja -kulut lasketaan myös

markkinatuottoja käyttäen.

Elinajanodote

Jos jäsenet elävät oletettua vanhemmiksi, vastuut saatetaan alun perin arvioida liian pieniksi. Alijäämää saattaa esiintyä, jos

rahastointi ei ole riittävässä määrin huomioinut kohonnutta elinajanodotetta.


		53

Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2023


Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	167	5	277	151	600
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0	131	20	23	174
Etuuspohjaiset velvoitteet	167	136	297	174	775
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-160	-5	-271	-142	-578
Eläkevelvoite taseessa	7	131	26	32	197

Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	7	131	26	9	174
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0	0	23	23
Eläkevelvoite taseessa	7	131	26	32	197

Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2022


Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	172	3	226	163	563
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0	134	15	24	173
Etuuspohjaiset velvoitteet	172	137	241	187	736
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-157	-4	-266	-150	-577
Eläkevelvoite taseessa	15	134	-26	36	159

Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	15	134	-26	13	136
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0	0	23	23
Eläkevelvoite taseessa	15	134	-26	36	159

Suomi

Suomessa työntekijät ovat oikeutettu lakisääteisiin maksupohjaisiin etuuksiin, jotka ovat määritelty työntekijöiden eläkelaissa

(TyEL). Etuudet ovat järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja ne vakuuttavat työntekijän vanhuuden, työkyvyttömyyden ja

kuoleman varalta. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 62 (64) milj. euroa.

Konsernilla on lisäksi etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyitä, joista aiheutui puolestaan 0 (0) milj. euron kulu ilman

rahoituskulujen osuutta. Lisäeläkejärjestelyitä, ja niihin kuuluvia varoja, hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt. Järjestelyjen piiriin

kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia tietoja varojen rakenteesta ja niiden sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat

vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan EU-lainsäädännön ja paikallisten säännösten mukaisesti, ja eläkettä on aina maksettava

taattu summa markkinatilanteesta huolimatta.

Saksa

Saksassa eläkekulut olivat yhteensä 3 (6) milj. euroa, joista 3 (6) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 0 (1) milj. euroa

etuuspohjaisiin järjestelyihin ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet yhteensä olivat 131

(134) milj. euroa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu taseeseen velaksi. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään vakuutusyhtiöitä tai

riippumattomia asiamiehiä. Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin

palkkoihin. Eläkemaksujen alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat

itse eläkkeet suoraan entisille työntekijöilleen. Eläkkeensaanti on turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen

kirjattu velka vakuutetaan tiettyyn rajaan asti.

Ruotsi

Ruotsissa kaikki työntekijät ja osa toimihenkilöistä kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu

tuloslaskelmassa oli 53 (54) milj. euroa. Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat loput toimihenkilöistä ja niistä aiheutui 3 (1)

miljoonan euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet yhteensä olivat 26 (nettovarat

-26) milj. euroa. Nettovelvoitteen kasvu johtuu pääasiassa muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, erityisesti

diskonttokoron laskusta. Stora Enso kattaa ITP-järjestelyyn liittyvät velvoitteet eläkesäätiöön maksetuilla työnantajasuorituksilla,

joten jäljelle jäävä vastuu liittyy pääasiassa muihin pienempiin järjestelyihin. Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on

3 %:n reaalituotto verojen jälkeen.

Muut maat

Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet muissa maissa olivat yhteensä 32 (36) milj. euroa. Nettovelvoitteen muutos on

pääasiassa seurausta muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.


		54

Järjestelyyn kuuluvat varat


	2023				2022
Milj. euroa	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Yhteensä	%	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Yhteensä	%
Oma pääoma	89	7	96	17 %	88	12	101	17 %
Velat	41	51	92	16 %	46	44	90	16 %
Kiinteistöt	0	62	62	11 %	0	55	55	9 %
Rahavarat	5	0	5	1 %	10	0	10	2 %
Vakuutusyhtiöiden hallussa olevat varat	0	228	228	39 %	0	226	226	39 %
Muut	7	89	96	17 %	0	96	96	17 %
Eläkerahastojen varat yhteensä	142	436	578	100 %	144	433	577	100 %
Järjestelyihin kuuluvat varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja.

Kaksi tärkeintä konsernin eläkevelvoitteisiin vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatio-odotukset.

Eläkevarojen sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset, varmistaa maksukyky etuuksien

maksuun ja maksimoida sijoitusten tuotto.

3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät

Laadintaperiaatteet

Osakekannustimet

Kaikki henkilöstöön liittyvät osakeperusteiset maksut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla.

Kaikki osakeperusteiset maksut luokitellaan omana pääomana maksettaviin kannustinjärjestelmiin. Omana pääomana maksettavien

osakekannustimien nettosumma verojen jälkeen arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän perusteella käypään arvoon, jossa on otettu huomioon

odotettujen osinkojen nykyarvo. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien myöntämispäivänä määritetty käypä arvo kirjataan kuluksi

tasasuuruisina erinä syntymisajanjaksolla perustuen arvioon lopulta suoritettavien osakkeiden määrästä, jolloin oma pääoma kasvaa vastaavasti.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson palkitsemisjärjestelmissä otetaan huomioon sekä tulosyksikön että

yksilön suoriutuminen, kehitys ja tulos. Tämä suorituspohjainen palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön tulokseen ja

liiketoiminnan avaintavoitteiden saavuttamiseen.

Konsernin johdon sekä divisioonien ja tulosyksiköiden johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä palkkiot ovat

enimmillään 7–100 % perusvuosipalkasta. Henkilöstön kannustinjärjestelmässä palkkiot ovat enimmillään 7 %

perusvuosipalkasta. Kaikki kannustinpalkkiot ovat harkinnanvaraisia. Konsernin tulokseen perustuvat palkitsemisjärjestelmät

koskevat paikallisen käytännön ja lainsäädännön salliessa suurinta osaa kaikista työntekijöistä. Vuonna 2023

kannustinpalkkioiden laskentaperusteina käytettiin sekä taloudellisia mittareita että mittareita liittyen operatiiviseen tehokkuuteen,

päästöjen vähentämiseen ja turvallisuuteen. Lisäksi laskentaperusteina käytettiin henkilökohtaisia tavoitteita. Vuonna 2023

lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa taloudellista menestystä mitataan liikevaihdolla ja käyttökatteella.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuodesta 2005 lähtien johdolle on käynnistetty uusia osakeperusteisia ohjelmia joka vuosi. Vuoden 2021 ohjelmalla, joka päättyy

vuonna 2023 ja maksetaan vuonna 2024, on kolme yksivuotista ansaintajaksoa, jotka kumuloituvat kolmen vuoden jälkeen.

Vuosien 2022 ja 2023 ohjelmiin sisältyy tulosperusteisia mittareita, joilla on yksivuotinen, kolmen vuoden jälkeen kumuloituva

ansaintajakso sekä kolmevuotisia ansaintajaksoja. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot suoritetaan yhdessä erässä kolmen

vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Valtaosalla palkitsemisjärjestelmään kuuluvista työntekijöistä kolme neljäsosaa (75 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on

tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen People and Culture Committeen ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien

perusteella. Taloudelliset tulosmittarit ovat kolmivuotinen taloudellinen lisäarvo (EVA) ja osakekohtainen tulos (EPS) Stora Enso

-konsernille vuoden 2021 ohjelmien osalta, sekä EPS ja osakkeenomistajien suhteellinen tuotto yhteensä vuosien 2022 ja 2023

ohjelmien osalta, johon sisältyy myös ESG-mittareita (päästöjen vähentäminen ja monimuotoisuus). Yksi neljäsosa (25 %)

ohjelmissa ansaittavista osakkeista on rajoitettuja, eikä niitä ole sidottu tulostavoitteisiin. Rajoitettujen osakkeiden ansainta on

sidottu työskentelyyn yhtiössä ansaintajakson aikana. Johtoryhmän jäsenten ansaitsemat osakkeet koostuvat vain

tulosperusteisista osakkeista

Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä ennen veroja vuoden

lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä tulee olemaan pienempi, sillä

työntekijöiden verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Rajoitetut ja tulosperusteiset osakeohjelmat 31.12.2023


	Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä vuoden lopussa
Osakkeita	2024	2025	2026	Yhteensä
Vuoden 2021 ohjelma	649 329			649 329
Vuoden 2022 ohjelma		719 101		719 101
Vuoden 2023 ohjelma			1 060 720	1 060 720
Yhteensä	649 329	719 101	1 060 720	2 429 150

Stora Enson osakeperusteisten ohjelmien kulut kirjataan niiden syntymisajanjaksolle, joka on ajanjakso niiden myöntämisestä

ansaintajakson päättymiseen. Osakepohjaisista ohjelmista kirjattiin 4 (8) milj. euron kulu tuloslaskelmaan,joka liittyy kokonaan

rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin.


		55

4 Operatiivinen pääoma

4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo

lasketaan yritysostojen hankintamenon ja hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kohdistetaan

arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien

yritysten hankinnasta aiheutuva liikearvo käsitellään konsernitilinpäätöksessä kyseisen yrityksen varallisuutena, ja se muutetaan euroiksi

tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan.

Taloudelliset vaikutusajat vaihtelevat yleensä kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta kahteenkymmeneen vuoteen. Arvonalentumiset

vähennetään tasearvosta. Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät hyödykkeen määritelmän,

ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja niiden käypä arvo voidaan määritellä luotettavasti.

Jos uuden ohjelmiston hankinta- tai kehitysmenot liittyvät selvästi yksilöitävissä olevaan omaisuuserään, johon konsernilla on määräysvalta ja

josta todennäköisesti saatava hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin kustannukset, se kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi ja

poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan (3–10 vuotta).

Yrityskaupan yhteydessä liikearvosta erikseen kirjatut aineettomat hyödykkeet koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai sopimus- ja

teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin ja asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä ovat tuotemerkit, tuote-

ja palvelunimet, yhteisömerkit, laadunvarmennusmerkit, asiakaslistat, tilaukset tai tilauskanta, asiakassopimukset sekä niihin liittyvät

asiakassuhteet. Sopimus- ja teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti lisenssi- ja rojaltisopimuksia tai patentoituja

teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien

asiakassuhteiden alkuperäinen käypä arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen

perusteella käyttäen ylituottomenetelmää. Tuotemerkkien alkuperäinen käypä arvo määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä

rojaltimetodia.

Aineelliset hyödykkeet

Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, jota on tarvittaessa oikaistu tulevaisuudessa

hyödykkeen käytöstä poistamisesta aiheutuvilla kuluilla. Uuden tytäryhtiön oston yhteydessä vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan

käypään arvoonsa ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla arvonalentumisilla tai myyntikuluilla.

Tasearvo edustaa hankintamenoa vähennettynä saaduilla tuilla ja avustuksilla sekä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Korot lainoista, joilla

rahoitetaan hyödykkeiden rakentamista, aktivoidaan aineellisiin hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin

edellytyksistä täyttyvät.

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen pitoajan katsotaan olevan rajoittamaton. Muiden aineellisten hyödykkeiden

ryhmien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:


Aineellisten hyödykkeiden ryhmät	Poistoaika vuosina
Teollisuusrakennukset	10-50
Toimisto- ja asuinrakennukset	20-50
Puuhioketehtaat	15-20
Vesivoimalaitokset	40
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet	20-30
Raskas koneisto	10-20
Pakkaus- ja hylsytehtaat	10-15
Sahat	10-15
Tietokoneet	3-5
Ajoneuvot	5
Toimistokalusto	3-5
Rautatiet, satamat	20-25
Metsäautotiet	10-15
Tiet, kentät, sillat	15-20

Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit

aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten

hyödykkeiden luovutus, myynti tai käytöstä poistaminen kirjataan poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta, ja

mahdollinen luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan tuloslaskelmassa arvonalentumisiin.

Myyntivoitot yli alkuperäisen hankintamenon esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos niitä käytetään useammalla kuin yhdellä

tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa

varaosat on merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu tuloslaskelmaan sitä mukaa kuin niitä käytetään.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä vuokrasopimus tai sisältääkö sopimus vuokrasopimuksen. Sopimus on

vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan

määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka

sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna lähinnä aloituspäivänä tai aikaisemmin maksetuilla

vuokramaksuilla. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin


		56

ja erottaa vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan

tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.

Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko

käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi

näistä on aikaisempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla.

Konserni on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on

enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät

pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin

sopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana. Lisätietoja liitteessä 2.2 Liiketoiminnan

muut tuotot ja kulut.

Aineettomat hyödykkeet


Milj. euroa	Tietokone- ohjelmistot	Asiakassuhteet ja tavaramerkit	Muut aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2022	226	0	103	7	532	867
Muuntoerot	0	0	-1	0	-2	-4
Uudelleenryhmittely	5	0	2	-4	0	3
Lisäykset	3	0	2	16	0	21
Luovutukset1	-11	0	-6	0	-28	-46
31.12.2022	222	0	100	18	502	842
Muuntoerot	-1	0	-3	0	-3	-7
Uudelleenryhmittely	5	0	0	0	0	5
Lisäykset	15	206	6	18	349	594
Luovutukset ja luokittelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi1	-13	0	77	0	0	64
31.12.2023	229	206	179	36	848	1 498

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022	178	0	34	0	250	462
Muuntoerot	0	0	0	0	-3	-3
Luovutukset1	-11	0	-6	0	0	-17
Poistot	17	0	8	0	0	24
Arvonalentumiset	1	0	0	0	11	12
31.12.2022	185	0	35	0	258	478
Muuntoerot	-1	0	-2	0	-1	-3
Luovutukset ja luokittelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi1	-9	0	93	0	0	85
Poistot	17	16	8	0	0	41
Arvonalentumiset	6	0	14	3	85	109
31.12.2023	198	16	149	3	343	709

Tasearvo 31.12.2023	31	190	30	32	505	789

Tasearvo 31.12.2022	38	0	65	18	244	364
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Yritysostoon liittyvät asiakassuhteet ja tavaramerkit, jotka on hankittu osana De Jong Packaging Groupin ostoa, sisältävät

asiakassuhteisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä, joiden kirjanpitoarvo on 156 milj. euroa ja jäljellä oleva poistoaika 14 vuotta,

sekä markkinointiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä, joiden arvo on 34 milj. euroa ja jäljellä olevat poistoajat ovat vuosien 4–19

väliltä.


		57

Aineelliset hyödykkeet


Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2022	117	3 355	13 421	448	394	17 735
Muuntoerot	-1	-12	-266	-11	-10	-300
Uudelleenryhmittely	0	57	207	10	-277	-3
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-2	-1	0	0	-3
Lisäykset	6	33	217	4	373	634
Luovutukset1	-19	-390	-2 668	-58	-27	-3 162
31.12.2022	103	3 041	10 909	393	454	14 900
Muuntoerot	1	-22	-17	-2	7	-32
Uudelleenryhmittely	0	25	260	8	-298	-5
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-2	-1	0	0	-3
Lisäykset	5	77	434	14	583	1 113
Luovutukset ja luokittelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi1	-1	-286	-956	-10	-6	-1 259
31.12.2023	109	2 833	10 629	404	739	14 714

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022	3	2 113	10 164	380	14	12 674
Muuntoerot	0	-30	-262	-9	0	-302
Luovutukset1	-1	-378	-2 458	-49	0	-2 886
Poistot	0	78	371	10	1	460
Arvonalentumiset ja peruutukset	0	21	68	4	2	95
31.12.2022	2	1 804	7 882	336	16	10 040
Muuntoerot	0	-4	7	-1	0	1
Luovutukset ja luokittelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi1	0	-180	-742	-9	0	-931
Poistot	0	74	349	10	0	433
Arvonalentumiset ja peruutukset	0	133	488	5	1	628
31.12.2023	2	1 827	7 984	340	17	10 170

Tasearvo 31.12.2023	107	1 006	2 644	64	722	4 544

Tasearvo 31.12.2022	101	1 237	3 027	57	437	4 860
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.


		58

Käyttöoikeusomaisuuserät


Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Metsämaa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto ja muut	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2022	107	253	104	127	591
Muuntoerot	-2	-2	-3	-1	-7
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-17	0	0	-17
Lisäykset	1	6	20	18	45
Luovutukset1	-2	0	-23	-36	-62
Muut muutokset	1	2	0	4	6
31.12.2022	105	243	96	113	556
Muuntoerot	-5	-14	-1	0	-19
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-16	0	0	-16
Lisäykset	0	5	188	14	207
Luovutukset ja luokittelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi1	-75	-181	-26	-21	-303
Muut muutokset	1	15	7	3	26
31.12.2023	25	52	264	109	451

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022	8	18	55	69	150
Muuntoerot	0	-1	-2	-2	-4
Luovutukset1	-1	0	-23	-34	-58
Poistot	3	5	19	23	50
Arvonalentumiset	0	0	1	0	0
31.12.2022	10	22	49	56	138
Muuntoerot	-1	-1	0	0	-3
Luovutukset ja luokittelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi1	-36	-24	-20	-20	-100
Poistot	3	3	32	21	59
Arvonalentumiset	28	0	3	2	33
31.12.2023	4	0	64	60	128

Tasearvo 31.12.2023	21	52	201	49	323

Tasearvo 31.12.2022	95	221	47	57	418
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Stora Enson olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat metsätalous- ja teollisuustoimintoihin käytettävistä maa-

alueista, erilaisista koneista ja laitteista kuten operatiivisesta kalustosta ja logistiikkalaitteista, sekä kiinteistöistä kuten

toimistoista, varastoista ja muista operatiivisista kiinteistöistä. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uusimis- tai jatkamisoptio,

joka huomioidaan vuokra-ajassa, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää kyseisen option.

Lisätietoja vuokrasopimusveloista esitetään liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat ja lisätietoja tuloslaskelmaan sisältyvistä

maksetuista vuokrista liitteessä 2.2 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset

Tilikauden investoinnit ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 1 054 (701) milj. euroa. Käynnissä olevia

projekteja ja tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen toimintakertomuksessa.

4.2 Metsäomaisuus

Laadintaperiaatteet

Stora Enson metsäomaisuus määritetään kasvavaksi puustoksi, jotka luokitellaan biologisiksi hyödykkeiksi ja niihin liittyvään metsämaahan. Stora

Enson biologiset hyödykkeet koostuvat kasvavista puista, joita käytetään raaka-aineena sellulle ja puutuotteille sekä biopolttoaineena.

Metsäomaisuuden arvostus perustuu jatkuviin toimintoihin ja kestävään metsänhoitoon, jossa huomioidaan myös ympäristörajoitukset ja muut

rajoitukset. Biologiset hyödykkeet kirjataan ja arvostetaan IAS 41 Maatalous -standardin mukaisesti käypään arvoon ja metsämaa kirjataan IAS 16

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Vuokratut metsämaat esitetään osana käyttöoikeusomaisuuseriä ja liitteessä 4.1

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.

Pohjoismaiset metsät ja puuviljelmät luokitellaan eri omaisuusluokkaan niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien vuoksi.

Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna pohjoismaisten metsien pitkään, 60–100 vuoden kasvusykliin.

Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja metsien käytössä muihin tarkoituksiin.

Pohjoismaiseen metsäomaisuuteen sisältyy omistukset Ruotsissa ja Suomessa. Puuviljelmiin sisältyy omistuksia Kiinassa, Brasiliassa ja

Uruguayssa. Metsäomaisuuden eri luokkiin sovellettavat laskentaperiaatteet esitetään alla erikseen. Lisäksi konsernilla on vähäistä

metsäomaisuutta Virossa ja Romaniassa osakkuusyhtiö Tornatorin kautta. Konsernilla on metsäomaisuutta omissa tytäryhtiöissään Ruotsissa ja

Kiinassa, yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa sekä osakkuusyhtiössä Suomessa. Stora Enso myös varmistaa, että konsernin osuus

osakkuusyhtiöiden sekä yhteisten toimintojen metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laadintaperiaatteiden kanssa.

Korjuuhetkellä biologiset hyödykkeet siirretään varastoon.


		59

Metsäomaisuus Pohjoismaissa

Ruotsissa ja Suomessa sijaitseva metsäomaisuus kirjataan käypään arvoon ja arvostetaan markkinoihin perustuvaa

lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Stora

Enson metsäomaisuus luo arvoa turvaamalla puun saatavuuden, kasvattamalla pitkän aikavälin tuottoa, optimoimalla

maankäyttöä ja varmistamalla taloudellisen joustavuuden. Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä

kasvavat puut sitovat hiilidioksidia. Metsät tarjoavat myös mahdollisuuksia arvonluontiin uusilla tavoilla, esimerkiksi tuulivoimalla.

Metsäomaisuuden kokonaisarvo lasketaan todennetun puuston määrän ja kasvavan puuston alueellisten hintojen avulla.

Laskennassa huomioidaan muun muassa:

• alueelliset markkinatransaktiotiedot, jotka perustuvat metsäomaisuuden maantieteelliseen sijaintiin,

• kasvavan puuston hinnat metsäkuutiometriä (m3 fo) kohti yhdistettynä metsäomaisuuden transaktioihin ja

• alueelliset kasvavan puuston volyymi.

Metsäomaisuustransaktioihin liittyvää tietoa on saatavilla markkinalähteistä. Stora Enso soveltaa painotettuja kolmivuotisia

keskimääräisiä markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan sisältävän riittävän määrän transaktioita ja arvioidaan edustavan

markkinaolosuhteita raportointipäivänä. Markkinatransaktiotietojen voidaan katsoa olevan markkinoiden tukemaa syöttötietoa.

Markkinaolosuhteita kuvastaviin syöttötietoihin tehdään joitakin oikaisuja ei-todettavissa olevien syöttötietojen avulla, minkä

vuoksi syöttötiedot luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Lisätietoja arvostuksessa sovelletusta harkinnasta esitetään

liitteessä 1.2 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät.

Pohjoismaissa sijaitsevan metsäomaisuuden kokonaisarvo allokoidaan biologisiin hyödykkeisiin ja metsämaahan.

Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon allokointi perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa

olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään

koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa biologisista hyödykkeistä ja metsäalueista muodostuvan

koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Biologisten hyödykkeiden ja metsäalueiden diskonttokoron arvioidaan

olevan sama, sillä rahavirtojen luonne ja ajoitus ovat samankaltaisia.

Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon IAS 41:n mukaisesti. Käypä arvo perustuu tuottoihin perustuvaan

lähestymistapaan ja diskontatun rahavirran menetelmään, jossa biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien

toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon

käyttämällä IAS 16 -standardissa määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan tuottoihin

perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, mukaan lukien nettorahavirrat, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin

maa-alueisiin liittyviin tuottoihin, kuten metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten myyntiin.

Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Muutokset metsämaan käyvässä arvossa,

laskennallisilla veroveloilla vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneenä uudelleenarvostusrahastoon

omassa pääomassa. Uudelleenarvostusrahastoa ei kierrätetä tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä. Mikäli metsäalueiden käypä

arvo olisi hankintamenoa alhaisempi, ero kirjattaisiin tuloslaskelmaan arvonalentumisena.

Puuviljelmien metsäomaisuus

Puuviljelmäalueiden osalta biologiset hyödykkeet kirjataan käypään arvoon IAS 41:n mukaisesti ja tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa

soveltaen niillä alueilla, joissa konsernilla on metsäalueita. Käypä arvo perustuu käyvän arvon hierarkian tasoon 3. Metsämaat arvostetaan

alunperin ja myöhemmin hankintamenoon IAS 16:ssa määritettyä hankintamenomallia käyttämällä.

Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään, joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja

perustuu kestävään metsänhoitoon, yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu tuottavaan

metsäalueeseen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan puun hinnoilla ja saadusta arvosta vähennetään

metsänhoidon kustannukset sekä korjuukustannukset. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan yhden kasvukauden korjuiden nykyarvona

ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Käytetty diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen

perusteella.

Nuori puusto – alle kahden vuoden ikäiset puut (alle kolmen vuoden ikäiset Montes del Platassa) – katsotaan kehittymättömiksi hyödykkeiksi

ja arvostetaan kirjanpidossa hankintamenoon. Käyvän arvon katsotaan vastaavan hankintamenoa riittävällä tarkkuudella, kun biologinen

muuttuminen on ollut vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan, joka vaihtelee omaisuuserien sijainnin ja lajin

mukaan.

Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon ja niistä ei tehdä

poistoja.

Konsernin taseeseen kirjattu tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvo on 6 921 (6 846) milj. euroa, kuten

alla olevasta taulukosta käy ilmi. Konsernin epäsuora osuus osakkuusyhtiölle kuuluvasta metsäomaisuudesta on 1 417 (1 271)

milj. euroa. Metsäomaisuuden kokonaisarvo, ilman vuokrattuja metsämaita ja sisältäen myytävänä olevan omaisuuseränä

luokitellun metsäomaisuuden, on 8 522 (8 117) milj. euroa.


		60

Metsäomaisuus


	Biologiset hyödykkeet		Metsämaa2		Metsäomaisuus yhteensä
Milj. euroa	2023	2022	2023	2022	2023	2022
Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot
Arvo 1.1.	4 531	4 547	2 315	2 201	6 846	6 747
Muuntoero	2	-305	0	-145	2	-449
Realisoimaton käyvän arvon muutos1	385	336	-49	259	335	596
Lisäykset	71	77	1	2	72	78
Luovutukset ja myytävänä olevat omaisuuserät3	-181	-2	2	-2	-178	-4
Korjuusta johtuva muutos1	-168	-141	0	0	-168	-141
Muut operatiiviset muutokset1	-7	-1	0	0	-7	-1
Uudelleenluokittelu aineellisista hyödykkeistä	20	20	0	0	20	20
Arvo 31.12.	4 652	4 531	2 269	2 315	6 921	6 846

Myytävänä olevat omaisuuserät	184	0	0	0	184	0

Osakkuusyhtiö
Tornator Oyj (41 %)	1 287	1 122	130	149	1 417	1 271
Arvo 31.12.	1 287	1 122	130	149	1 417	1 271

Yhteensä	6 123	5 653	2 399	2 464	8 522	8 117
1 Biologisten hyödykkeiden osalta muutokset esitetään tuloslaskelmassa. Metsämaan osalta muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan omaan pääomaan.
2 Ei sisällä vuokrattuja metsämaita.
3 Myytävänä olevia omaisuuseriä on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Metsäomaisuuden arvostus ja puusto


			31.12.2023
			Metsät Ruotsissa	Guangxi3	Veracel (50 %)	MdP (50 %)	Tornator (41 %)	Yhteensä
Kokonaispinta-ala		Tuhatta ha	1 383	70	116	138	310	2 016
- josta omistettu		Tuhatta ha	1 383	—	104	95	310	1 892
- josta vuokrattu		Tuhatta ha	—	70	12	43	—	125
Tuottava alue		Tuhatta ha	1 139	61	49	92	285	1 627
Kokonaispinta-ala	Puusto	milj. m3 fo.1	151,9	4,3	6,1	15,0	33,7	210,8
Tuottava alue	Puusto	milj. m3 fo.1	149,7	4,3	6,1	15,0	33,4	208,4
	Arvioitu kasvu	milj. m3 fo.1	5,8	1,3	2,2	2,0	1,5	12,8
	Puunkorjuu	milj. m3 fo.1	-4,2	-1,2	-1,3	-2,3	-1,4	-10,5
	Muut muutokset	milj. m3 fo.1	-2,5	0,0	0,0	-0,3	0,6	-2,1
	Puunkorjuu	milj. m3 u.b.2	-3,5	-1,0	-1,1	-1,9	-1,1	-8,6
Biologiset hyödykkeet		milj. euroa	4 239	184	124	288	1 287	6 123
Biologiset hyödykkeet	Tuottava alue	euroa/ha	3 723	3 010	2 531	3 121	4 509	3 764
Metsämaa		milj. euroa	2 072	—	30	167	130	2 399
Metsäomaisuus yhteensä		milj. euroa	6 312	184	154	455	1 417	8 522
Vuokrattu metsämaa		milj. euroa	—	157	4	48	—	209
1 Metsäkuutiometriä
2 Kuoreton kiintotilavuus
3 Luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi


		61


			31.12.2022
			Metsät Ruotsissa	Guangxi	Veracel (50 %)	MdP (50 %)	Tornator (41 %)	Yhteensä
Kokonaispinta-ala		Tuhatta ha	1 389	73	113	138	301	2 014
- josta omistettu		Tuhatta ha	1 389	—	105	95	300	1 890
- josta vuokrattu		Tuhatta ha	—	73	8	43	—	124
Tuottava alue		Tuhatta ha	1 142	64	47	92	277	1 622
Kokonaispinta-ala	Puusto	milj. m3 fo.1	152,7	4,2	5,2	15,5	33,2	210,8
Tuottava alue	Puusto	milj. m3 fo.1	150,5	4,1	5,2	15,5	32,8	208,1
	Arvioitu kasvu	milj. m3 fo.1	5,8	1,3	1,8	3,2	1,5	13,6
	Puunkorjuu	milj. m3 fo.1	-4,6	-1,2	-1,7	-1,8	-1,3	-10,7
	Muut muutokset	milj. m3 fo.1	-1,1	-0,8	0,0	0,2	-0,1	-1,8
	Puunkorjuu	milj. m3 u.b.2	-3,8	-1,0	-1,4	-1,5	-1,2	-8,9
Biologiset hyödykkeet		milj. euroa	3 963	196	103	269	1 122	5 653
Biologiset hyödykkeet	Tuottava alue	euroa/ha	3 471	3 062	2 162	2 922	4 054	3 485
Metsämaa		milj. euroa	2 113	—	29	173	149	2 464
Metsäomaisuus yhteensä		milj. euroa	6 076	196	131	441	1 271	8 117
Vuokrattu metsämaa		milj. euroa	—	166	3	52	—	221
1 metsäkuutiometriä
2 kuoreton kiintotilavuus

Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot

Vuoden 2023 lopussa konsernin metsäomaisuuden, sisältäen myytävänä olevat omaisuuserät Kiinassa (pois lukien

vuokrasopimukset), tasearvosta Ruotsissa oli 89 % (89 %), Kiinassa 3 % (3 %), Brasiliassa 2 % (2 %) ja Uruguayssa 6 % (6 %).

Maa-alueita on 1 706 (1 713) tuhatta hehtaaria, ja 7 % (7 %) maasta on vuokrattu ja alle 0 %:iin (1 %:iin) kohdistuu rajoituksia.

Stora Enson koko metsäomaisuudesta 1 341 (1 345) tuhatta hehtaaria on tuottavaa metsämaata. Montes del Platan ja Veracelin

määrissä huomioidaan omistusosuus.

Ruotsin metsät

Vuoden 2023 lopussa Ruotsin metsissä olevien biologisten hyödykkeiden arvo oli 4 239 (3 963) milj. euroa, niihin liittyvien

metsämaiden arvo oli 2 072 (2 113) milj. euroa ja metsäomaisuus yhteensä oli 6 312 (6 076) milj. euroa. Metsäomaisuuden

arvon kasvu johtuu pääasiassa korkeammista markkinahinnoista. Valuuttakurssien muutoksen vaikutus kasvatti arvoa hieman.

Metsäomaisuuteen liittyvät laskennalliset verovelat olivat 1 297 (1 250) milj. euroa. Arvostamisessa käytetty diskonttokorko oli

3,8 % (3,6 %).

Ruotsalaisissa metsissä olevaa tuottavaa maa-aluetta on yhteensä 1 139 (1 142) tuhatta hehtaaria, jossa kasvavan puuston

osuus on 149,7 (150,5) milj. metsäkuutiometriä. Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostuksessa vuonna 2023 sovellettu

kolmen vuoden painotettu keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 42 (40) euroa metsäkuutiometriä kohti. Metsäomaisuuden

arvo vastaa keskimäärin 5 540 (5 320) euroa per hehtaaria tuottavaa metsämaata.

Metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin transaktiotietoihin ja

hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä

tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeavien arvojen poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan metsäalueiden sijainti,

hintataso ja puuston volyymi. Eri alueiden väliset markkinahinnat eroavat merkittävästi toisistaan. Tulevat muutokset Ruotsissa

sijaitsevan metsäomaisuuden arvossa johtuvat muutoksista transaktiohinnoissa ja muutoksista puuston volyymissa, jossa

huomioidaan kasvu ja muut muutokset. Lisätietoja arvostuksessa sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään liitteessä 1.2.

Metsäomaisuuden sijainti ja volyymi


2023		Pohjoinen	Keski	Etelä	Yhteensä
Tuottava alue	Tuhatta ha	186	953	0	1 139
Osuus kokonaisuudesta	%	16 %	84 %	0 %	100 %
Puusto	milj. m3	16,9	132,8	0,0	149,7
Osuus kokonaisuudesta	%	11%	89 %	0 %	100 %


2022		Pohjoinen	Keski	Etelä	Yhteensä
Tuottava alue	Tuhatta ha	190	951	0	1 142
Osuus kokonaisuudesta	%	17 %	83 %	0 %	100 %
Puusto	milj. m3	17,5	133,0	0,0	150,5
Osuus kokonaisuudesta	%	12%	88 %	0 %	100 %

Guangxi

Vuoden 2023 lopussa Kiinan Guangxissa sijaitsevien biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 184 (196) milj. euroa. Kaikki

Kiinassa sijaitsevat metsämaat ovat vuokrattuja. Arvonlasku johtuu pääasiassa hakkuumäärän laskusta ja valuuttakurssien

muutoksen vaikutuksesta, kun taas investoinnit ja suuremmat volyymit kasvattivat käypää arvoa. Biologisiin hyödykkeisiin

sisältyvän nuoren puuston arvo on 24 (27) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 9,7 %:n (10,2 %:n)

diskonttokorkoa, joka laski vuonna 2023. Nämä metsätoiminnot luokiteltiin myytävänä olevaksi omaisuuseräksi vuoden 2023

lopussa. Lisätietoja liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät


		62

Veracel

Veracel on brasilialainen yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista

hyödykkeistä oli 124 (103) milj. euroa. Arvonnousu on pääasiassa seurausta korkeammista hinnoista, volyymeista ja

istutuksesta, kun taas diskonttokorko vähensi arvoa. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 40 (31) milj.

euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 10,2 %:n (7,9 %:n) diskonttokorkoa, joka nousi vuonna 2023. Metsämaat

arvostetaan hankintamenoon.

Montes del Plata

Montes del Plata (MdP) on Uruguayssa sijaitseva yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n omistusosuus. Stora Enson

osuus biologisista hyödykkeistä oli 288 (269) milj. euroa. Hienoinen arvonnousu on pääasiassa seurausta korkeammista puun

hinnoista, hakkuumääristä ja lisäyksistä, kun taas valuuttakurssien muutokset laskivat arvoa. Vuonna 2023 Uruguayssa oli

vaikeita kuivuuskausia, mikä laski metsän vuotuista kasvuarviota verrattua aiempiin vuosiin. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän

nuoren puuston arvo on 48 (50) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 9,0 %:n (9,0 %:n) diskonttokorkoa vuonna

2023. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon.

Osakkuusyhtiö

Tornator

Tornator Oyj on suomalainen osakkuusyhtiö, josta konsernilla on 41 %:n omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista

hyödykkeistä oli 1 287 (1 122) milj. euroa, osuus metsämaasta oli 130 (149) milj. euroa ja metsäomaisuudesta yhteensä 1 417

(1 271) milj. euroa. Käyvän arvon nousu metsäomaisuuden osalta on pääasiassa seurausta korkeammista markkinahinnoista ja

hankinnoista.

Stora Enson osuus tuottavasta metsäalueesta Tornatorissa on yhteensä 285 (277) tuhatta hehtaaria ja puuston osuus on 33,4

(32,8) milj. metsäkuutiometriä. Suomessa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostuksessa vuonna 2023 sovellettu kolmen vuoden

painotettu keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 42 (42) euroa metsäkuutiometriä kohti. Suomessa sijaitsevan

metsäomaisuuden arvo vastaa keskimäärin 4 960 (4 750) euroa per hehtaaria tuottavaa metsämaata.

Arvostuksen merkittävien oletusten herkkyydet +/-10 %


Milj. euroa	Puun markkinahinnat	Kasvumäärä	Diskonttokorko
Guangxi	+/-26	+/-1	+/-3
Veracel	+/-11	+/-11	+/-2
Montes del Plata	+/-32	+/-32	+12/-11

Ruotsalaisen metsäomaisuuden arvostus vaihtelee liittyen muutoksiin transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston volyymissä.

Metsäomaisuuden keskimääräisessä markkinahinnassa 1 euron metsäkuutiometriä kohti laskettu muutos vaikuttaisi

metsäomaisuuden arvoon 150 (151) milj. euroa. Metsäomaisuuden kasvavan puuston volyymissa 1 milj. metsäkuutiometrin

muutos vaikuttaisi metsäomaisuuden arvoon 42 (40) milj. euroa.

4.3 Osakkuusyhtiöt

Laadintaperiaatteet

Konsolidointiperiaatteet

Osakkuusyhtiöihin, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, kirjataan soveltaen pääomaosuusmenetelmää. Stora Ensolla ei ole

osakkuusyhtiöissä määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden osapuolten kanssa, mutta sillä on huomattava vaikutusvalta. Tällöin konsernin

tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Konsernin osuus osakkuusyhtiöstä

merkitään konsernitaseeseen määrään, joka vastaa konsernin osuutta osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta liikearvon kanssa. Osakkuusyhtiöiden

ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja sen arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana. Osakkuusyhtiöiden

kirjanpitoarvoissa ei ole olennaista liikearvoa.

Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyhtiöiden velvoitteita, jotka

konserni on taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut.

Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä heijastaa näiden sijoitusten operatiivista luonnetta. Vastaavasti

osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä esitetään liiketoiminnan rahavirrassa konsernin rahavirtalaskelmassa.

Merkittävimmät osakkuusyhtiöt


			Omistusosuus %		Milj. euroa
Yritys	Raportoitava segmentti	Kotipaikka ja pääasiallinen toimipaikka	2023	2022	2023	2022
Tornator Oyj	Forest	Suomi	41,00	41,00	892	800
Muut					35	32
Tasearvo 31.12.					926	832

Stora Enso myi 30,41 %:n osakkuutensa Encore Ympäristöpalvelut Oy:ssä vuonna 2022. Liiketoimella ei ollut merkittävää

vaikutusta konserniin.


		63

Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloslaskelmista


Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	126	147
Liiketoiminnan kulut	-69	-103
Biologisten hyödykkeiden arvostus	121	189
Liiketulos	178	233
Nettorahoituserät	-12	40
Nettotulos ennen veroja	166	273
Tuloverot	-30	-52
Tilikauden tulos	136	221

Henkilöstön määrä osakkuusyhtiöissä vuonna 2023 oli keskimäärin 1 046 (1 043 vuonna 2022).

Yhteenveto konsernin olennaisen osakkuusyhtiön, Tornator Oyj:n, IFRS:n mukaan laaditusta taloudellisesta informaatiosta

esitetään alempana. Konsernin osuus Tornator Oyj:stä raportoidaan osana Forest-divisioonaa ja kattaa suurimman osan

konsernin sijoituksista osakkuusyhtiöihin.

Tornator Oyj


Milj. euroa	2023	2022
Metsäomaisuus	3 456	3 101
Muut pitkäaikaiset varat	73	70
Lyhytaikaiset varat	102	73

Pitkäaikaiset velat	851	752
Lyhytaikaiset velat	146	120
Verovelat	459	420

Liikevaihto	194	176
Tilikauden tulos	341	542
Muut laajan tuloksen erät	-57	141
Laaja tulos yhteensä	284	683

Tilikauden aikana saadut osingot	60	25

Osakkuusyhtiön nettovarat	2 175	1 952
Omistusosuus Tornator Oyj:ssä	41,00 %	41,00 %
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä	892	800

Konsernin 41 %:n omistusosuuden tasearvo vuoden 2023 lopussa oli 892 (800) milj. euroa. Konsernin osuus Tornatorin

tuloksesta oli 140 (222) milj. euroa, joka sisältää biologisten hyödykkeiden 97 (152) milj. euron verojen jälkeisen arvostusvoiton.

Osakkuusyhtiöiden yhteenlasketut tiedot, jotka eivät ole erikseen olennaisia


Milj. euroa	2023	2022
Pitkäaikaiset varat	33	35
Lyhytaikaiset varat	13	12

Pitkäaikaiset velat	0	3
Lyhytaikaiset velat	11	12

Liikevaihto	47	74
Tilikauden tulos	-4	-2
Tilikauden aikana saadut osingot	0	1

Osakkuusyhtiöiden nettovarat	35	32
Konsernin omistusosuuden tasearvo	35	32

Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä	892	800
Konsernin omistusosuuden tasearvo yhteensä	926	832

Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat


Milj. euroa	2023	2022
Saamiset osakkuusyhtiöiltä
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2	2
Myyntisaamiset	2	1

Velat osakkuusyhtiöille
Ostovelat	128	101


		64

Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa


Milj. euroa	2023	2022
Myynti osakkuusyhtiöille	16	19
Ostot osakkuusyhtiöiltä	181	163

Konserni harjoittaa osakkuusyhtiöiden kanssa liiketoimintaa muun muassa puuta myymällä ja ostamalla. Kaikki sopimukset

neuvotellaan markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo olevan toimialalla tavanomaista eikä

epäedullisempia kuin toimittaessa konserniin kuulumattomien osapuolten kanssa.

4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Laadintaperiaatteet

Konserni on päättänyt luokitella oman pääoman ehtoiset sijoituksensa Pohjolan Voiman osakkeisiin ja eräisiin konsernin hallussa oleviin

noteerattuihin osakkeisiin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi instrumenteiksi IFRS 9 -standardin mukaisesti,

soveltaen standardin mukaista peruuttamatonta valintaa omistuksen pitkäaikaisen luonteen takia. Muiden laajan tuloksen erien kautta käypään

arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja tappioita ei kierrätetä tuloslaskelmaan

arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernilla on tiettyjä oman pääoman ehtoisia

sijoituksia noteeraamattomissa arvopapereissa, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi. Suurin osa konsernin oman

pääoman ehtoisista instrumenteista koostuu sijoituksista Pohjolan Voima Oyj:hin (PVO).

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset


Milj. euroa	2023	2022

Tasearvo 1.1.	1 445	918
Käyvän arvon muutos (Muut laajan tuloksen erät)	-645	519
Käyvän arvon muutos (Tuloslaskelma)	0	0
Lisäykset	18	10
Vähennykset	0	0
Muuntoerot	0	-2
Tasearvo 31.12.	819	1 445

PVO:n osakkeet

Stora Ensolla on 15,7 %:n (15,7 %) osuus Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) osakkeista. Pohjolan Voima Oyj on energia-alan

osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa kustannusperusteisesti ja voittoa tavoittelematta

(Mankala-periaate). PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osinkojen sijaan osakkeet oikeuttavat omistusta

vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä tuotantokustannusten perusteella hinnat,

jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. PVO ei maksanut varsinaista osinkoa Stora Ensolle vuonna 2023.

Omistusosuus arvostetaan käypään arvoon neljännesvuosittain käyttämällä diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Arvostus on

luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa IFRS 13 -standardin mukaisesti. Tasot esitetään liitteessä 5.2 Käyvät arvot.

Arvostuksessa käytetyt sähkön hinnat perustuvat kahden ensimmäisen vuoden osalta johdannaisten markkinahintoihin ja

myöhempien vuosien osalta perustuen pitkän aikavälin sähkön hinta-arvioihin. Historialliset tilinpäätökset muodostavat perustan

kunkin sähköomaisuuserän kustannusrakenteelle, ja tulevien kausien osalta käytetään PVO:n osakkeenomistajatietojen

perusteella tehtyjä arvioita, jos niitä on saatavilla, ja niitä oikaistaan tulevina vuosina inflaatiokertoimella. Arvostusmallissa

käytetty 6,93 %:n diskonttauskorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Diskontattujen

rahavirtojen laskennassa +/- 5 %:n muutos sähkön hinnassa merkitsisi +92 milj. euron tai -92 milj. euron muutosta

arvostuksessa, +/- 1 %-yksikön muutos diskonttauskorossa merkitsisi -140 milj. euron tai +183 milj. euron muutosta

arvostuksessa.

PVO:n osakkeet on jaettu eri osakesarjoihin. PVO:n B ja B2 osakesarjat viittaavat omistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä,

joka operoi kolmea ydinvoimalaa Suomessa (Olkiluoto 1–3). Stora Ensolla on noin 8,9 %:n epäsuora osuus Olkiluoto 3 -

ydinvoimalayksikön kapasiteetista PVO B2 -osakkeidensa kautta. Olkiluoto 3 -voimalayksikön testituotanto saatiin päätökseen

huhtikuussa 2023, jonka jälkeen yksikkö aloitti säännöllisen sähköntuotannon. Olkiluoto 3:n sähköntuotantokapasiteetti on noin

1 600 megawattia, joka vastaa noin 15 % sähkön kysynnästä Suomessa. Euroopan suurimpana ydinvoimalana Olkiluoto

kokonaisuudessaan tuottaa noin 30 % Suomessa tuotetusta sähköstä. Olkiluoto 3:n tuotannolla on keskeinen rooli Suomen

vihreässä siirtymässä, ja se nopeuttaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja sähköomavaraisuuteen.

PVO:n osakkeet 31.12.2023


Milj. euroa	Osakesarja	%:n omistusosuus	Omaisuuslaji	Käypä arvo 2023	Käypä arvo 2022
Pohjolan Voima Oyj	A	20,6	vesivoima	226	307
Pohjolan Voima Oyj	B, B2	15,7, 14,8	ydinvoima	546	1 113
Pohjolan Voima Oyj	C,C2,V,M	useita	useita	7	4
Yhteensä				778	1 423

Vuonna 2023 käypä arvo oli 778 (1 423) milj. euroa. PVO:n käyvän arvon lasku on pääasiassa seurausta laskussa sähkön

hintojen estimaateissa. Käyvän arvon muutoksesta ei kirjata laskennallisia veroja, koska Suomen verolainsäädännön mukaan yli

10 %:n omistukset on vapautettu myyntivoiton verotuksesta.


		65

Merkittävimmät oman pääoman ehtoiset sijoitukset


Milj. euroa	Omistus %	Osakkeet kpl	Hankintameno	Käypä arvo
Packages Ltd, Pakistan - julkisesti noteerattu osake	6,4	5 396 650	3	9
Noteeratut arvopaperit yhteensä			3	9
Pohjolan Voima Oyj	15,7	5 073 972	131	778
Muut noteeraamattomat arvopaperit			32	32
Noteeraamattomat arvopaperit yhteensä			163	810
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2023			166	819
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2022			147	1 445

4.5 Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat

Laadintaperiaatteet

Konserni osallistuu Euroopan unionin päästökauppaan tavoitteenaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernille on allokoitu tietty määrä

hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet kirjataan aineettomina hyödykkeinä, julkisina avustuksina ja velkoina, jotka

velvoittavat konsernin toimittamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän.

Päästöoikeuksiin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostus perustuu sen päivän käypään arvoon, jolloin konserni saa ne haltuunsa

(taso 1). Velka päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja palautusvelvoitteen täyttämiseen

käytetään saatuja päästöoikeuksia kirjanpitoarvolla laskettuna. Jos päästöoikeuksien markkinahinta on raportointipäivänä kirjanpitoarvoa

alhaisempi, niiden ylijäämäoikeuksien arvo, joita ei tarvita aiheutettujen päästöjen kattamiseen, alennetaan markkinahinnaksi.

Toteutuneet päästöt kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan materiaaleihin ja palveluihin allokaatiopäivän käyvällä arvolla. Markkinoilta ostetut

päästöoikeudet kirjataan hankintahintaan. Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan vastaavan kokoinen hyvitys, jonka johdosta

allokoitujen päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten tuloslaskelmaan ei synny ilmaisjaossa allokoitujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta,

mikäli toteutuneet päästöt ovat ilmaisjaossa saatujen päästöoikeuksien suuruiset. Ylijäämäoikeuksien myynti kirjataan tulona toimituspäivänä.

Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation ylittävien päästöjen vuoksi tehdyistä lisäostoista, ylijäämäoikeuksien myynnistä,

toteutuneiden päästöjen ollessa ilmaisjaossa saatuja päästöoikeuksia pienemmät tai sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta, joita ei tarvita

omaan käyttöön.

Päästöoikeudet


Milj. euroa	2023	2022
Arvo 1.1.	123	137
Allokoidut päästöoikeudet	146	160
Myynnit	-64	-62
Palautusvelvoitteen täyttäminen	-98	-85
Luovutukset ja myytävänä olevat omaisuuserät	—	-27
Käypä arvo 31.12.	108	123

Päästöoikeusvelka esitetään konsernin taseessa rivillä Muut korottomat velat. Päästöoikeusvelka 31.12.2023 oli 79 (91) milj.

euroa, liitteessä 4.8 Korottomat velat esitetyn mukaisesti. Tilikauden lopussa konsernin hallussa olleiden ylijäämäoikeuksien arvo

oli 28 (32) milj. euroa.

Muut pitkäaikaiset varat


Milj. euroa	2023	2022
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	25	22
Verohyvitykset	4	4
Muut pitkäaikaiset operatiiviset varat	29	12
Yhteensä	58	38

4.6 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, sen mukaan kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritellään FIFO-

menetelmällä tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä.

Samaa menetelmää sovelletaan kaikkeen vaihto-omaisuuteen, joka on luonteeltaan samankaltaista ja samanlaisessa käytössä. Valmiiden ja

keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kustannukset sekä tuotteisiin

kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman korkokuluja. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa

liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Mikäli tuotteen hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan tasearvoon vähennys. Lisäksi vanhojen, hidaskiertoisten ja

vanhentuneiden tuotteiden ja varaosien tasearvoon kirjataan tarvittaessa epäkuranttiusvähennys. Konsernitaseessa tällaiset

epäkuranttiusvähennykset vähennetään vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvosta.


		66


Milj. euroa	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	384	501
Keskeneräiset tuotteet	62	84
Valmiit tuotteet	774	962
Varaosat ja tarvikkeet	307	337
Muu vaihto-omaisuus	29	25
Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet	52	63
Epäkuranttiusvähennys: varaosat ja tarvikkeet	-100	-103
Epäkuranttiusvähennys: valmiit tuotteet	-18	-19
Nettorealisointiarvoista johtuva vähennys	-25	-40
Yhteensä	1 466	1 810

Kokonaisuudessaan vaihto-omaisuutta kirjattiin kuluksi 6 271 (6 576) milj. euroa vuoden aikana. Vaihto-omaisuuteen kirjatuilla

vähennyksillä oli tuloslaskelmaan 35 (78) milj. euron kuluvaikutus. Aiemmin kuluksi kirjattujen vähennysten peruutuksilla oli 55

(9) milj. euron tulosvaikutus.

4.7 Operatiiviset saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun realisoitumisarvoon luottotappiovarauksella vähennettynä.

Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan saamisten objektiivisen ja kattavan tarkastelun perusteella vuoden lopussa käyttäen

eteenpäin katsovaa odotettavissa olevien luottotappioiden varausmallia. Myyntisaamisten osalta noudatetaan IFRS 9:n mukaista

yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaan odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan todennäköisten elinkaaren aikaisten luottotappioiden

perusteella tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Niiden saamisten osalta, joiden maksuja ei ole laiminlyöty, odotettavissa olevat

luottotappiot arvioidaan perustuen ulkoisesti tuotettuun asiakkaiden luottotappiotodennäköisyyksiä kuvaavan dataan, jota käytetään odotettavissa

olevien luottotappioiden eteenpäin katsovassa laskentamallissa. Myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden mallissa huomioidaan

myös makrotaloudellinen indikaattori, joka huomioi makrotaloudellisen kehityksen ja sisällyttää laskentamalliin ennakoivaa tietoa.

Laskentamallissa on sovellettu oletusta siitä, että asiakkaan maksukyvyttömyys tulkitaan tapahtuvaksi aikaisintaan 90 päivää saamisen

erääntymisen jälkeen, ja maksukyvyttömyyden arvioidaan normaalisti tapahtuvan, kun myyntisaamisen suoritus on vähintään 90 päivää

myöhässä tai kun on muita riippumattomia todisteita maksukyvyttömyydestä. Myyntisaamiset alaskirjataan ja esitetään luottotappiona vain

tuomioistuimen julistaman konkurssin perusteella tai eräissä muissa tapauksissa, joissa alaskirjausta tukee objektiivinen näyttö. Myyntisaamiset

esitetään lyhytaikaisina operatiivisina saamisina lyhytaikaisissa varoissa konsernin taseessa.

Myyntisaamiset faktorointisopimuksissa

Stora Enso solmii myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Myydyt saamiset kirjataan

pois taseesta, kun omistusoikeuteen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet. Sellaiset jäljellä olevat myyntisaamiset, joita ei ole vielä

myyty tilikauden lopussa, mutta jotka ovat myytävissä faktorointiohjelmien kautta seuraavalla tilikaudella, luokitellaan käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi myyntisaamisiksi IFRS 9:n mukaisten liiketoimintamallin ja sopimuksiin perustuvien rahavirtojen

testien mukaisesti. Lisätietoja löytyy liitteestä 5.2 Käyvät arvot.

Lyhytaikaiset operatiiviset saamiset


Milj. euroa	2023	2022
Myyntisaamiset - bruttomääräinen kirjanpitoarvo ennen myytäviksi luokiteltuja eriä	939	1 329
Myyntisaamiset - myytäväksi luokiteltu bruttoarvo	-46	-92
Myyntisaamiset - bruttomääräinen kirjanpitoarvo	893	1 236
Odotettavissa olevat luottotappiot	-27	-32
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	80	68
Muut saamiset	245	200
Yhteensä	1 191	1 473

Myyntisaamisten ikäjakauma


Milj. euroa	2023	2022
Erääntymättömät	841	1 213
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	57	55
31–60 päivää sitten erääntyneet	1	10
61–90 päivää sitten erääntyneet	3	2
91–180 päivää sitten erääntyneet	1	3
Yli 180 päivää sitten erääntyneet	36	47
Yhteensä	939	1 329

Erääntyneiden myyntisaamisten bruttomäärä oli 98 (116) milj. euroa 31.12.2023. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja

asiakkaisiin, joilla ei ole viimeaikaisia laiminlyöntejä. Myyntisaamisten elinkaaren aikaisten odotettavissa olevien luottotappioiden

määrä oli 27 (32) milj. euroa 31.12.2023. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan tapauskohtaisesti

tulevaisuuteen katsovalla mallilla, joka perustuu asiakkaiden maksujen laiminlyönnin todennäköisyyden arviointiin. Jos

konsernilla on syytä epäillä asiakkaan taloudellista tilannetta, vaaditaan ennakkomaksu tai pankin antama peruuttamaton

remburssi. Vuoden lopussa erääntymistä odottavien remburssien yhteissumma oli 54 (74) milj. euroa. Liitteessä 5.1

Rahoitusriskien hallinta on lisätietoa asiakkaiden luottoriskin hallinnasta.


		67

Luottotappiovarauksen ikäjakauma


Milj. euroa	2023	2022
Erääntymättömät ja alle 90 päivää sitten erääntyneet	2	5
91–365 päivää sitten erääntyneet	2	7
Yli 365 päivää sitten erääntyneet	23	21
Yhteensä	27	32

Luottotappiovarauksen täsmäytys


Milj. euroa	2023	2022
Avaava tase 1.1.	32	26
Muutos tuloslaskelman kautta kirjattavissa luottotappiovarauksissa	9	13
Alaskirjaukset	-15	-6
Muut	1	0
Tasearvo 31.12.	27	32

Vuoden 2023 aikana toteutuneiden luottotappioiden määrä oli 15 (6) milj. euroa ja nämä myyntisaamiset alaskirjattiin pois

konsernitaseesta.

Stora Enso on solminut myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi.

Tällaiset sopimukset johtivat nimellisarvoltaan 178 (174) milj. euron arvoisten myyntisaamisten kirjaamiseen pois taseesta

vuoden lopussa. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen faktorointisopimusten

luonteesta ja riskienjaosta johtuen.

4.8 Operatiiviset velat

Pitkäaikaiset operatiiviset velat


Milj. euroa	2023	2022
Osakeperusteiset maksut	2	2
Muut velat	9	9
Yhteensä	11	11

Lyhytaikaiset operatiiviset velat


Milj. euroa	2023	2022
Ostovelat	1 582	1 831
Palkka- ja henkilöstökulujen jaksotukset	224	245
Siirtovelat	112	130
Päästöoikeuksiin liittyvä velka	79	91
Saadut ennakot	18	18
Muut velat1	96	94
Yhteensä	2 112	2 410
1 Muut velat liittyvät etenkin valtiolle maksettaviin veroihin, kuten arvonlisäveroihin ja palkkoihin liittyviin veroihin.

4.9 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on todennäköistä, että

velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa

luotettavasti. Varaukset perustuvat johdon arvioon ja kustannusten ajankohtaan ja summaan liittyy epävarmuutta. Käyttöomaisuushyödykkeen

purkamiseen, siirtämiseen ja alkuperäiseen tilaan palauttamiseen koskevan velvoitteen suorittamiseen tarvittavat investoinnit lisätään

omaisuuserän kirjanpitoarvoon hankintahetkellä ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan

nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia.

Ympäristövaraukset

Aikaisemman liiketoiminnan ympäristövaikutusten korjaamisesta syntyneet kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan

varauksiksi. Ympäristövaraus kirjataan, mikäli ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan perusteella on todennäköistä, että on syntynyt

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä voidaan luotettavasti arvioida.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolla, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne

kustannukset, jotka sisältyvät lopettamissuunnitelmaan, aiheutuvat jatkuvasta sopimusvelvoitteesta ja joista ei ole jatkuvaa taloudellista hyötyä tai

jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta aiheutuvaan sanktioon.

Muut varaukset

Muut varaukset liittyvät oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin kuten uudelleenistutukseen, tappiollisiin sopimuksiin, kanteisiin tai meneillä

oleviin oikeuskäsittelyihin.


		68

Varaukset


Milj. euroa	Ympäristö- varaukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Muut varaukset	Varaukset yhteensä
Tasearvo 1.1.2022	75	88	67	231
Muuntoerot	-4	-3	-2	-9
Yritysmyynnit ja myytäväksi määritellyt omaisuuserät	-3	-1	0	-4
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset	14	8	19	40
Varausten lisäys	1	12	2	15
Varausten peruutus	-1	-16	-8	-25
Maksut	-9	-66	-50	-124
Tasearvo 31.12.2022	73	21	30	124
Muuntoerot	0	0	1	1
Yritysmyynnit ja myytäväksi määritellyt omaisuuserät	3	0	0	3
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset	7	89	12	107
Varausten lisäys	4	4	1	8
Varausten peruutus	-16	-7	0	-22
Maksut	-9	-31	-14	-54
Tasearvo 31.12.2023	63	77	28	168

Jako lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varauksiin

Lyhytaikaiset varaukset: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa	1	72	12	85
Pitkäaikaiset varaukset: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua	61	5	16	83
Yhteensä 31.12.2023	63	77	28	168

Stora Ensossa on tehty viime vuosina merkittäviä uudelleenjärjestelyjä yritysten myynneistä tehtaiden sulkemisiin ja

hallinnollisten kustannusten säästöohjelmiin liittyen. Olennaisin uudelleenjärjestelyvaraus vuoden 2023 tasearvossa on 35 milj.

euroa liittyen De Hoop aaltopahvin pintakartonkia valmistavan tehtaan pysyvään sulkemiseen Alankomaissa. Muut

uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät pääasiassa Sunilan selluntuotannon pysyvään sulkemiseen Suomessa ja

uudelleenjärjestelyihin, jotka liittyivät toimistohenkilöstön vähennyksiin konsernihallinnossa ja Packaging Materials -

divisioonassa. Olennaiset maksut vuonna 2022 uudelleenjärjestely- ja muissa varauksissa liittyvät pääasiassa sellun- ja

paperintuotannon sulkemiseen Kvarnsvedenin tehtaalla Ruotsissa ja Veitsiluodon tehtaalla Suomessa.

Olennaisin ympäristövaraus perustuu Stora Enson ja Falunin kaupungin tekemään sopimukseen, jonka mukaan konsernilla

on velvoite puhdistaa vesi Kopparbergin kaivoksen aiheuttamista saasteista ennen vesien päästämistä ympäristöön. Tilikauden

lopussa varaus oli 27 (31) milj. euroa.

Olennaisin varaus muut varaukset luokassa liittyy uudelleenistutusvelvoitteeseen osassa Pohjoismaista. Uudelleenistutus on

velvoitettu tehtäväksi tietyn aikamääreen puitteissa viimeisen hakkuun jälkeen.


		69

5 Pääomarakenne ja rahoitus

5.1 Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi

Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernissa hallitaan hallituksen hyväksymien politiikkojen

mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus sekä tehokas rahoitusriskien hallinta. Stora Enson

rahoitusriskipolitiikkaa sovelletaan kaikkiin Stora Ensossa tapahtuviin rahoitustransaktioihin. Kyseinen politiikka ja siihen

tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät muutokset astuvat voimaan, kun konsernin hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien

rahoitusinstrumenttien käyttöä koskevien toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia kyseisen rahoitusriskipolitiikan kanssa.

Konsernin yhteisiin toimintoihin kuuluvat yhtiöt toimivat paikallisen rahoitusriskipolitiikan mukaisesti ja kyseiset politiikat eivät

välttämättä ole täysin yhteneväisiä konsernin oman rahoitusriskipolitiikan kanssa.

Merkittävimmät rahoitusmarkkinariskit esitellään tarkemmin alla, konsernin pääasiallisten rahoitusriskien ollessa korkoriski,

valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä hyödykkeiden, etenkin kuidun, sellun ja energian hintariski.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille, mikä tarkoittaa, että korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja sen taseessa

olevien varojen ja velkojen arvoon. Stora Enso altistuu korkoriskille korollisten varojen ja velkojen, kuten lainojen,

rahoitusinstrumenttien ja vuokrasopimusvelkojen kautta, mutta myös kaupallisten sopimusten sekä operatiivisten varojen ja

velkojen kuten biologisten hyödykkeiden kautta. Konsernin tavoitteena on pitää korkokulut vakaina. Konsernin kokonaisduraation

ei pitäisi ylittää lainojen keskimääräistä maturiteettia, mutta tavoitteena on kuitenkin pidempi duraatio edellä mainitun puitteissa.

Yhtiön hallitus hyväksyy keskimääräistä maturiteettia pidemmän duraation.

Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi muuntamalla

vaihtuvakorkoisia lainoja synteettisesti kiinteäkorkoisiksi lainoiksi johdannaisten avulla. Konsernin vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen

positio vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa, joka sisältää myös kyseiset myytäviksi luokitellut varat ja velat:

Vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio


	31.12.2023		31.12.2022
Milj. euroa	Vaihtuvakorkoiset	Kiinteäkorkoiset	Vaihtuvakorkoiset	Kiinteäkorkoiset
Pitkäaikaiset korolliset saamiset1	11	51	11	80
Lyhytaikaiset korolliset saamiset1	1	14	1	—
Rahavarat	2 464		1 917
Korolliset velat2	-1 422	-4 293	-1 074	-2 818
Korolliset saamiset ja velat ennen korkojohdannaisia	1 053	-4 229	855	-2 738
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	488	-488	650	-650
Korolliset saamiset ja velat korkojohdannaisten jälkeen	1 541	-4 717	1 506	-3 388
1 Pois lukien korkosaamiset, listatut arvopaperit ja johdannaisvarat.
2 Pitkäaikaiset korolliset velat, korollisten velkojen lyhennyserät, lyhytaikaiset korolliset velat ja käytetyt luottolimiitit, pois lukien johdannaisvelat ja korkovelat.

Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki korkojohdannaiset, mutta pois lukien rahavarat, koron keskimääräinen

uudelleenmääräytymiskausi oli noin 2,7 (3,3) vuotta.

31.12.2023 vallinneen tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa kasvattaisi vuosittaisia

nettokorkokuluja noin 10 (4) milj. euroa ja vastaava lasku korkotasossa laskisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 10 (4) milj.

euroa. Kyseinen simulaatio olettaa, että lainojen duraatio ja konsernin rahoitusrakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Lisäksi

simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien vaihtuvakorkoisten instrumenttien, pois lukien

konsernin rahavarat, seuraavasta uudelleenasettamispäivästä lukien vuoden loppuun asti. Lisäksi kaikkien vuoden kuluessa

erääntyvien lyhytaikaisten lainojen eräpäivää oletetaan pidennettävän vuoden loppuun asti soveltaen uutta korkeampaa tai

alhaisempaa korkoa.

Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi myös 6 (10) milj. euron käyvän arvostuksen voiton tai

tappion ennen veroja rahavirran suojauksen alla olevista koronvaihtosopimuksista, joiden arvonmuutos kirjataan laajan tuloksen

erien kautta rahavirran suojausrahastoon. Liitteessä 5.4 Johdannaiset on yhteenveto liikkeeseen laskettujen

korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä arvosta.

Valuuttakurssiriski - transaktioriski

Konsernin toiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu näin ollen valuuttariskille, joka aiheutuu markkinoilla tapahtuvista

valuuttakurssimuutoksista. Valuuttojen transaktioriski johtuu Stora Enson tuotantolaitosten maantieteellisestä sijainnista ympäri

maailmaa sekä raaka-ainehankinnoista ja lopputuotteiden myynnistä vieraassa valuutassa tuotantolaitosten kotivaluuttaan

nähden. Tärkeimmät valuutat näissä tapauksissa ovat Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta sekä Ruotsin kruunu. Stora

Enson konserniyhtiöt, joiden kotivaluutta on muu kuin euro, ovat lisäksi altistuneita euromääräisistä nettokassavirroista

aiheutuvalle transaktioriskille. Nämä euromääräiset riskit aiheutuvat erityisesti Stora Enson tytäryhtiöistä, jotka sijaitsevat

Ruotsissa, Tšekin tasavallassa sekä Puolassa.

Valuutan transaktioriski on valuuttakurssivaihteluiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutus

konsernin odotettuihin tuleviin rahavirtoihin sekä näiden pohjalta myöhemmin kirjattaviin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin.

Konsernin rahoitusriskipolitiikan mukaisesti konsernin tavoitteena on suojata 15–60 % tärkeimpien valuuttojen

valuuttamääräisistä ennustetuista todennäköisistä rahavirroista seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin johdannaisinstrumenttien,

kuten valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden, avulla. Konserni voi myös suojata 12–36 kuukauden pituisia ajanjaksoja tai muuttaa

edellä mainittua seuraavan 12 kuukauden suojaussuhdetta konsernin johdon harkintaan perustuen.

Konsernin tavoite valuuttamääräisissä operatiivisissa myyntisaamisissa ja ostoveloissa on suojata 50–100 % konsernin

avoimesta nettosaamisesta merkittävissä valuuttapareissa.


		70

Seuraavassa taulukossa esitetään arvioitu nettomääräinen operatiivinen ulkomaanvaluutan transaktioriski pääasiallisille

valuutoille seuraavalle 12 kuukaudelle sekä niihin liittyvät valuuttakurssisuojaukset 31.12. vuoden lopun valuuttakursseja

käyttäen. Vuoden lopun tilanteen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvä nettoriski sisältää IFRS 7 -standardin vaatimusten

mukaisesti valuuttariskit konsernin ulkoisista sekä konserniyritysten välisistä sisäisistä transaktioista. Taulukossa esiintyvä

positiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä konserniin tulevaa kassavirtaa tai saamista.

Operatiiviset valuuttamääräiset transaktioriskit


	31.12.2023						31.12.2022
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojatuissa rahavirroissa1	674	-278	1 446	126	63	-48	960	-238	1 983	240	83	-48
Rahavirran suojaukset seuraavalle 12 kuukaudelle	-394	188	-632	-34	-15	27	-525	119	-843	-59	-26	26
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojausten jälkeen	280	-90	814	93	47	-21	435	-119	1 139	181	57	-22
Suojausprosentti 31.12. seuraaville 12 kuukaudelle	58 %	68 %	44 %	27 %	25 %	57 %	55 %	50 %	43 %	24 %	31 %	54 %
Painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan2		11,57	1,10	0,87	1,66	45,07		10,63	1,09	0,87	1,52	45,20

Myyntisaamiset ja ostovelat, nettoriski	-38	-23	181	18	18	-5	-22	8	284	30	49	-5
Nettomyyntisaamisten valuuttasuojaukset	-7	7	-119	-15	-20	—	-18	-3	-186	-16	-51	—
Nettomyyntisaamiset suojausten jälkeen	-45	-15	62	3	-2	-5	-39	5	98	14	-2	-5

Arvioitu vuosittainen operatiivinen transaktioriski suojausten jälkeen	235	-105	876	96	46	-26	396	-113	1 238	195	55	-27

1 Rahavirrat ovat ennustettuja, erittäin todennäköisiä valuuttamääräisiä liiketoiminnan nettorahavirtoja suojatuissa valuutoissa. EUR-sarakkeessa esitetty valuuttariski viittaa

euromääräisten rahavirtojen operatiiviselle transaktioriskille Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta

ei ole euro.

2 Painotettu keskimääräinen valuuttakurssi euroa vastaan lasketaan optiorakenteen ostetun osan ja valuuttatermiinien valuuttatermiinikurssien perusteella, ja näin ollen se edustaa

painotettua keskimääräistä suojauskurssia, joka perustuu konsernin näkökulmasta epäsuotuisimpaan suojauskurssitasoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi valuuttariskille altistuvien

tytäryhtiöiden vuotuiseen liiketulokseen. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella euron, Ruotsin

kruunun, Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Australian dollarin, sekä 10 %:n muutoksella Uruguayn peson arvossa

olisi. Nämä muutokset valuutoissa on arvioitu kohtuullisen todennäköisiksi muutoksiksi valuuttakursseissa vuoden

päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa

esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan kirjattavaa nettotappiota. Toteutunut

valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä niiden tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, joiden

toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin tilinpäätösvaluuttaan tilikauden keskikurssia käyttäen, kun taas näiden

yritysten taseet, mukaan lukien valuuttasuojaukset sekä myyntisaamiset ja ostovelat, muunnetaan raportointivaluuttaan

tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Translaatioriskiin liittyvät erät on kuvattu tarkemmin alla olevassa "Valuuttakurssiriski -

Muuntoriski" -kappaleessa.

Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon valuuttojen suojaukset ja siinä oletetaan, että riskivaluuttojen välillä ei ole vaikutuksia.

Valuuttakurssivaikutukset perustuvat arvioituihin operatiivisiin ulkomaanvaluuttavirtoihin seuraavalle 12 kuukaudelle, vuoden

lopun suojaustasoihin sekä oletukseen että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasot ja muut mahdolliset muuttujat pysyvät

muuttumattomina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja

valuuttaoptioita. Laskelmassa ei ole otettu huomioon epäsuoria valuuttakurssivaikutuksia tuotteiden hintoihin tai tuotevirtoihin,

esimerkiksi tuotteen muuttumista halvemmaksi valmistaa toisessa maantieteellisessä lokaatiossa.


		71

Operatiivisten valuuttatransaktioriskien herkkyysanalyysi


	31.12.2023						31.12.2022
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU
Riskivaluutan muutos1	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketoiminnan nettorahavirtaan suojatuissa valuutoissa	-34	14	-72	-6	-3	5	-48	12	-99	-12	-4	5
Vaikutus suojausrahastoon ennen veroja tilinpäätöspäivänä2	20	-9	32	2	1	-3	26	-6	42	3	1	-3
Vaikutus nettomyyntisaataviin valuuttasuojausten jälkeen3	2	1	-3	—	—	1	2	—	-5	-1	—	—
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen4	-12	5	-44	-5	-2	3	-20	6	-62	-10	-3	3
1 EUR-sarakkeessa esitetty herkkyysanalyysi viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviseen transaktioriskiin Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro. 2 Vaikutus suojausrahastoon (Muut laajan tuloksen erät) ennen veroja tilinpäätöspäivänä liittyy käyvän arvon muutoksiin johdannaissopimuksista, joiden katsotaan soveltuvan erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen kassavirtasuojauksiksi IFRS 9:n mukaan. Muihin laajan tuloksen eriin vaikuttava osuus kierrätetään operatiiviseen tulokseen kun transaktio realisoituu. 3 Arvioitu nettomyyntisaamisiin tai -ostovelkoihin liittyvä valuuttavaikutus suojausten jälkeen. 4 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen sisältää taseriskeihin, ennakoituihin rahavirtoihin sekä niiden suojauksiin liittyvät erät.

Seuraavassa taulukossa esitetään rahoituseriin liittyvä valuuttariski pääasiallisille valuutoille sekä niihin liittyvät suojaukset 31.12.

Nettovelka sisältää valuuttamääräiset ulkoiset velat ja lainasaamiset, konsernin sisäiset velat ja lainasaamiset, sekä rahavarat.

Taulukko ei sisällä IAS 21 -standardin mukaisesti nettosijoituslainoiksi määritettyjä sisäisiä valuuttalainoja, koska ne pienentävät

ulkomaanvaluuttariskiä konsernitasolla. Sisäisiin transaktioihin liittyvät riskit sisältävät valuuttamääräisiä velkoja ja saamisia,

mitkä ovat raportointipäivänä avoinna konsernissa. Valuuttajohdannaiset suojaavat pääosin rahoitusriskejä taseessa. Taulukossa

esiintyvä negatiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä nettovelkaa.

Lisäksi taulukko esittää arvion siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi konsernin tuloslaskelmaan. Herkkyydet on

laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella olisi suhteessa Ruotsin kruunuun, Yhdysvaltain dollariin, Kiinan

renminbiin, Puolan złotyyn ja Tšekin korunaan. Näitä muutoksia arvioidaan kohtuullisen todennäköisinä muutoksina

valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen

vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan kirjattavaa

nettotappiota. Vastaavasti positiivinen määrä kuvastaa mahdollista nettovoittoa tuloslaskelmassa. Toteutunut valuuttatulos voi

käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä riskimäärät voivat muuttua vuoden aikana.

Rahoitusvaluuttariski ja arvioitu valuuttavaikutus tuloslaskelmaan


	31.12.2023					31.12.2022
Milj. euroa	SEK	USD	CNY	PLN	CZK	SEK	USD	CNY	PLN	CZK
Vieraassa valuutassa oleva nettovelka ennen suojauksia1	140	-121	185	-3	24	-418	-101	355	-6	-62
Valuuttasuojaukset	-158	-5	—	-5	-21	-3	-46	-211	-7	62
Nettorahoitusriski suojausten jälkeen	-18	-126	185	-8	3	-422	-146	144	-12	—
Sisäisiin transaktioihin liittyvät riskit	137			13					138	45
Valuuttasuojaukset	—			—					-124	-41
Liiketoimintaan kuulumaton nettoriski	137	—	—	13	—	—	—	—	14	3
Riskivaluutan muutos	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %
Vaikutus tuloslaskelmaan2	-6	6	-9	-1	—	21	7	-7	—	6
1 Konserni on soveltanut IAS 21-standardin mukaista nettosijoituslainakäsittelyä tiettyihin konserniin sisäisiin lainoihin Kiinaan. Kyseiset lainat ovat EUR, USD ja CNY -määräisiä lainoja. Näistä lainoista kertyvät valuuttakurssierot kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan osaksi muuntoeroja. Nettosijoitusten lainojen nimellinen määrä oli 591 (398) milj. euroa vuoden lopussa ja se pienentää kyseessä olevien valuuttojen valuuttariskiä edellä olevassa taulukossa
2 Voitot ja tappiot kirjataan osaksi rahoituseriä konsernin tuloslaskelmassa.

Valuuttakurssiriski – muuntoriski

Muuntoriski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelun vaikutuksesta Stora Enson valuuttamääräisten varojen, velkojen ja tulojen

nettoarvoon konsolidoiduissa luvuissa. Muuntoriskiä pienennetään rahoittamalla omaisuuserien hankintaa samassa paikallisessa

valuutassa kuin itse hankittava omaisuuserä, mikäli taloudellisesti mahdollista. Konserni voi myös solmia

valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja ottaa valuuttamääräisiä lainoja suojatakseen nettomääräisiä sijoituksiaan

ulkomaisissa yksiköissä.

Ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden taseet sekä IFRS 9:n mukaiset muut kuin euromääräiset oman pääoman ehtoiset

instrumentit muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin, mikä altistaa konsernin oman pääoman valuuttakurssivaihteluiden

aiheuttamille riskeille. Tästä tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten paikallisen tuloslaskelman muuntamisesta

aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan, kun

ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin tuloslaskelmassa oleva muuntoriski, joka syntyy tytäryhtiöiden ja yhteisten

toimintojen valuuttamääräisten tuloslaskelmien muuntamisesta konsernin konsernitilinpäätöksessä käytettävään

raportointivaluuttaan.

Muuntoriski tuloslaskelmassa


	31.12.2023					31.12.2022
Milj. euroa	SEK	USD	BRL	CZK	CNY	SEK	USD	BRL	CZK	CNY
Muuntoriski tuloslaskelmassa	-357	-196	-179	-65	67	-147	-192	-164	-38	77
Riskivaluutan muutos	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen	18	10	18	3	-3	7	10	16	2	-4


		72

Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman alttius muuntoriskille niillä maantieteellisillä alueilla, joilla konserni on

suojannut nettosijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä vähentääkseen muuntoriskiä konsernin omassa pääomassa. Käytännössä

konsernilla on myös materiaalisia suojaamattomia muuntoriskejä muilla maantieteellisillä alueilla kuten Ruotsissa ja Kiinassa.

Laskelmassa huomioidaan ulkomaan valuuttamääräinen oma pääoma ja suojaustasot vuoden lopussa. Yksityiskohtaiset tiedot

kertyneiden muuntoerojen muutoksista ja suojausvaikutuksista on esitetty liitteessä 5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman

suojaus. Taulukossa esitetty herkkyysanalyysi sisältää ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten

vaikutukset ja olettaa, että muita muutoksia ei tapahdu kuin yhden valuutan vaihtokurssimuutos vuoden lopussa.

Muuntoriski omassa pääomassa


	31.12.
Milj. euroa	2023	2022
Muuntoriskille altis oma pääoma USD-alueella1	1 625	1 686
EUR/USD nettoinvestointien suojaukset2	-271	-281
Muuntoriskialttius suojausten jälkeen	1 354	1 405
Herkkyys ennen suojauksia - EUR vahvistuu 5%	-81	-84
Herkkyys suojausten jälkeen - EUR vahvistuu 5%	-68	-70
1 Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari. 2 USD-määräiset ulkomaisten nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjalainat.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä tietyllä hetkellä. Stora Enson rahoitusriskipolitiikan mukaan

nostettujen lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien käyttämättömien luottolimiittien keskimääräisen maturiteetin tulee olla

vähintään neljä vuotta. Lisäksi konsernilla tulee olla rahavaroja ja nostamattomia luottolimiittejä kattamaan kaikki seuraavan 12

kuukauden aikana erääntyvät lainat, mukaan lukien supply chain financing ja factoring -ohjelmat. Konsernin sitovat

käyttämättömät luottolimiitit ja nostamattomat lainat olivat 31.12.2023 yhteensä 800 (1 100) milj. euroa. Luottovalmiuksia

käytetään varmuutena yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin ja ne ovat kokonaan käyttämättömiä. Edellä mainittujen lisäksi Stora

Ensolla on myös käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 1 100 (1 050) milj. euroon saakka. Nämä liittyvät pääosin

suomalaisten eläkerahastojen kautta saatavilla oleviin rahoituslähteisiin.

Vuoden 2023 aikana Stora Enso laski liikkeeseen tai jälleenrahoitti yhteensä 2 006 milj. euroa pitkäaikaisia velkoja, mukaan

lukien joukkovelkakirjalainoja ja kahdenvälisiä pankkilainoja. Rahoitustapahtumia vuoden 2023 aikana kuvataan tarkemmin

liitetiedossa 5.3 Korolliset varat ja velat.

Jälleenrahoitusriski, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta markkinoilta, hallitaan

pitämällä jäljellä olevien velkojen maturiteettiprofiili tasaisena. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelkojen

sopimusperusteisiin maksuihin liittyvät erääntymispäivät ja ne on ryhmitelty pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden

jäljellä oleva erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Tulevien vuosien sopimusperusteisten rahoituskulujen arvioinnissa on käytetty

vuoden lopun korkotermiinejä. Taulukko sisältää myös kyseiset myytäviksi luokitellut varat ja velat.

Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2023


Milj. euroa	2024	2025	2026	2027	2028	2029+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	136	440	590	591	548	1 310	3 615
Lainat rahoituslaitoksilta	140	717	105	5	5	27	998
Vuokrasopimusvelat	71	57	48	43	39	263	520
Muut pitkäaikaiset lainat	0	2	0	0	0	0	2
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus	347	1 217	742	639	592	1 600	5 137
Arvioidut rahoituskulut	193	152	113	82	69	194	802
Arvioidut vuokrakulut	29	26	25	23	22	225	350
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset	569	1 395	880	744	683	2 018	6 289
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo	595	0	0	0	0	0	595
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - saamiset	-2 154	0	0	0	0	0	-2 154
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut	2 132	0	0	0	0	0	2 132
Ostovelat	1 666	0	0	0	0	0	1 666
Arvioidut rahoituskulut	9	0	0	0	0	0	9
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2023	2 817	1 395	880	744	683	2 018	8 537


		73

Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2022


Milj. euroa	2023	2024	2025	2026	2027	2028+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	300	270	404	90	325	1 081	2 470
Lainat rahoituslaitoksilta	306	40	273	5	0	0	624
Vuokrasopimusvelat	63	49	44	33	30	159	377
Muut pitkäaikaiset lainat	0	2	0	0	0	0	2
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus	668	361	721	128	355	1 240	3 472
Arvioidut rahoituskulut	108	90	74	43	40	190	545
Arvioidut vuokrakulut	16	14	13	11	10	58	123
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset	792	465	807	182	405	1 489	4 140
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo	429	0	0	0	0	0	429
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - vastaanotot	-2 405	0	0	0	0	0	-2 405
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut	2 401	0	0	0	0	0	2 401
Nettosuoritettavat johdannaisvelat	-4	0	0	0	0	0	-5
Ostovelat	1 831	0	0	0	0	0	1 831
Käytössä olevat luottolimiitit	0	0	0	0	0	0	0
Arvioidut rahoituskulut	6	0	0	0	0	0	6
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2022	3 050	464	807	182	405	1 489	6 398

Rahoitustransaktioiden vastapuoliriski

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan konsernin saatavien arvoon kohdistuvaa riskiä, mikäli konsernin vastapuolet eivät kykene

täyttämään rahoitussopimuksista aiheutuvia velvoitteitaan. Vastapuoliriski arvostetaan siihen enimmäistappioon, joka Stora

Ensolle voi syntyä suoraan siinä tapauksessa, että yksi vastapuoli laiminlyö velvoitteensa. Tätä riskiä minimoidaan:

• solmimalla sopimuksia vain johtavien rahoituslaitosten sekä sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus

• tekemällä sijoituksia vain sellaisten rahoituslaitosten tai yritysten likvideihin rahamarkkinarahastoihin ja talletuksiin, joilla on

vähintään luokitus A-3 tai BBB-.

• Vähintään 50 % konsernin rahavaroista tai EUR 150 miljoonaa (riippuen kumpi on suurempi) tulee säilyttää vastapuolilla,

joiden luottoluokitus on vähintään A- käyttäen merkittävimpien luottoluokituslaitosten luokitussymboleja

• investoimalla vähintään 75 milj. euroa konsernin rahavaroja muihin vastapuoliin kuin siihen yksittäiseen vastapuoleen, jonka

hallussa on suurin osa Stora Enson rahavaroista.

• vaatimalla emoyhtiön antaman takauksen, kun toimitaan luottoluokituksen saaneen vastapuolen tytäryrityksen kanssa.

Konsernin rahoitusriskipolitiikka määrittää rajat hyväksytylle vastapuoliriskille perustuen taloudellisen sopimuksen kestoon ja

vastapuolen luottoluokitukseen.

Vuoden 2023 lopussa johdannaissopimusten vastapuoliin ei liittynyt merkittävää riskikeskittymää. Korkein vastapuoliriski

markkina-arvoltaan oli 13 (41) milj. euroa ja luottoluokitus A+ (A+) Standard & Poor’sin luottoluokitussymboleita käyttäen.

Asiakkaiden luottoriski

Asiakkaiden luottoriski tarkoittaa, että Stora Enson tekemiin myyntisopimuksiin kohdistuu asiakkaiden taloudellisen tilanteen

heikentymisestä aiheutuva riski. Konserni hyödyntää useita tapoja luottoriskin pienentämiseen käyttämällä muun muassa

rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Lisäksi käytetään vientitakuita, jotka kattavat sekä poliittisen että kaupallisen

riskin. Vientitakuut koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia asiakkaita. Konsernin johto katsoo, ettei Stora Ensolla ole

yksittäiseen asiakkaaseen, yksittäiseen vastapuoleen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman mukaan sekä niihin liittyvät odotetut luottotappiot on esitetty liitteessä 4.7 Operatiiviset

saamiset.

Hyödykkeiden hintariski

Voimassa olevat hyödykesuojaukset


	31.12.2023				31.12.2022
Milj. euroa	Hyödykkeen suojattu määrä	Keski- määräinen suojaus- hinta	Suojattu nimellis- arvo, milj. euroa	Käypä arvo, milj. euroa	Hyödykkeen suojattu määrä	Keski- määräinen suojaus- hinta	Suojattu nimellis- arvo, milj. euroa	Käypä arvo, milj. euroa
Sähköostot
Pohjoismaat	245 712 MWh	EUR 55,6	14	-1	175 200 MWh	EUR 29,1	5	18
Öljyostot	205 058 barrelia	USD 75,9	14	-1	200 474 barrelia	USD 73,5	14	0

Konserni altistuu hyödykkeiden ja energian markkinahinnan vaihteluille, jotka vaikuttavat konsernin kannattavuuteen. Sähkö-,

maakaasu- ja öljyjohdannaiset ovat osa konsernin energiahintariskin hallintaa, kun taas muita hyödykkeiden hintariskejä

mitataan ja suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista. Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee energian hintariskiä

solmimalla pitkäaikaisia kiinteähintaisia fyysisiä sähkönhankintasopimuksia ja omistamalla 15,7 % osuuden Pohjolan Voima

Oy:stä (PVO), joka on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä Suomessa. Osakkeiden käypä arvo

vuoden lopussa oli 778 (1 423) milj. euroa. Näiden osakkeiden käypä arvo on riippuvainen sähkön markkinahinnoista, ja siitä on

yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.


		74

Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi 5 (6) milj. euron muutoksen energian ja raaka-aineiden

johdannaissopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen kirjataan suoraan oman

pääoman suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain

rahoitusinstrumenttien herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskejä

kokonaisuudessaan, koska varsinaiset hankinnat eivät ole IFRS 7 -standardin mukaisia rahoitusinstrumentteja. Vuoden 2023

lopussa energia- ja hyödykesopimusten, sisältäen johdannaissuojat sekä kiinteähintaiset fyysiset ostosopimukset, erääntymisajat

vaihtelivat vuosien 2024–2025 välillä. Vuonna 2022 erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2023–2024 välillä.

Puukuituun liittyvien raaka-aineriskien torjumiseksi Stora Enso on merkittävä metsäomaisuuden omistaja Pohjoismaissa.

Stora Enso omistaa 1,4 milj. hehtaaria metsämaata Ruotsissa. Lisäksi Stora Enso omistaa 41 %:n osuuden Tornator Oyj:stä,

joka on merkittävä metsänomistaja Suomessa. Konsernin omistusosuus Tornatorissa raportoidaan osakkuusyhtiönä, ja siitä on

yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt. Lisätietoa konsernin metsäomaisuudesta on liitteessä 4.2

Metsäomaisuus.

Osakkeiden hintariski

Stora Ensolla on sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa ja tällä hetkellä nämä liittyvät konsernin omistamiin osakkeisiin

Packages Ltd yhtiössä Pakistanissa. Näiden sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa oli 9 (8) milj. euroa. Näiden sijoitusten

markkina-arvon muutokset kirjataan verojen jälkeen suoraan oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahastoon. Lisätietoa

pörssinoteeratuista arvopapereista on liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.

Pääomariskien hallinta

Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin ja liikepankkeihin. Stora Enson tavoitteena pääoman hallinnassa on

liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja siten aikaansaada tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyjä muille sidosryhmille sekä

ylläpitää optimaalista pääomarakennetta kohtuullisten pääomakustannusten ylläpitämiseksi. Tarvittaessa osakkeenomistajien

hyväksynnällä konserni voi pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai mukauttamiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa

osinkoa, ostaa omia osakkeitaan rahoitusmarkkinoilta, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia

osakkeita tai myydä omaisuuttaan velkojen lyhentämiseksi. Konserni pyrkii maksamaan tasaista osinkoa pitkän aikavälin

tulokseen pohjautuen, ja tavoitteena on jakaa yli syklin osinkoina 50 % EPS:stä pois lukien käyvän arvon arvostukset.

Konserni seuraa pääomarakennettaan pohjautuen enintään 0,60:n nettovelkaantumisasteeseen pohjautuvaan tavoitteeseen

(nettovelan suhde omaan pääomaan) sekä nettovelan suhteeseen operatiiviseen EBITDAan, jonka tulisi jäädä alle 2,0 tason,

osoituksena konsernin vahvasta taseesta ja yhtiön taloudellisesta joustokyvystä.

Pääomarakenne


	31.12.
Milj. euroa	2023	2022
Korolliset velat1	5 780	3 976
Korolliset saamiset1	2 613	2 122
Nettovelka	3 167	1 853
Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma	10 985	12 532
Operatiivinen käyttökate1	989	2 529
Nettovelkaantumisaste	0,29	0,15
Nettovelka/operatiivinen käyttökate	3,2	0,7
1 Taulukon korolliset velat ja saamiset sisältävät myös kyseiset myytäväksi luokitellut varat ja velat. Nettovelan täsmäytys taseelle sisältyy lukuun ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” hallituksen toimintakertomuksessa. 2 Operatiivisen käyttökatteen määritelmä sisältyy lukuun ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” hallituksen toimintakertomuksessa.

Montes del Platan yhteisessä toiminnossa ja Stora Enso (Guangxi) Packaging ja Forestry Company Ltd. -tytäryhtiöissä on ollut

velkojen ja varallisuuden suhteeseen liittyvät kovenantit, joita yhtiöt ovat raportoitujen kausien aikana noudattaneet. Konsernin

muihin rahoitussopimuksiin ei liity kovenantteja.

5.2 Käyvät arvot

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat kolmeen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä

arvo tuloslaskelman kautta. Luokittelu tehdään IFRS 9 -standardin mukaan ja johto määrittelee sijoitusten ryhmän alkuperäisen kirjaamisen

hetkellä.

Sijoituksissa velkainstrumentteihin, luokittelu tehdään velkainstrumenttien liiketoimintamallin ja sopimukseen perustuvien

rahavirtaominaisuuksien perusteella. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamalli on rahoitusinstrumenttien pitäminen sopimukseen

perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, luokitellaan jaksotettuun

hankintamenoon ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamallin

tavoitteena on rahoitusinstrumenttien pitäminen sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusinstrumenttien myymiseksi

ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa.

Konsernin sijoitukset oman pääoman instrumentteihin, kuten noteerattuihin ja noteeraamattomiin arvopapereihin, luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, ellei konserni ole alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä päättänyt soveltaa IFRS 9:n mukaista peruuttamatonta

valintaa luokitella sijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi, jolloin vain sijoitusten osinkotulo kirjataan

tuloslaskelmaan.

Rahoitusvarat, joita ei luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, arvostetaan käypään

arvoon tuloslaskelman kautta ja esitetään osana lyhyt- tai pitkäaikaisia varoja konsernin taseessa.


		75

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno tai käypä arvo tuloslaskelman kautta. Rahoitusvelat

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ellei konserni ole päättänyt soveltaa käyvän arvon vaihtoehtoa, jossa rahoitusvelka on määritelty

arvostettavaksi käypään arvoon tuloslaskelman kautta.

Johdannaiset

Johdannaisvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan ryhmään käypä arvo tuloslaskelman kautta tai, jos konserni on soveltanut

suojauslaskentaa, ryhmään käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9 -standardin mukaisesti. Johdannaisinstrumentteja ja

suojauslaskentaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin liitteessä 5.4 Johdannaiset.

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten ja noteerattujen arvopapereiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän julkisesti

noteerattuihin markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona ja

valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. Johdannaisinstrumenttien

arvostusperiaatteita on kuvattu tarkemmin liitteessä 5.4 Johdannaiset.

Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita menetelmiä

ja tekee oletuksia tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään noteerattuja markkinahintoja tai

jälleenmyyntihintoja identtisille tai vastaavanlaisille instrumenteille. Muita tekniikkoja, kuten optioiden hinnoittelumalleja ja tulevien rahavirtojen

arvioituja diskonttoarvoja, käytetään muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen. Vuoden sisällä erääntyvien rahoitussaamisten

ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut vähennykset, oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Liitetiedoissa esitetyt rahoitusvelkojen käyvät

arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista

rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään

rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa rahavirtoja rahoitusinstrumenteista ovat

menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun konserni on siirtänyt rahoitusvaran tai -velan omistukseen liittyvät merkittävimmät riskit, edut ja

sitoumukset.

Käyvän arvon hierarkia

Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

• Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla

• Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti

• Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin

markkinatietoihin.

Konserni arvioi käypään arvoon kirjattavien erien ryhmittelyä käyvän arvon hierarkiassa säännöllisesti raportointikauden lopussa. Vuosien 2023 ja

2022 aikana ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä tasolle tai pois tasolta 3. Liitteessä 4.4 Oman pääoman

ehtoiset sijoitukset on lisätietoja tason 3 noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden käyvän arvon määrittämisestä.


		76

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2023


		Käypään	Käypään
		arvoon	arvoon
		laajan	tulos-
	Jaksotettu	tuloksen	laskelman	Kirjanpito-		Käyvän arvon hierarkia
	hankinta-	kautta	kautta	arvo	Käypä
Milj. euroa	meno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit	—	9	—	9	9	9	—	—	4.4
Noteeraamattomat arvopaperit	—	794	15	810	810	—	—	810	4.4
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	62	14	—	76	76	—	15	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	14	—	15	15	—	15	—
Lainasaamiset	62	—	—	62	62	—	—	—
Myyntisaamiset ja muut operatiiviset saamiset	835	30	—	865	865	—	30	—	4.7
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	21	39	4	64	64	—	43	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	39	4	43	43	—	43	—
Muut lyhytaikaiset saamiset	21	—	—	21	21	—	—	—
Rahavarat	2 464	—	—	2 464	2 464	—	—	—
Yhteensä	3 382	887	19	4 288	4 288	9	87	810


		Käypään	Käypään
		arvoon	arvoon
		laajan	tulos-
	Jaksotettu	tuloksen	laskelman	Kirjanpito-		Käyvän arvon hierarkia
	hankinta-	kautta	kautta	arvo	Käypä
Milj. euroa	meno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	4 445	1	—	4 446	5 071	—	1	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	1	—	1	1	—	1	—
Pitkäaikaiset velat	4 445	—	—	4 445	5 069	—	—	—
Korollisten velkojen lyhennyserät	286	—	—	286	286	—	—	—	5.3
Lyhytaikaiset korolliset velat	469	4	2	476	476	—	6	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	4	2	6	6	—	6	—
Lyhytaikaiset velat	469	—	—	469	469	—	—	—
Ostovelat ja muut operatiiviset velat	1 806	—	—	1 806	1 806	—	—	—	4.8
Käytössä olevat luottolimiitit	—	—	—	—	—	—	—	—
Yhteensä	7 006	6	2	7 014	7 639	—	8	—

IFRS:n mukaisesti, johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan ja -varojen taulukoissa rahavirran suojauslaskennan

alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa, miten erät kirjataan tehokkaan osuuden osalta.


		77

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2022


		Käypään	Käypään
		arvoon	arvoon
		laajan	tulos-
	Jaksotettu	tuloksen	laskelman	Kirjanpito-		Käyvän arvon hierarkia
	hankinta-	kautta	kautta	arvo	Käypä
Milj. euroa	meno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit	—	8	—	8	8	8	—	—	4.4
Noteeraamattomat arvopaperit	—	1 423	14	1 437	1 437	—	—	1 437	4.4
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	92	28	—	120	120	—	28	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	28	—	28	28	—	28	—
Lainasaamiset	92	—	—	92	92	—	—	—
Myyntisaamiset ja muut operatiiviset saamiset	1 138	66	—	1 204	1 204	—	66	—	4.7
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	10	50	16	77	77	—	67	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	50	16	67	67	—	67	—
Muut lyhytaikaiset saamiset	10	—	—	10	10	—	—	—
Rahavarat	1 917	—	—	1 917	1 917	—	—	—
Yhteensä	3 157	1 576	30	4 763	4 763	8	161	1 437


		Käypään	Käypään
		arvoon	arvoon
		laajan	tulos-
	Jaksotettu	tuloksen	laskelman	Kirjanpito-		Käyvän arvon hierarkia
	hankinta-	kautta	kautta	arvo	Käypä
Milj. euroa	meno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	2 792	—	—	2 792	2 749	—	—	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	—	—	—	—	—	—	—
Pitkäaikaiset velat	2 792	—	—	2 792	2 748	—	—	—
Korollisten velkojen lyhennyserät	667	—	—	667	667	—	—	—	5.3
Lyhytaikaiset korolliset velat	462	30	20	513	513	—	50	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	30	20	50	50	—	50	—
Lyhytaikaiset velat	462	—	—	462	462	—	—	—
Ostovelat ja muut operatiiviset velat	2 076	—	—	2 076	2 076	—	—	—	4.8
Käytössä olevat luottolimiitit	—	—	—	—	—	—	—	—
Yhteensä	5 998	30	20	6 048	6 005	—	51	—

IFRS:n mukaisesti, johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan ja -varojen taulukoissa rahavirran suojauslaskennan

alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa, miten erät kirjataan tehokkaan osuuden osalta.

Edellisissä taulukoissa lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen (kuten myyntisaamisten ja ostovelkojen) käyvät arvot on

arvioitu yhtä suuriksi kuin kirjanpitoarvot johtuen lyhyestä erääntymisajasta ja rajallisesta luottoriskistä. Pitkäaikaisten

lainasaamisten käypä arvo, joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu diskontattuun rahavirta-analyysiin.

Muiden kuin johdannaissopimusten korollisten velkojen käypä arvo, joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa,

perustuu diskontattuun rahavirta-analyysiin, jossa määräajoin tapahtuviin noteerauksiin pohjautuvia tuottokäyriä käytetään

mallissa diskonttotekijänä.

Tason 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen täsmäytys


Milj. euroa	2023	2022
Rahoitusvarat
Avaava tase 1.1.	1 437	905
Uudelleenluokittelu	0	-1
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut voitot/tappiot	-646	523
Lisäykset	18	10
Tasearvo 31.12.	810	1 437

Konsernilla ei ollut tason 3 rahoitusvelkoja 31.12.2023.


		78

5.3 Korolliset varat ja velat

Laadintaperiaatteet

Korolliset varat - lainasaamiset

Lainasaamiset ovat velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla.

Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten odotettavissa olevien

luottotappioiden laskentaan sovelletaan IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavan

12 kuukauden aikana arvioitujen luottotappioiden perusteella, jos luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen

jälkeen. Luottoriskin merkittävää kasvua arvioidaan vertailemalla toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä

tilinpäätöspäivänä ja rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Konserni voi käyttää

riskiarvioinnin tuottamiseen esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla havainnoitavien luottoriskinvaihtosopimusten kursseja.

Lainasaamisten korkotulot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään

lyhytaikaisissa varoissa korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset pitkäaikaisina korollisina saamisina.

Korolliset velat

Korolliset velat merkitään alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina korolliset velat kirjataan

jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Mahdollinen ero transaktiokustannuksilla vähennetyn saadun suorituksen ja

takaisinmaksuarvon välillä kirjataan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle jaksotettuna. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Korolliset velat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, on luokiteltu taseessa pitkäaikaisiksi korollisiksi veloiksi, mutta alle 12 kuukauden

kuluessa erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä. Lyhytaikaiset yritystodistuslainat,

pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen kohdassa "Korolliset velat”.

Vuokrasopimusvelat

Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen

osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat

aktivoidaan vuokrasopimuksen alkaessa ja arvostetaan alun perin alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna konsernin

lisäluoton korolla. Sovellettu vuokrakausi vastaa ajanjaksoa, jonka ajan vuokrasopimus ei ole purettavissa, lukuun ottamatta tilanteita, joissa

konserni tulee kohtuullisen varmasti hyödyntämään uusimisoptiota tai jatkamaan sopimusta. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella

maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos

ne ovat tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.

Vuokrasopimusvelat kirjataan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Maksettavat vuokrat jaetaan

rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin

tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelat uudelleen määritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät

muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka

uudelleen määritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.

Konserni on päättänyt olla kirjaamatta vuokrasopimusvelkoja lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja

arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä

ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä

vuokrakauden aikana.

Viitekorkojen (IBOR) uudistus ja siihen liittyvien riskien hallinta

Konserni seuraa siirtymää nykyisistä IBOR-viitekoroista uusiin viitekorkoihin käymällä läpi sopimuskantaa, jossa ei ole vielä

siirrytty vaihtoehtoiseen viitekorkoon. Meneillään olevien muutosten vaikutusten odotetaan olevan rajoitettuja. Konsernissa

rahoitusinstrumentit ovat pääosin sidottuja Euriboriin ja SEK Stiboriin, joiden käytön uskotaan jatkuvan.

Vuoden 2022 lopussa konsernilla oli jäljellä 211 milj. euroa korollisia velkoja, jotka oli sidottu Yhdysvaltain dollarin LIBOR-

viitekorkoon, jonka julkaisu päättyi kesäkuun 2023 jälkeen. Nämä korolliset velat on siirretty seuraamaan uusia viitekorkoja

vuoden aikana. Muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

Korolliset varat


Milj. euroa	2023	2022
Noteeratut arvopaperit	9	8
Pitkäaikaiset johdannaisvarat	15	28
Pitkäaikaiset talletukset	48	48
Pitkäaikaiset lainat osakkuusyhtiöille	2	2
Muut pitkäaikaiset lainasaamiset	12	41
Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä	85	128
Lyhytaikaiset johdannaisvarat	42	66
Muut lyhytaikaiset lainasaamiset	22	11
Rahavarat	2 464	1 917
Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä	2 528	1 994
Korolliset varat yhteensä	2 613	2 122

Talletusten ja lainasaamisten keskimääräinen vuosikorko oli noin 3,0 % (1,0 %). Lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin sisältyi

31.12.2023 jaksotettua korkosaamista 8 (10) milj. euroa. Konsernin arvion mukaan korollisiin talletuksiin ja investointeihin

liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen. Näin ollen epävarmat saamiset kirjataan 12

kuukauden todennäköisten luottotappioiden perusteella.

Muista pitkäaikaisista lainasaamisista 10 (41) milj. euroa ja muista lyhytaikaisista lainasaamisista 14 (0) milj. euroa edustaa

Venäjän toimintojen myynnistä vuonna 2022 peräisin olevia saamisia. Nämä saamiset kirjattiin alun perin käypään arvoon (58

milj. euroa) käyttäen 27,1 % diskonttokorkoa, ja ne kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Vuonna 2023 saamisista

kirjattiin 11 milj. euron arvonalennus. Näiden saamisten käyvän arvon määrittäminen sekä niiden luottoriskin ja perittävyyden

arviointi edellyttävät huomattavaa harkintaa.


		79

Korolliset velat


Milj. euroa	2023	2022
Joukkovelkakirjalainat	3 601	2 460
Lainat rahoituslaitoksilta	794	623
Vuokrasopimusvelat	334	375
Pitkäaikaiset johdannaisvelat	1	0
Muut pitkäaikaiset lainat	2	2
Pitkäaikaiset korolliset velat ml. lyhytaikainen osuus	4 733	3 459
Lyhytaikaiset lainat	418	429
Korkovelat	52	35
Lyhytaikaiset johdannaisvelat	6	49
Korolliset velat yhteensä	5 209	3 972

Milj. euroa	2023	2022
Avaava tase 1.1.	3 972	3 938
Lisäykset pitkäaikaisiin velkoihin, hankitut yritykset	131	0
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot	2 006	366
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	-619	-351
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin, hankitut yritykset	99	0
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin	109	45
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset ja korot	-87	-73
Lyhytaikaisten lainojen muutos	177	75
Korkovelkojen muutos	40	19
Johdannaisvelkojen muutos	-41	-19
Luovutukset ja luokittelu myytävissä oleviin omaisuuseriin	-575	-5
Muut	26	8
Muuntoerot	-29	-32
Korolliset velat yhteensä	5 209	3 972

Tapahtumat vuosina 2023 ja 2022

Stora Enso julkisti uuden yhdistetyn vihreän ja vastuullisuustavoitteisiin sidotun rahoituksen viitekehyksen toukokuussa 2023.

Yhdistetty rahoitusohjelma (Green and Sustainability-Linked Financing Framework) antaa Stora Ensolle mahdollisuuden laskea

liikkeeseen sekä vihreitä että vastuullisuuteen sidottuja rahoitusinstrumentteja sekä myös näiden yhdistelmiä.